Jari-Matti Latvalan ura Toyotalla on ohi. Japanilaistallista sulkeutuneet ovet tarkoittavat tätä käytännössä myös koko rallin MM-sarjan kannalta. Pätkäsopimuksiin Latvala ei ole valmis, vaikka muutaman yksittäisen kilpailun hän saattaakin vielä ajaa.
Latvala on sanonut, että häntä motivoi vain ja ainoastaan maailmanmestaruudesta ajaminen. Valitettava totuus on se, että uusien WRC-autojen aikakaudella Latvala ei ole enää ollut realistinen maailmanmestarikandidaatti. Latvalalla on ollut suhteessa muihin kärkikuskeihin nähden sitä vaikeampaa, mitä enemmän kisoja vuoden 2017 jälkeen on ajettu.
Suomalainen ei ole pystynyt kärkikuskien tasoisesti sovittamaan ajotyyliään nykyautoihin sopivaksi. Esimerkiksi kuluvan kauden tallitovereihin verrattuna Latvala kulutti renkaitaan selvästi nopeammin. Tämä rajoittaa useissa ralleissa Latvalan rengasvalintoja. Kärkisijoista ajaakseen Latvalan on myös pitänyt ajaa yhä lähempänä rajojaan, mikä on nostanut virheiden todennäköisyyttä.
Latvala on yhä ollut tarvittaessa huippunopea, mutta hänen perusvauhtinsa ei riitä MM-kärkikolmikolle eli Ott Tänakille, Sebastien Ogierille ja Thierry Neuvillelle.
Toisaalta tämä kolmikko on reippaasti edellä kaikkia muitakin. Juuri tässä tullaan monella tapaa saman dilemman äärelle, joka on koskettanut Latvalaa läpi tämän uran.
Vastassa ylivertaiset ranskalaiset
Latvala on kantanut harteillaan suomalaisen rallikansan paineita ensimmäisestä tehdassopimuksestaan lähtien. Hänestä piti tulla se seuraava sinivalkoinen maailmanmestari. Hänen piti päättää ensin sen yhden ranskalaisen ja myöhemmin ranskalaisten valtakausi.
Sebastienit Loeb ja Ogier ovat rallihistorian kaksi menestyneintä ja samalla parasta kuljettajaa – ainakin jos nykypäivästä puhutaan. Ralli on kehittynyt siinä, missä muutkin lajit. 1980-luvulla kilpaa ajettiin kymmenistä sekunneista, tänä päivänä kymmenyksistä. Juuri kymmenysten vuosina ranskalaiset ovat olleet ylivertaisia.
Latvalalta on odotettu, ja Latvala on odottanut, että juuri hän olisi voittanut edes yhden Loebin yhdeksästä tai Ogierin kuudesta MM-tittelistä. Maailmanmestaruuden sijaan Latvalan kohdalla puheet kääntyvät helposti lähinnä ulosajoihin, tuohon mystisesti murentuneeseen pääkoppaan, joka olisi vienyt häneltä mestaruuden tai useamman.
Arviot ovat kohtuuttomia. Latvala on sijoittunut kolmesti MM-sarjassa toiseksi, mutta piste-erolla mitattuna suomalainen ei ole kertaakaan ollut edes lähellä mestaruutta. Hän ei vain päässyt yksinkertaisesti riittävän lähelle ylivertaisella tasolla suorittaneita Loebia ja Ogieria.
Kuten eivät monet muutkaan.
Loebin yhdeksän vuoden valtakausi oli aidosti lähellä katketa vain kahdesti. Ogierin kuuden mestaruuden putki meni poikki vasta yhtä häikäisevän ylivoimaisen Tänakin käsissä.
Pelkkä ranskalaisten haastaminen on aina vaatinut liki täydellistä nappionnistumista. Vuonna 2007 Loebin ja Marcus Grönholmin uskomaton taistelu kääntyi ranskalaisen eduksi vain neljällä pisteellä. Vuotta aiemmin Grönholm hävisi vain pisteellä, mutta tuolloin Loeb oli sivussa kauden neljästä viimeisestä kisasta. Kaudella 2009 yksi piste oli se todellinen ero, kun Mikko Hirvonen taipui suurmestarille vasta vuoden viimeisessä kisassa.
Ogierin mestaruusputki oli yhdellä tapaa vielä Loebiakin dominoivampi. Ogier joutui taistelemaan tittelistään kauden viimeisessä kisassa ensimmäisen kerran vasta vuosi sitten.
Latvalan ura hakee vertaistaan
Latvala on kuulunut harvojen ja valittujen eli rallin MM-sarjan talleissa ajavien joukkoon vuodesta 2007 asti. Hän on ajanut MM-ralleja enemmän kuin kukaan muu kuljettaja, kaikkiaan 208 kappaletta.
Palkintokorokkeelle suomalainen on noussut 67 kertaa, mikä on kuudenneksi eniten kaikista kuljettajista. Ajettuihin MM-osakilpailuihin suhteutettuna määrä on suurempi kuin Tänakilla ja samaa luokkaa Neuvillen kanssa.
Tämä ura hakee vertaistaan. Latvala on ilman MM-titteliäkin yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä kuljettajista. Virheet eivät ole vieneet Latvalalta yhtään mestaruutta, eivätkä liikaa virheitä tekevät kuljettajat tee yli kahdentoista vuoden uraa lajinsa absoluuttisella huipulla.
Kilpailu MM-kärkikolmikon alapuolella on vain hävyttömän tasaista. Tallipaikkoja on jaettavana vain kourallinen, eikä Latvala päättyneen kauden näytöillä onnistunut vakuuttamaan tallipäällikkö Tommi Mäkistä. Ura päättyi siis luonnollisella tavalla.
Tuo tapa ei himmennä tuurilaisen saavutuksia tippaakaan.
Lue myös: