Viisi vuotta sitten Krista Ollanketo keksi, miten hän näyttäisi raikkaammalta.
Kiinteistösijoittaja teki töitä aamukuudesta puoleen yöhön. Sisusti, siivosi, pyykkäsi. Asensi pyykinpesukoneita ja ajoi kuorma-autoa. Mittariin kertyi 75 000 kilometriä. Ainainen reissaaminen kolkutti perheenäidin omaatuntoa.
Silloin hän keksi botoxin.
– Peilikuva oli nuutunut raskaiden asennuskeikkojen jälkeen. Silti olisi pitänyt näyttää hyvältä neuvottelupöydässä, yrittäjänä toimiva Ollanketo sanoo.
Veitsetön kauneuskirurgia on hitti.
Maailmalla täyteainehoitoja on tehty jo 80 miljoonaa kertaa. Suomessakin niitä tehdään joka vuosi yli 10 000.
Kaikki alkoi ryppyjä silottavasta botuliinista – tuttavallisemmin botoxista – 2000-luvun alussa.
Sitten tulivat täyteaineet. Niistä tunnetuin on hyaluronihappo, joka kerää itseensä nestettä. Sitä käytetään nostamaan huulten kaarta tai veltostunutta leukalinjaa.
Pelkästään Ollankedon käyttämällä tamperelaisklinikalla täyteainepiikkejä annetaan joka vuosi yli tuhat. Hittituote ovat huulet.
Toinen suosittu toimenpide on veitsetön kasvojenkohotus, jossa ihon alle pistetään sekä botuliinia että täyteainetta. Tällä kertaa Ollankedolle tehdään sellainen.
Mutta aina pistoshoidot eivät onnistu.
Yle kävi läpi kuluttajaviranomaisille tulleet yhteydenotot viiden viime vuoden ajalta.
Niitä oli yhteensä 29 ja niissä kerrottiin muodottomaksi turvonneista huulista, epäsymmetrisistä kulmakarvoista ja toispuoleisista poskipäistä. Ilmoitusten määrästä ei voi suoraan päätellä, miten yleisiä ongelmat ovat, koska aihe on tabu.
– Suomalaiset kertovat kampaamokäynneistään, mutta kehtaavatko he kertoa, että ovat käyneet pistoshoidoissa, sanoo johtava asiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.
Suurin osa yhteyttä ottaneista oli pettynyt lopputulokseen. Moni kärsi lääketieteellisistä sivuvaikutuksista ja osa oli tyytymätön tekijöiden ammattitaitoon.
Eräs ilmoittaja kertoo elämänsä olleen toimenpiteen jälkeen kuin suoraan kauhuelokuvasta.
Morsian sai botoxista mustan silmän
Yli puolet Ylen läpikäymistä ilmoituksista kohdistui botuliinitoksiiniin, joka ei ole täyteaine vaan hermomyrkky.
Nyt sitä laitetaan Krista Ollankedon otsaan ja silmien ympärille. Botuliinia käytetään myös silottamaan kulmakarvojen välissä olevaa niin sanottua Sibelius-ryppyä, joka saa kasvot näyttämään vihaisilta.
Terveysalaa valvova Valvira linjasi viime keväänä, että botuliinipiikin voi antaa vain lääkäri tai sairaanhoitaja lääkärin valvonnassa. Lääkärin on oltava saatavilla, kun pistos annetaan. Kaikki muu on laitonta.
Otteita kuluttajavirastolle tulleista, botuliinia koskevista valituksista:
"Sain hermovaurion botuliinipiikistä, mutta yritys on mennyt konkurssiin, eikä korvauksia voi saada."
"Naamani näytti siltä, kuin minua olisi lyöty paistinpannulla: oikea puoli pullotti ja kasvoni olivat epäsymmetriset. "
"Otin botoxia ennen häitäni: nyt toinen luomi roikkuu ja kasvot ovat mustelmilla."
Ollanketo on ottanut pistoshoitoja vain plastiikkakirurgi Heikki Kupin luona eikä ole edes harkinnut käyntiä kosmetologilla tai lähihoitajalla.
– Arvostan terveyttäni. Pahimmassa tapauksessa aine voisi tehdä kasvot halvaantuneen näköiseksi, hän sanoo.
