Kalaa voi tulevaisuudessa olla lautasen lisäksi myös laastarina sormessa tai jopa voiteena kasvoilla.
Kalannahasta eristetystä gelatiinista voidaan nimittäin liottamalla, valamalla ja kuivaamalla valmistaa kalvoja, joista on mahdollista tehdä esimerkiksi pakkausmateriaaleja ja kosmetiikkatuotteita.
Raaka-ainetta on riittämiiin, sillä kaikesta Suomessa kasvatetusta ja pyydetystä kalasta vain noin puolet päätyy ihmisravinnoksi. Kalastuksesta ja kalankasvatuksesta kertyy runsaasti fileointijäännöksiä, kuten sisäelimiä, ruotoja, nahkaa ja suomuja. Vuosittain niitä kertyy yhteensä noin 20 miljoonaa kiloa.
Osa kalansaaliista ja fileointijäännöksistä käytetään sellaisenaan tai jauhettuna turkiseläinten, kalojen tai lemmikkien rehuksi, mutta osa perkuujäännöksistä päätyy yhä biojätteeksi kaatopaikoille.
– Esimerkiksi 60 miljoonaa kiloa silakkaa päätyy 16–18 sentin kilohinnalla vuosittain rehuksi. Jos silakasta jalostetaan bioaktiivisia peptidejä lisäaine- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön, kilohinta nousee satoihin euroihin, kertoo erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi Luonnonvarakeskuksesta.
Koko kala hyötykäyttöön
Kalanruodoista saadaan kalsiumia ja rasvaisten kalojen lihasta sydämelle terveellistä kalaöljyä. Lisäksi kuhan, lahnan ja ahvenen mädit sisältävät runsaasti D-vitamiinia.
– Teoriassa kala on mahdollista jalostaa viimeistä suomua myöten. Käytännössä vähäisempikin jalostusasteen nosto parantaisi alan kannattavuutta ja lisäisi alan kiinnostavuutta, kertoo erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi.
Nahasta erotetusta gelatiinista eli liivatteesta voidaan valmistaa vesiliukoisia geelejä ja kalvoja esimerkiksi lääketeollisuuden kapselointia vaativille tuotteille.
– Kalagelatiini soveltuisi erinomaisesti myös käytössä liukeneviin astianpesukoneen pesuainetabletteihin, sanoo Hiidenhovi.
Kalatalouden sivuvirroista kehitettävillä tuotteilla on Jaakko Hiidenhovin mukaan tulevaisuudessa mahdollista korvata osittain muovi pakkausmateriaalina.
– Kalaperäiset, biohajoavat pakkausmateriaalit voisivat säädellä hapen poistumista pakkauksesta ja suojata pakattua tuotetta ultraviolettisäteilyltä, mikä parantaisi tuotteen säilyvyyttä.
Kalaperäisiä pakkausmateriaaleja voisi käyttää esimerkiksi kalatuotteiden pakkaamiseen.
– Kalagelatiinistä kehitettyjen pakkausmateriaalien prototyypit saadaan parin vuoden sisällä. Nyt on vielä liian aikaista arvioida sitä, milloin tuotteita saadaan markkinoille.
Kalaperäistä gelatiinia voi erikoistutkija Jaakko Hiidenhovin mukaan laittaa jopa suojaksi haavan päälle.
– Haavasuoja ei tosin sovi kala-allergikoille, mutta kalagelatiinilla ei ole siasta tai naudasta saatavan gelatiinin eli liivatteen tavoin uskonnollisia rajoitteita.
Lompakoita ja liivejä
Suomen kalateollisuudessa määrällisesti eniten jätettä syntyy lohikaloista.
– Tulevissa tutkimuksissa tarkennetaan eri kalalajien gelatiinien soveltumista jatkojalustukseen ja jatketaan myös muiden kalastuselinkeinon sivuvirtojen jatkojalostuspotentiaalin kartoitusta, Hiidenhovi toteaa.
Suomessa kalannahasta valmistetaan vielä ainoastaan vaatteita, käsitöitä ja päällysteitä koriste-esineisiin.
Mikkeliläinen Kalaparkki Oy valmistaa kalannahakatuotteita ja parkitsee nahkoja jälleenmyyntiin.
– Päämateriaali on nykyään made, koska siinä on hieno kuvio ja sileä pinta. Valikoimissa on myös merilohen, kuhan ja hauen nahkoja ja niistä valmistettuja tuotteita, kertoo toimitusjohtaja** Ossi Kumpulainen**.
Valmiista tuotteista suurin menekki on Kumpulaisen mukaan lompakoilla ja erilaisilla liiveillä.
– Tähän saakka raaka-aineena on ollut värjäämätön kalannahka, mutta jatkossa aloitamme myös värjättyjen nahkojen tuotannon.
Jäännöksistä tuotteiksi
Kalastusjärjestö Österbottens Fiskarsförbundetin erikoisasiantuntija Guy Svanbäckin mukaan on sitä parempi, mitä enemmän kalasta saadaan hyödynnettyä.
– Kalastajan ja kalankasvattajan kalasta saama hinta nousee, jos sivuvirtoja saadaan jatkojalostukseen ja markkinoille.
Erikoistutkija Jaakko Hiidenhovi kertoo, että kalananahkojen, ruotojen ja perkuujäännösten jatkojalostuksen menetelmät ovat varsin yksinkertaisia, eikä jatkojalostus välttämättä vaadi edes suuria investointeja.
– Mitä enemmän erilaisia käyttökohteita kalatalouden sivuvirroille saadaan kehitettyä, sitä enemmän on vaihtoehtoja hyödyntää niitä taloudellisesti.
Kalatalouden keskusliitto ry:n toiminnanjohtaja Vesa Karttusen mukaan varsin kattavia tutkimustuloksia kalojen nykyistä monipuolisemmasta käytöstä on jo olemassa.
– Seuraavaksi olisi selvitettävä, miten tutkimustulokset saadaan käytäntöön. Samoin pitää selvittä, ovatko uudet innovaatiot taloudellisesti kannattavia ja löytyykö meiltä rohkeita yrittäjiä, jotka tuovat lopputuotteet markkinoille, pohtii Karttunen.
Kalajätteen hyödyntämistä pohtivat yhdessä Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto, VTT, Österbottens Fiskarförbund, ja Aktion Österbotten, jotka ovat keskenään perustaneet Blue Products-kalastuksen innovaatio-ohjelman. Sen tarkoitus on parantaa kalastuselinkeinon kannattavuutta kehittämällä kalastuksen ja kalankasvatuksen sivuvirtojen jalostusta.
Lue myös: