Lihankorvikkeiden ja kasvispohjaisten tuotteiden nimeäminen on tarkkaa puuhaa.
Tämä on tullut selväksi kasvislihaan liittyvästä kohusta, jossa lihatalo Pouttua kiellettiin käyttämästä harhaanjohtavia tuotenimiä.
Kasvisliha tai kauramaito eivät ole sallittuja nimiä täysin kasvispohjaisille tuotteille, koska viranomaisten mukaan ne johtavat kuluttajaa harhaan.
Siksi ruokakauppojen hyllyille on ilmestynyt erikoisia tuotenimiä, kuten vihiksiä ja havregurtia. Vihis on vegepiirakka, joka muistuttaa lihapiirakkaa ja havregurti on kaurapohjainen, jugurtin kaltainen tuote (havre tarkoittaa ruotsiksi kauraa).
Kasvislihapulla voi hämmentää asiakasta ja aiheuttaa pettymyksiä.
Tuulikki Lehto, ylitarkasta, Ruokavirasto
Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säädellään EU:n tasolla. Elintarvikenimen pitää olla kuvaava, eikä se saa johtaa kuluttajaa harhaan. Markkinointinimi voi olla luovempi, mutta se ei saa antaa väärää käsitystä tuotteesta.
Esimerkiksi mansikkajäätelön tulee sisältää oikeaa mansikkaa. Muuten sitä pitää kutsua esimerkiksi mansikanmakuiseksi jäätelöksi. Jos nimessä on liha, tulee tuotteen sisältää eläimen lihaa, Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto linjaa.
– Kasvislihapulla voi hämmentää asiakasta ja aiheuttaa pettymyksiä, jos kotona huomaa, ettei tuote sisälläkään lihaa, Lehto sanoo.
Lihankorvikkeista ei kuitenkaan ole vielä yksiselitteistä EU-tason ohjeistusta, toisin kuin maitotuotteita jäljittelevistä elintarvikkeista.
Sillä välin Ruokavirasto on yrittänyt ohjeistaa elintarvikealan toimijoita ja valvontaviranomaisia, jotta nimet menisivät oikein. Alkuvuodesta päivitettiin Elintarviketieto-opas.
– Kaikkien toimijoiden kannattaa nyt varmistaa, että tuotteesta annettavat tiedot ovat mahdollisimman oikein ja selkeästi, Lehto sanoo.
Tästä Pouttu-kohussa on kyse
Poutun käyttämät nimet Muu Burgerpihvi ja Muu kasvislihapulla eivät ole sallittuja, mutta samaan aikaan vastaavien kasvispohjaisten Härkis-burgerpihvin tai Beyond Burger -tuotemerkin nimissä ei ole ongelmaa.
Ruokaviraston näkemys kiistaan on hyvin selkeä: burger ja hampurilainen sisältävät lähtökohtaisesti punaista lihaa, muuten sen nimen pitää olla kasvisburger, kalahampurilainen tai kanaburger.
Ruokaviraston ylitarkastaja Lehdon mukaan Härkiksen ja Beyond Meat -tuoteperheen nimissä tulee selväksi, että tuote ei sisällä lihaa. Härkis on nimittäin vakiintunut nimi härkäpavusta tehdylle kasvistuotteelle ja Beyond Meat tarkoittaa vapaasti suomennettuna lihan tuolla puolen tai enemmän kuin lihaa.
Lehdon mukaan Muu Burgerpihvi puolestaan johtaa kuluttajaa harhaan. Siitä ei tule ilmi, että kyse on täysin kasvipohjaisesta tuotteesta.
Tuoreimmassa kohussa eniten närää on aiheuttanut Poutun käyttämä nimi kasviliha: Poutun tavoitteena on nimittäin ollut tehdä lihanmakuista kasvistuotetta. Ruokavirasto on saanut paljon palautetta, jossa nimeä on pidetty harhaanjohtavana.
Maitotuotteissa selkeät pelisäännöt
Ruokaviraston näkemyksen mukaan taas makkara, pyörykkä, pulla ja pihvi viittaavat tuotteen muotoon, ei sen ainesosiin. Siksi esimerkiksi kasvispihvi on sallittu nimi.
Tämäkin saattaa muuttua, jos lihatuotteiden nimiä koskeva säädös menee läpi EU-parlamentissa. Se kieltäisi nimet kasvishampurilainen, -makkara tai leikkele. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat huhtikuussa.
Maitotuotteita jäljittelevissä tuotteissa säännöt ovat selvät, sanoo maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen. EU:n maatalouslainsäädännössä on lista maitotuotteiden nimistä, jotka on varattu vain eläimestä lähtöisin oleville tuotteille. Sellaisia ovat esimerkiksi maito tai jugurtti.
Elintarvikevalmistajat ovat ratkaisseet asian kutsumalla tuotteitaan esimerkiksi kaura- tai soijajuomaksi.
– Alussa nimeämisen kanssa oli ongelmaa, mutta sittemmin toimijat ovat erittäin hyvin ymmärtäneet pelisäännöt, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Lehto.
Suomalaiset viranomaiset toivovat, että kasvispohjaisten lihankorvikkeiden nimeämiseen saataisiin pikaisesti selkeitä ohjeita EU-tasolla.
– Tämä koskettaa koko Eurooppaa: koko ajan tulee uusia tuotteita markkinoille. On ongelmallista, jos jäsenvaltioissa on kovin erilaisia tulkintoja, sanoo Haikonen.
Lue lisää: