Suomessa vain viidennes perheväkivaltahälytyksistä johtaa rikosilmoitukseen. Jos mustelmia ei näy, tuomio on epätodennäköinen, kritisoi Euroopan neuvoston GREVIO-tarkastusryhmän Johanna Nelles.
GREVIO-komitea odottaa yhä isoja uudistuksia Suomelta, jotta naisiin kohdistuva väkivalta saataisiin kitkettyä. Ja uudistukset täytyy tehdä, sillä Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen ja siten luvannut merkittäviä parannuksia rikoslakiin ja naisten tukemiseen.
Johanna Nelles on GREVIO-tarkastusryhmän saksalainen asiantuntija. Hän on parhaillaan Suomessa keskustelemassa siitä, miten EU-maat ovat edistyneet naisten suojelussa väkivallalta. Stop the backlash -konferenssi on osa Suomen EU-puheenjohtajuutta. Koolla on EU-maiden päättäjiä ja kansalaisjärjestöjä.
Nelles muistuttaa heti alkuunsa, että samat ongelmat koskevat lukuisia EU-maita, mutta Suomella riittää parannettavaa.
– Tuhannet naiset pyytävät poliisia apuun perheväkivallan takia. He kertovat olevansa peloissaan, koska kumppani on väkivaltainen tai uhkaa. Se ei kuitenkaan välttämättä johda viralliseen ilmoitukseen, Nelles kuvaa.
Suomi pitääkin perää, kun vertaillaan poliisien määrää EU-maissa. Suomessa on 7 200 poliisia eli 137 poliisia sataatuhatta asukasta kohden.
Synkät tilastot
GREVIO sai sisäministeriöltä synkän tilaston. Sen mukaan yli 26 000 hätäkutsusta vain reilut 5 500 johti rikosilmoitukseen, vaikka lähisuhdeväkivalta on virallisen syytteen alainen rikos.
– Naisiin kohdistuva väkivalta on suuri työmäärä poliisille, koska lain mukaan sen velvollisuus on toimia joka ainoassa tapauksessa, Nelles muistuttaa.
GREVIOn syyskuussa julkaistun raportin mukaan myös poliisien valmennus kohtaamaan perheväkivallan uhri on heikompaa kuin muissa Euroopan maissa. Erityisesti kehotus tarpeesta rekrytoida naisia poliisiksi nousi otsikoihin syksyllä.
– Varsinkin seksuaalirikoksissa naisuhri haluaa kohdata mieluiten naispoliisin, kun häneltä tarvitaan lausuntoa tai viedään sairaalaan. Jos teillä on vain 1 5 prosenttia naispoliiseja, tämä voi olla yksi syy siihen, että naiset eivät halua ilmoittaa rikoksesta poliisille, Nelles sanoo.
Nelles iloitsee kuitenkin siitä, että viime vuonna naisten määrä poliisikoulutuksessa lisääntyi. Hyvää edistystä hänen mielestään on myös työryhmä, joka pohtii muutoksia raiskauksia koskeviin lakiin.
Raiskauslain muutosta odotetaan Suomelta
Ruotsissa on jo voimassa suostumuksen puutteeseen perustuva laki raiskauksesta. Tämä tarkoittaa, että ennen yhdyntää osapuolten täytyy olla varmoja toistensa suostumuksesta. Suomikin on allekirjoittanut Istanbulin sopimuksen, ja oikeusministeriön työryhmä pohtii raiskaukseen liittyvän lainsäädännön muuttamista.
– Suomessa raiskauksen määritelmä perustuu lain mukaan yhä voimankäytölle. Yhdyntä ilman naisen suostumusta määritellään raiskaukseksi vain, jos siihen on kuulunut väkivaltaa, voimankäyttöä ja uhkailua. Jos nainen ei tapellut tai ollut fyysisesti pakotettu, hänen ei katsota joutuneen raiskatuksi, sanoo Nelles.
Hänen mielestään voimankäyttöä on myös se, jos raiskaaja käyttää hyväkseen esimerkiksi uhrin tiedottomuutta, vammaisuutta tai pelkotilaa.
Johanna Nellesin mukaan lailla on valtava merkitys raiskausten tutkintaan ja syytteisiin. Hän toivoo, että lainsäätäjät ja tuomioistuimet ymmärtävät, että raiskauksessa kyse on naisen tahdosta, ei väkivallasta.
– Suuri osa tuomioistuimista keskittyy voimankäyttöön todisteena. Jos naisella ei ole näyttää mustelmia, tuomio on epätodennäköinen. Istanbulin sopimuksen mukaan näin ei voi tehdä, Nelles kertoo.
Kynnys raiskauksesta ilmoittamiseen laskee
Ruotsissa korkein oikeus tuomitsi heinäkuussa 27-vuotiaan miehen tämän lain perusteella. Nainen kertoi sanoneensa selvästi illan aikana, että hän ei halua seksiä luonaan yöpyneen miehen kanssa. Mies sanoi oikeudelle, että nainen ei torjunut häntä. Nainen sanoi jähmettyneensä kauhusta.
– Tämä laki siirtää vastuun naisen halun tietämisestä miehelle. Ellet tiedä sataprosenttisesti, että kumppanisi haluaa seksiä, siihen ei saa ryhtyä, Nelles kiteyttää.
Nelles uskoo, että lakimuutoksen myötä raiskauksesta ilmoittavien määrä lisääntyy. Arvioiden mukaan Suomessa vain joka kymmenes raiskauksen uhri tekee rikosilmoituksen.
– Jos nainen nyt yrittää ilmoittaa raiskauksesta, jonka tekijänä on kämppäkaveri, hyvä ystävä tai tuttu, jonka kanssa hän kävi drinkillä, häntä ei välttämättä uskota. Nainen luotti kumppaniin, mutta tapahtui jotain, mitä nainen ei halunnut. Moni nainen on kokenut tämän, mutta sitä ei lueta raiskaukseksi, Nelles kuvaa.
Kovempia rangaistuksia lasten hyväksikäyttöön
Lista parannustarpeista on tätäkin pidempi. GREVIO vaatii tiukempia rangaistuksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Suomessa seksuaalirikokset on jaettu moneen eri alaluokkiin kuten raiskaukseen, vammaisen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöön.
– On olemassa useita uhriryhmiä, joita vastaan tehdyt rikokset johtavat erilaisiin rangaistuksiin. Tämä on ongelma, koska laki ei tunnista, että raiskaus on aina raiskaus. Lapsen raiskaus käsitellään lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, jossa on matalampi rangaistus, Nelles sanoo.
GREVIO onkin pyytänyt Suomen hallitusta tekemään perusteellisen uudistuksen seksuaalirikosten lakeihin. Johanna Nelles on huolissaan myös siitä, että GREVIO ei ole löytänyt tutkimuksia palveluista saamelaisnaisille.
– Ei ole tietoa, mistä he saavat apua perheväkivaltaan tai raiskaukseen.
GREVIO vaatii lisää koulutusta vähemmistöjen kohtaamisesta niin poliisille kuin viranomaisille.
Suomi on Euroopan neuvoston, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskevan Istanbulin sopimuksen mukaisesti lupautunut toimeenpanemaan sopimuksen allekirjoittamalla sen.
GREVIO:n asiantuntijat julkaisevat raportteja. Ja ryhmäpaineelta toivotaan myös apua. Ensi vuonna muut EU-maat arvioivat Suomen menestystä asioiden korjaamisessa. Suomi saa kolme vuotta aikaa vastata raporttiin.
Muokattu 29.11.2019: tarkennettu Nellesin näkemystä voimankäytöstä ja lisätty linkki Suomen lakiin. Tarkennettu lause: "Jos mustelmia ei näy, tapausta vähätellään" muotoon "Jos mustelmia ei näy, tuomio on epätodennäköinen".
Lue myös: