Ihmiskunnan aiheuttamat ilmastopäästöt on käännettävä laskuun heti ja laskun pitää olla jyrkkä. Näin linjaa YK:n ympäristöohjelman Unepin tuore raportti.
Siitä käy ilmi, että päästökehityksen ja yhteisesti sovittujen ilmastotavoitteiden välillä rehottaa julmetun kokoinen kuilu.
- Viime vuonna kasvihuonekaasupäästöt olivat huipputasolla, yli 55 gigatonnia
- Päästöt kasvavat nyt keskimäärin 1,5 prosenttia joka vuosi
- Päästöjen pitäisi laskea 7,6 prosenttia joka vuosi 2030 saakka, jos maat haluavat polulle, jolla keskilämpötila nousee vain 1,5 astetta vuosisadan loppuun mennessä esiteolliselta ajalta
- Lupaukset, joita maat ovat nyt antaneet, johtavat yli kolmen asteen keskilämpötilan nousuun 2100 mennessä
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli Ipcc varoitti vuosi sitten suurraportissaan, että 1,5 asteen rajan ylittäminen kiihdyttää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten ennätyshelteiden ja myrskyjen, tiheyttä ja voimakkuutta.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.
Tavoite on karkaamassa, mutta maailman suurimmat eivät piittaa
Emissions Gap -raportti luo painetta YK:n ilmastoneuvotteluihin, jotka alkavat joulukuun alussa Madridissa. Neuvottelut lähestyvät kriittistä vaihetta. Ensi vuoden aikana maiden on tarkoitus ilmoittaa omien ilmastotoimiensa merkittävästä kiristämisestä.
Unepin raportin mukaan nykysitoumukset pitäisi kolminkertaistaa, mikäli maailman maat haluavat pysyä kahden asteen tavoitteen vaatimalla polulla. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi toimien viisinkertaistamista nykyisestä.
Aikaa ei ole hukattavaksi, huomauttaa Unepin johtaja Inger Andersen.
– Jos emme toimi nyt, 1,5 asteen tavoite karkaa käsistämme ennen vuotta 2030, hän sanoo.
Asetelmat ilmastoneuvotteluissa ovat selvästi vaikeammat kuin vielä vuosikymmenen puolivälissä Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen aikaan.
Yhdysvallat on aloittanut presidentti Donald Trumpin johdolla virallisen irtautumisen Pariisin sopimuksesta. Eron on määrä astua voimaan vuoden päästä 4. marraskuuta 2020, eli vuorokausi Yhdysvaltain seuraavien presidentinvaalien jälkeen.
Yhdysvallat aiheuttaa maailman toiseksi suurimmat päästöt heti Kiinan jälkeen. Henkeä kohden mitattuna yhdysvaltalaisten päästöt ovat selvästi maailman suurimmat.
Samaan aikaan Kiinan päästöt ovat kääntyneet uuteen nousuun keskushallinnon elvyttäessä hidastuvaa taloutta perinteisellä savupiipputeollisuudella. Kiina tuottaa yksin noin neljäsosan maailman päästöistä.
Raportista selviää, että Kiinan päästöt asukasta kohden ovat jo ohittaneet EU:n keskiarvon. Iso siivu Kiinan teollisuuden päästöistä syntyy kuitenkin maan valmistaessa tuotteita, jotka kulutetaan esimerkiksi EU:ssa.
Uusiutuva energia yllätti ennustajat
Raportista saa helposti kuvan, että ihminen laskettelee kohden tuhoa ja vetää maapallon mukanaan.
Tilanne ei ole kuitenkaan läpikotaisen synkkä. Vaikka valtiot kompuroivat ilmastopolitiikassa, monet kaupungit, osavaltiot ja yritykset edistävät ilmastotoimia vauhdilla.
Nuorten ilmastoliike on aktivoitunut eri puolilla maailmaa, mikä osaltaan luo painetta päättäjien harteille ja toisaalta tarjoaa selkänojaa isoille päätöksille.
Raportin mukaan myös teknologian kehitys tuo valonpilkahduksen: Erityisesti uusiutuvan energian halventuminen on yllättänyt aiemmat ennusteet.
- Aurinkosähkön tuotantokustannus on pudonnut 77 prosenttia vuosina 2010–2018
- Maalle rakennettava tuulivoima on halventunut samassa ajassa yli kolmanneksen (-35 %)
- Merituulivoiman tuotantokustannus on laskenut yli viidenneksen (-21 %)
Aurinko- ja maatuulivoima ovat jo nyt globaalisti halvin tapa tuottaa energiaa, kun vertaillaan uusia investointeja sähköntuotantoon.
Ensi vuonna ne pystyvät kilpailemaan hinnalla myös toiminnassa olevia hiilivoimaloita vastaan.
Se näkyy jo siten, että uusia hiilivoimaloita rakennetaan aiempaa vähemmän, jotkut hankkeet ovat peruuntuneet ja paikoin vanhoja laitoksia on suljettu ennen aikojaan kannattamattomana.
Raportin mukaan resepti hiilettömään talouteen on hyvin tiedossa. Ensiksi pitää muuttaa kaikki tuotettava sähkö co2-päästöttömäksi. Sen jälkeen teollisuudessa, lämmityksessä ja liikenteessä on siirryttävä käyttämään puhdasta sähköä – fossiilisen öljyn, kivihiilen ja maakaasun hölväämisen sijaan.
YK vaatii rikkailta mailta johtajuutta
Unep patistelee erityisesti suurimmista talouksista koostuvaa G20-maiden ryhmää vauhtiin.
Raportti huomauttaa, että G20-maat aiheuttavat leijonanosan maailman päästöistä. Silti joukossa on maita, jotka eivät ole kunnolla panneet toimeen edes vanhoja ilmastolupauksiaan.
Näitä "tarkkailuluokkalaisia" ovat Australia, Brasilia, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka ja Yhdysvallat.
Raportti antaa maakohtaisia suosituksia ilmastotoimien vauhdittamiseksi.
Yhdysvalloille esitetään muun muassa hiilipäästöjen hinnoittelua Kalifornian esimerkin tavoin sekä nollapäästöisten autojen edistämistä.
EU:n puolestaan tulisi esimerkiksi tiukentaa päästökauppaa ja vauhdittaa hiilivoiman alasajoa.
Kiinan tulisi kieltää uusien hiilivoimaloiden rakentaminen. Maan sähköntuotanto pitäisi puhdistaa hiilidioksidista uusiutuvan energian sekä ydinvoiman avulla.
Raportti laskee, että uusiutuvalla energialla, energiatehokkuudella sekä lämmityksen ja liikenteen sähköistämisellä voitaisiin leikata päästöjä noin 16 gigatonnia 2050 mennessä.
Se auttaisi jo paljon.
Lue myös: