Tämä on joulukalenterimme synkin luukku. Pahoittelut siitä – mutta samalla jutun sisältämä tieto saattaa auttaa jotakuta välttämään todella ikävän jouluyllätyksen.
Vuoden todennäköisin hetki saada sydäninfarkti on jouluaattoiltana kymmenen paikkeilla, kertoi vuosi sitten julkaistu laaja ruotsalaistutkimus.
Skånen yliopistosairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen riski ponkaisee jouluaattona 37 prosenttia normaalipäivää korkeammaksi.
Jouluaatto eroaa myös siinä, että tavallisesti sydäninfarkti iskee aamulla, ei illalla. Viikonpäivistä pahin on maanantai.
Suomesta ei vastaavaa tutkimusta ole, mutta naapurimaamme joulunvietto ei juuri poikkea Suomesta.
Stressiä ja mässäilyä
Tutkimuksessa kartoitettiin lähes minuutilleen 283 000 sydänkohtauksen tapahtumahetket. Tuo Swedeheart-tiedosto on vuosilta 1998–2013.
Ruotsissa tapahtuu keskimäärin noin 50 sydänkohtausta päivässä. Jouluaattona luku on noin 70. Myös joulupäivänä ja tapaninpäivänä määrä on koholla.
Tutkijat osasivat odottaa joulunajan näkyvän piikkinä tilastossa, mutta iso hyppäys juuri jouluaattona oli yllätys, kertoo tutkimusta johtanut kardiologian professori David Erlinge.
Tutkijat arvelevat mahdolliseksi syyksi joulun aiheuttamaa stressiä.
Ehkä on ollut työlästä matkustaa sukulaisten luo joulunviettoon, ja järjestelyistä on saattanut tulla sanomistakin, Erlinge puntaroi. Myös joulun ylensyönnillä ja alkoholijuomilla uskotaan olevan merkitystä.
Tutkimukselle, joka on vapaasti luettavissa British Medical Journal -lehdestä, on suunnitteilla jatkotutkimus, jossa jouluna sydäninfarktin saaneita haastatellaan syiden tarkemmaksi selvittämiseksi.
Tutkija: Huolehtikaa toisistanne
Erityisesti riskialtista aikaa joulu on niille yli 75-vuotiaille, joilla on ennestään sydänsairaus tai diabetes.
Erlinge sanoo ymmärtävänsä, että kehotus ottaa joulu rennosti ei välttämättä tepsi, jos ilmassa on paljon odotuksia ja vaatimuksia.
Jos joku on selvästi riskiryhmää, omaisten ja ystävien kannattaa huolehtia, että hänellä on mahdollisimman rauhallinen joulu, Erlinge sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös muiden juhlapyhien näkymistä Ruotsin sydäninfarktitilastoissa. Juhannus osoittautui toiseksi suureksi riskipyhäksi, joskaan ei jouluaaton kokoiseksi. Pääsiäinen ei aiheuta tilastoon piikkiä.
Sama tutkijaryhmä on haarukoinut Swedeheart-aineistosta vastauksia myös siihen, vaikuttaako sää sydäninfarktiriskiin.
Selvimmäksi tekijäksi osoittautui kylmyys, eikä silloin edes puhuta paukkupakkasista. Nollassa asteessa sydäninfarktin riski on 14 prosenttia korkeampi kuin leppeässä 20 asteessa, Erlinge kertoo.
Juttu on osa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan tiedeuutisten joulukalenteria. Julkaisemme päivittäin tiedeuutisen, joka liittyy tähän vuodenaikaan – suoraan tai ainakin mutkan kautta. Viimeinen luukku aukeaa jouluaattona.
Aiemmat luukut:
19. Suu makeaksi joulukuusen neulasilla
18. Joulun jälkeen alkaa kwanzaa
17. Joulun henki näkyy vipinänä jouluihmisten aivokuvissa
16. Brittien savupiipuista laskeutui myös jotakin kamalampaa kuin joulupukki
15. Mikä saa jouluvalot säilytyksessä solmuun?
14. Tanskan kuuluisat joulukuuset kärsivät paljaista olkapäistä
13.Yhdysvaltain joulupadat ovat kattiloita, ja nyt niiden kyljessä on älysiru
12.Silmiesi väri saattaa vaikuttaa kaamosmasennukseen
11. Puistokävely saa somen käyttäjät yhtä hyvälle tuulelle kuin joulu
10. Kolme ihmistä on viettänyt joulun Kuun kupeessa
9. Piparkakkuhan on suorastaan terveystuote
8. Musiikin professorin tekemästä täydellisestä joululaulusta ei kumma kyllä tullut hittiä
7.Vaikka Maa oli suuri lumipallo, merissä sinnitteli alkeellista elämää
6. Yli kolmasosa aikuisista toivoo, että voisi yhä uskoa joulupukkiin
5. Onko Betlehemin tähdelle tieteellinen selitys?
4. Yhdysvaltain joulu täyttää 480 vuotta
3. Kaikki lumihiutaleet eivät olekaan erilaisia
2. Mitä yhteistä on joulukuusella ja dinosauruksella?
1. Ystävän joululahjan paketoinnissa ei kannata olla turhan tarkka, neuvoo tutkimus