Botuliinihoidot ovat terveydenhuoltoa myös silloin, kun niitä annetaan esteettisistä syistä. Vastuu on lääkärillä, vaikka piikin antaisi sairaanhoitaja.
Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (avi) on tullut tänä vuonna 12 botuliiniin liittyvää valvonta-asiaa, joissa on kyse Valviran uudesta linjauksesta.
Näyttää siltä, että siitä lipsutaan.
Botox on silti vain jäävuoren huippu.
Täyteaine turvotti huulet muodottomiksi
Krista Ollankedon kasvoihin laitetaan botuliinin lisäksi täyteaineita.
Heikki Kupin mielestä täyteaineet ovat vaarallisempia kuin botox. Jos jotain menisi vikaan, aikaa olisi vain minuutteja.
Pahin riski ovat verisuonitukokset eli veritulpat. Niiden todennäköisyys on pieni, eikä vakavia komplikaatioita tiedetä Suomessa olleen.
Turvotus, mustelmat ja verenvuodot ovat sitä vastoin yleisiä.
Otteita kuluttajaviranomaisille tulleista, täyteainehoitoihin liittyvistä ilmoituksista:
"Minulle pistettiin hyaluronia huuliin ja ne turposivat suupielistä nenään."
"Hoidon jälkeen silmiä alkoi kirvellä ja vetistää ja niistä tuli valonarat. "
"Päätä särki, syke nousi, vatsa meni sekaisin, oikea polvi turposi. Oireet olivat moninaisia, vaikka ennen toimenpidettä olin ollut täysin terve. "
Tänä syksynä raportoitiin 20-vuotiaasta yhdysvaltalaisnaisesta, jolle oli injektoitu täyteainetta valtimoon. Seurauksena oli oikean silmän sokeutuminen, nenän kärjen kuolio ja oikean aivopuoliskon infarkti.
Ylen haastattelemien lääkäreiden mukaan yhden silmän sokeutumisia on maailmalla ollut yli sata. Lähin tapauksista sattui Ruotsissa vuonna 2017.
Myös Ollanketo tiedostaa riskit, mutta sietää ne mieluummin kuin rupsahtaa rauhassa.
– Ikääntyminen ei ole heikkohermoisten laji, hän sanoo.
Siinä hän on oikeassa – monessa mielessä.
“Lääkäriä” ei löydy Valviran rekisteristä
Täyteainebisnes on villi. Piikin voi antaa kuka tahansa, eikä valvontaa ole.
Myös Krista Ollanketo on kuullut juttuja alan kirjavuudesta.
Puhutaan kotivastaanotoista, kauneushoitoloiden takahuoneista, jopa Youtubessa oppinsa saaneista tekijöistä.
– Tätä voi tehdä kuka vain, kotona tai kampaamossa. Piikkihoidot ovat nopeita ja helppoja, sanoo Kupi.
Otteita ilmoituksista, jotka liittyvät pistoshoitoja antavien yritysten toimintaan:
"Klinikalta kerrottiin, että tekijä ei ole ole koskaan ollut heillä työsuhteessa. Bisnes perustuu valheisiin ja asiakkaiden huijaamiseen."
"Yrittäjä pistää myös botuliinia, mutta siihen hänellä ei ole mitään koulutusta. Hän ei anna ikinä kuittia. "
"Firma tuo maahan botuliinia, joka on valmistettu Venäjällä. "
Valvira valvoo vain terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä toimenpiteitä. Tukes taas pitää silmällä palveluja, jotka voivat aiheuttaa kuluttajalle vaaraa.
Toisin kuin botuliini, täyteaineet eivät ole reseptilääkkeitä, eikä piikittäjältä vaadita terveydenhuollon koulutusta. Kuluttajaviranomaisille tulleista yhteydenotoista käy ilmi, että tekijöissä on ihmisiä, joilta alan koulutus puuttuu.
Myös Suomen kosmetologien yhdistyksessä on kuultu pistoshoitoja tekevistä “puoskareista”. Kuka tahansa voi perustaa kauneushoitolan ja kutsua itseään kosmetologiksi.
Yhdistys ei suosittele jäsenilleen pistosten antamista, eikä hallituksen jäsen Taru Huokuniemi tunne yhtään koulutettua kosmetologia, joka niitä tekisi.
Lisäksi uusia laitteita ja hoitoja ilmestyy kuin sieniä sateella. Saman katon alla voidaan tehdä sokerointeja, pigmentointeja, ripsipidennyksiä, hifuhoitoja ja pistoksia.
– Pistohoidot ovat nopeita, arvokkaita ja houkuttelevia ja niihin pääsee kiinni lyhyellä koulutuksella, sanoo Huokuniemi.
Siksi kiusaus voi olla kova. Etenkin, kun kysyntää riittää.
“Seksikäs ulkonäkö on valuuttaa ”
Ollankedolle pistokset ovat osa hyvinvointia. Hän käyttää niihin 1500 euroa vuodessa ja rinnastaa ne mindfullnessiin, metsälenkkeihin ja muuhun itsensä hoitamiseen.
Iso osa pistoshoitoidoissa kävijöistä on 35–50-vuotiaita naisia. Yhdellä hoitokerralla he käyttävät keskimäärin 400–600 euroa.
Toinen ryhmä ovat nuoret, joille hinta on tärkein. He saattavat tilata täyteaineita netistä tai ottaa piikin hetken mielijohteesta.
Kosmetologi Taru Huokuniemi sanoo, että katastrofin ainekset ovat kasassa, jos sekä tekijä että asiakas etsivät pikavoittoja.
Suomessa pistoskoulutuksesta vastaavat muun muassa maahantuojat. Ylen tavoittamat isot, kansainväliset yritykset kertovat kurssittavansa vain lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja sairaanhoitajia. Plastiikkakirurgiaan erikoistumista ei vaadita.
Myös netissä tarjotaan täyteainekoulutusta. Ilmoituksista ei aina käy ilmi, millaista pohjakoulutusta vaaditaan. Soittokierros paljastaa, että alalla on tultu varovaisiksi Valviran botox-linjauksen jälkeen.
– Ei kukaan halua ottaa riskejä, kerrotaan yhdestä firmasta.
– Voimme kouluttaa kosmetologeja, mutta heillä saisi olla lähihoitajan paperit, vastataan toisesta.
Yksi syy tähän voi olla se, että terveydenhuollon ammattilaisilla on potilasturvavakuutus, jota kosmetologit eivät saa. Näiltä puuttuu taustatuki, jos jotain sattuu.
Valvirassa pohditaan parhaillaan täyteaineita koskevaa ohjeistusta kentältä tulleen palautteen takia.
Ammattijärjärjestö Super ei pidä esteettisiä hoitoja lähihoitajan ammattietiikan mukaisina.
Ollanketoa hoitava plastiikkakirurgi Heikki Kupi sanoo, ettei kosmetologin tai lähihoitajan työkalupakki riitä pistoshoitoihin.
– Äkkinäisiä tilanteita tulee eteen kaikille ja silloin on toimittava nopeasti. Esimerkiksi verenkiertohäiriössä on annettava liuotusentsyymiä, jota vain lääkärit voivat käyttää.
Ollanketo kertoo hoidostaan nyt ensimmäistä kertaa. Hän sanoo olevansa hiljaisen mutta kasvavan joukon äänitorvi. Edes parhaat ystävät eivät tiedä piikeistä.
– On päivänselvää, että hyvinvoivasta ja seksikkäästä olemuksesta on hyötyä esimerkiksi bisneksen teossa. Ulkonäkö on naiselle valuutta.
Siitä valuutasta Ollanketo haluaa pitää kiinni, silläkin uhalla, että hänet leimataan pinnalliseksi.
Aiheesta lisää A-studiossa 20.11.2019 kello 21.00.
Millaisia kokemuksia sinulla on pistoshoidoista? Millaisia kysymyksiä ne herättävät? Kerro kommenteissa tai lähetä kuva! Voit myös kertoa pistoshoitoihin liittyvistä kokemuksistasi suoraan toimittajalle satu.miettinen (at) yle.fi.
Juttua varten on haastateltu aluehallintoylilääkäri Mikko Floreenia, Valviran lakimiestä Mirka-Tuulia Kuoksaa, ylitarkastaja Annina Nyholmia Tukesista, Cityklinikan toimitusjohtajaa Piotr Sikorskia, ammattilliitto Superin asiantuntijaa Elina Ottelaa, Finnestetiikan toimitusjohtajaa Ville Männistöä sekä täyteaineiden maahantuojia, alan kouluttajia ja kosmetologeja.