Wilma ei ole reilu eikä tasapuolinen järjestelmä, vaikka sitä käytetään lähes joka koulussa – se voi joko nostaa tai viedä oppilaan itsetunnon

Jotkut opettajat ei anna ikinä Wilma-merkintöjä, vaikka siellä tunnilla räjähtäis suurin piirtein pommi, ja sitten toinen opettaja antaa Wilma-merkinnän siitä, että sä pyörittelet kynää kädessä.

Näin kertoo eräs yhdeksännen luokan oppilas, jota on haastateltu koulujen Wilma-järjestelmästä tekeillä olevaan tutkimukseen.

Samalla hän kiteyttää oppilaiden näkökulmasta Wilman yleisimmän ongelman. Wilma on ollut Suomen kouluissa käytössä jo lähes kaksikymmentä vuotta, mutta opettajat käyttävät sitä hyvin eri tavoin.

Osa opettajista ei merkitse Wilmaan mitään ja toiset kirjaavat siihen jokaisen oppitunnin tapahtumia. Oppilaissa opettajien ja koulujen eri käytännöt aiheuttavat hämmennystä, kertoo Oulun yliopiston tutkija Anu Alanko.

Arvioiden mukaan Wilma-järjestelmä on käytössä jopa 95 prosentissa kouluista. Wilmaa on toistaiseksi tutkittu todella vähän, vaikka sen käyttö kouluissa on hyvin laajaa. Alangon tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitetään Wilman vaikutuksia yläluokkien oppilaisiin.

Myös näin oppilaat kommentoivat opettajien Wilman käyttöä Alangolle:

On niitä mun mielestä, jotka ei merkkaa niitä läksyjä sinne.

Yks opettaja sanoi silloin, että se ei oikein osaa vielä käyttää sitä Wilmaa.

Ja sittenhän se saattaa sanoa, että se ei oo niinkö heidän velvollisuus (merkitä läksyjä Wilmaan), että pitäs kuitenkin tunnilla merkata, että pystyy ne kotona tekemään.

Alangon tutkimuskohteena ovat 7.–9.-luokkien oppilaat, jotka käyttävät Wilmaa myös itse. Alaluokilla Wilma toimii yleensä opettajien ja vanhempien välisenä viestintäkanavana.

Alanko on tähän mennessä haastatellut tutkimustaan varten noin 50 yläluokkien oppilasta Oulusta ja Rovaniemeltä.

– Wilma on oppilaille olennainen työkalu, joka kulkee kännykässä mukana kaikkialle. Ilman sitä ei enää pärjättäisi, Alanko sanoo.

Parhaimmillaan Wilma helpottaa arkea. Se toimii kuin hyvä sähköinen kalenteri, josta löytyvät työjärjestykset, luokat, koepäivämäärät ja ruokalista.

Vaikka Wilma on oppilaille tärkeä, on se Alangon mukaan myös eriarvoistava. Kaikki oppilaat eivät ole samanlaisen Wilman käytön kohteena, vaan koulujen ja opettajien tavat vaihtelevat suuresti.

– Eräässä koulussa esimerkiksi viidestä negatiivisesta merkinnästä on voinut tulla jälki-istuntoa. Negatiivisen merkinnän on kuitenkin voinut saada kumottua saman opettajan positiivisella merkinnällä, jolloin siitä on syntynyt ikään kuin peli.

Avaa kuvien katselu

Sanna Oinaan Helsingin yliopistossa tekemän aikaisemman tutkimuksen mukaan sekä positiiviset että negatiiviset Wilma-merkinnät kertyvät samoille oppilaille(Opettaja). Pojat saavat tyttöjä enemmän negatiivista palautetta.

Lisäksi Wilma-merkintöjä näyttää kertyvän muun muassa käytöksestä ja unohtelusta eniten erityistä tukea tarvitseville oppilaille.

Alangon mukaan oppilaat yleensä kokevat opettajien tekemät merkinnät merkityksellisinä ja tärkeinä.

– Jossakin määrin ne jopa muokkaavat käsitystä itsestä oppijana ja oppilaana, että miten menestyy koulussa.

Jos on positiivinen merkintä, niin hyvällehän se tuntuu. Niinku tietää, että saa niitä ja sitten se tavallaan auttaa jaksamaan ja osallistumaan jatkossakin.

Jos on vaikka hyvin tehnyt kotitehtävät, niin sitten se motivoi, että aijaa, mie pystyn saamaan tästäkin merkinnän...Se tavallaan auttaa, että nyt mie panostan, niin mie saatan saada sen positiivisen merkinnän taas.

Mun mielestä se ei ole kovin järkevää, että jos sulla kerran unohtuu läksyt ja muuten koko vuonna ei unohdu, että siitä laitetaan merkintä.

Kävimme kysymässä Wilman käytöstä oululaisessa Pohjankartanon yläkoulussa, jossa oppilaat ovat saaneet käyttää Wilmaa seitsemänneltä luokalta lähtien.

Koulun puolesta haastateltavaksi oli valikoitu oppilaita, jotka menestyvät opinnoissaan hyvin. Pohjankartanon koulu ei ole mukana Alangon tutkimuksessa.

Yhdeksäsluokkalaisen Saana Haapalan Wilmassa näkyy rivi opettajilta tulleita positiivisia merkintöjä. Haapalan mukaan ne kertovat, että hän on ollut tunnilla aktiivinen ja läksyt on ollut tehtynä.

– Positiiviset merkinnät kannustavat jatkamaan samalla tavalla, Haapala sanoo.

Myös Johannes Rainto kertoo saavansa lähinnä positiivisia merkintöjä. Niitä myös vertaillaan luokan poikien kesken.

– Joskus vähän ärsyttää, kun kaveri on saanut joltain tunnilta plussaa, jossa on itse ollut aktiivinen ja itse ei ole sitä saanut.

Rainnon ja Haapalan luokkatoveri Linnea Mujunen sanoo, että sellaisten opettajien luokalla tulee oltua aktiivisempi, jotka käyttävät ahkerammin Wilmaa. Rainto on samaa mieltä.

Avaa kuvien katselu

Mujusen mukaan monet rennommat ja vanhemmat opettajat eivät merkitse Wilmaan tuntimerkintöjä tai läksyjä, kun taas nuoremmat ja vähän tiukemmat opettajat käyttävät Wilmaa ahkerammin.

Saana Haapalan mielestä olisi hyvä, että opettajilla olisi samanlaiset käytännöt. Se helpottaisi etenkin seitsemäsluokkalaisia, jotka eivät vielä tunne opettajien käytäntöjä.

– Mutta kyllä siihen tottuu, että kaikki laittavat eri lailla.

Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan tekemät merkinnät voivat herättää oppilaissa kysymyksiä niiden reiluudesta. Ovatko merkinnät aina oikein tai onko opettaja ymmärtänyt tilanteen sillä tavalla, kun se on oppilaan mielestä tapahtunut. Lisäksi Wilmaan kirjataan tapahtumista hyvin typistetty versio.

– On myös esimerkkejä, että oppilas on miettinyt, mitä olen tehnyt, kun olen saanut positiivisen merkinnän tai että on saanut positiivisen merkinnän, vaikka ei ole edes ollut koulussa.

Joskus tulee semmosia just, että tulee niitä turhia merkintöjä, niitä selvittämättömiä vaikka on selittänyt ja sitten...No ei se huono juttu ole, mutta jos ei oo hirveesti tehnyt mitään tunnilla ja saa silti positiivisen merkinnän.

Alangon haastattelemat oppilaat myös toivoisivat enemmän opettajan kanssa kasvokkain käytävää keskustelua negatiivisten Wilma-merkintöjen sijaan. Silloin tapahtumat voisi selvittää heti, eikä niistä tulisi merkintää, joka on myös vanhempien nähtävissä.

Osa nuorista kokee joutuvansa merkintöjen vuoksi vaikeuksiin kotona. Voi olla vaikeaa vakuuttaa vanhempia, ettei opettajan merkintä pidäkään paikkaansa, Alanko sanoo.

Välillä ottaa päästä, että kun opettajat käyttää niinku sitä Wilma-merkintä juttua ehkä vähän silleen liiankin herkästi. Eikö niinkö pärjäis jollain tämmöisellä huomautuksella.

Tutkija Anu Alangon mukaan opettajien Wilmaan toistuvasti laittamat negatiiviset merkinnät voivat kääntyä myös itseään vastaan. Vaikka opettajat toivovat, että negatiivinen merkintä saisi oppilaan parantamaan tapojaan, näin ei välttämättä käy.

– Pitkästä negatiivisten merkintöjen rekisteristä voi tulla arvostuksen hankkimisen väline ja voidaan esittää raikulimaisempaa oppilasta, joka sanoo, että katsokaa kuinka mahtava lista minulla on merkintöjä.

Jos on semmoinen ihminen, joka enemmän jättää niitä läksyjä tekemättä, ja vaikka esimerkiksi siitä viidestä Wilma-merkinnästä istuu sen tunnin jälki-istunnon, niin kyllä ne on monesti istunut ne monet muutkin tunnit siellä niiden merkintöjen takia.

Mää oon ite huomannu kans sen, jos vaikka jollekin on laitettu useampaan otteeseen niitä merkintöjä, niin ei se kyllä hirveesti se toiminta silleen niinkö huomattavasti ainakaan muutu parempaan suuntaan. Jos on vaikka läksyjä monesti tekemättä, niin en ainakaan huomaa, että niitä olis silleen hirveästi alkanut ottamaan enemmän huomioon että tekis tai silleen.

Alangon mukaan oppilaat ovat myös pohtineet, miksi opettajien antama palaute on usein niin negatiivista.

– Onko se vaan niin, että meidän ihmisten on helpompi antaa negatiivisempaa ja kriittisempää palautetta, että kehuminen on aina vähän hankalampaa.

Anne-Mari Kuusimäen vasta julkaistu tutkimus vahvistaa, että opettajien antamassa palautteessa korostuvat edelleen oppilaiden heikkoudet.

Saman tutkimuksen mukaan myös vanhemmat haluaisivat vaikeammissa ja vakavammissa asioissa keskustella opettajan kanssa kasvokkain Wilman sijasta. Etenkin erilaiset konfliktitilanteet ja terveysasiat halutaan hoitaa ilman Wilmaa.

Alanko muistuttaa, että opettajien oppilaille antamassa negatiivisessa palautteessa ei ole mitään uutta, eikä se liity pelkästään Wilmaan.

– Wilma toimii kuin sähköinen karttakeppi. Ilmiö on ollut alalla pitkään esimerkiksi reissuvihkon muodossa, mutta nyt se mahdollistaa hyvin nopeatempoisen viestinnän.

Millaisia kokemuksia sinulla on Wilmasta? Keskustele aiheesta kello 22:een asti!