Euromaat rikkovat vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä kukin vuorollaan. Keskiviikkona Suomi sai EU:lta huomautuksen julkisten menojen kasvusta. Suomen julkiset menot uhkaavat kasvaa nopeammin kuin ne vakaus- ja kasvusopimuksen suositusten mukaan saisivat.
Säännöistä lipsuminen on EU:ssa pikemminkin sääntö kuin poikkeus – osin ehkä siksi, että suurimmat jäsenmaat näyttivät mallia piittamattomuudessa heti yhteisvaluutan alkutaipaleella. Saksa ja Ranska rikkoivat viime vuosikymmenellä toistuvasti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä.
Toisaalta jäsenmaat ovat ajautuneet hyvin erilaisiin taloudellisiin tilanteisiin euron olemassaolon aikana. Esimerkiksi vientivoittoisen Saksan ylijäämät ovat lyöneet tällä vuosikymmenellä ennätyksiä, kun Ranskassa ja Italiassa on tehty alijäämäisiä budjetteja.
Suomi puolestaan pääsi juuri toissavuoden alussa komission pannasta. Suomi oli puoli vuotta tarkkailulistalla makrotalouden epätasapainon vuoksi.
Seuraamuksia vasta "vakavasta" rikkomuksesta
Vakaus- ja kasvusopimuksen avainkohdat ovat, että valtioiden budjettivajeen pitäisi pysyä alle kolmessa prosentissa ja valtionvelan alle 60 prosentissa suhteessa kansantuotteeseen.
Vain ani harva maa on pystynyt pitäytymään näissä rajoissa. Useimpien euromaiden velkasuhde huitelee korkealla 60 prosentin yläpuolella, ja on tehnyt niin jo vuosikausia.
Välillä komissio on uhannut sääntöjä rikkovia jäsenmaita EU:n ohjaukseen joutumisella. Tällaisella liiallisen alijäämän menettelyllä on uhkailtu viime aikoina ennen kaikkea Italiaa. Juuri nyt menettelyssä ei ole poikkeuksellisesti yhtään maata.
Komission keskiviikon raportissa olennaista oli se, että yhdenkään 19 euromaan kohdalla riski taloussääntöjen rikkomisesta ei ollut "vakava". Jos se olisi ollut vakava, komissio olisi pyytänyt asianomaista maata muuttamaan budjettisuunnitelmiaan.
Näin se toimi Italian kohdalla viime vuonna.
Lue lisää: EU tiukentaa otettaan Italiasta, avaa tien sanktioille alijäämäisen budjetin vuoksi.
Mitään jäsenmaata ei ole koskaan vielä rangaistu sääntöjen rikkomisesta, koska komissio on halunnut tulkita sopimusta joustavasti. Talous- ja raha-asioista vastaava komissaari Pierre Moscovici toisti keskiviikkona, että jäsenmaita on kuultu tarkkaan myös uutta raporttia tehtäessä.
Suomi sanoi vastauksessaan komissiolle, että menot kasvavat vain kertaluontoisesti 2020. Tarkoitus on tasapainottaa budjetti tulevina vuosina.
Jos menojen kasvu jää vain ensi vuoteen, Suomi pysyy vielä selvästi EU:n vaje- ja velkarajojen alapuolella. Siksi hallitus voi laittaa komission jyrähdyksen sarjaan "hyvä noteerata", mutta "ei aiheuta suuria toimenpiteitä tällä erää".