Lähes puolet suomalaisista pitää ydinvoimaa kestävänä energiamuotona ilmastonmuutoksen hillinnässä. Asia selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Kysyimme asiaa näin:
EU haluaa suunnata rahoitusta ilmaston kannalta kestäviin energiamuotoihin. Onko ydinvoima mielestänne kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Suomalaiset vastasivat näin:
- Ydinvoimaa pitää kestävänä 48 prosenttia
- Ydinvoimaa ei pidä kestävänä 35 prosenttia
- Kantaansa ei osaa sanoa 17 prosenttia
Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista eri puolilta maata marraskuun lopussa.
Tulos kuvastaa suomalaisten käytännönläheistä suhdetta ydinvoimaan, arvioi Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri.
– Varmaan yksi tärkeä selittävä tekijä on se, että meillä on erinomaiset kokemukset olemassa olevista ydinvoimaloista. Niiden käyttöasteet ovat ihan maailman huippua, Syri sanoo.
Hyvä käyttöaste tarkoittaa sitä, että Suomen toiminnassa olevat ydinvoimalat Loviisassa ja Olkiluodossa ovat jauhaneet sähköä luotettavasti vuosikymmenien ajan.
Nuorilta vahva kannatus ydinvoimalle
Viimeisen vuoden aikana nuorten ilmastoliike on noussut äänekkäästi vaatimaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ruotsalaisen Greta Thunbergin johdolla.
Ylen kyselyn perusteella ydinvoima kelpaa suomalaisnuorten enemmistölle ilmastonmuutoksen vastaisena työkaluna. Nuorin vastaajaryhmä, eli 15–24-vuotiaat, lukeutuvat kyselyssä ydinvoiman vankimpien kannattajien joukkoon.
Nuorten tulokset jakautuvat näin:
- Ydinvoimaa pitää kestävänä 52 prosenttia vastaajista
- Kielteisesti kysymykseen vastasi 29 prosenttia
- Kantaansa ei osannut sanoa 19 prosenttia
Pyysimme kommentteja kyselyn tulokseen Espoon Otaniemessä, Aalto-yliopiston metroasemalla vastaantulevilta nuorilta.
Energia- ja ympäristötekniikkaa opiskeleva Iris Nihti, 22, tuntee aihepiirin hyvin opintojensa kautta. Hän arvioi, että nuorten vastauksia selittää tietoisuus ilmastonmuutoksen etenemisestä.
– Veikkaan, että ihmiset ovat aika hereillä asiasta ja tietoisia siitä, että ydinvoima on kuitenkin aika turvallista. Totta kai siinä on omat ongelmansa, mutta fossiilisissa polttoaineissa on isommat ongelmat, Nihti sanoo.
Nihti pitää ydinvoimaa silti väliaikaisena ratkaisuna. Tulevaisuudessa yhä tärkeämpään rooliin nousevat uusiutuva energia ja onnistuessaan myös fuusiovoima.
Vastaan tulee myös toinen energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Sakarias Paaso.
Hän kertoo kannattavansa ydinvoiman käyttöä co2-päästöttömyyden vuoksi. Paaso arvioi, että osa nuorista vierastaa ydinvoimaa ydinjätteiden takia.
– Ydinjäte koetaan riskinä. Itse en koe, että se olisi iso riski, hän sanoo.
Otaniemestä on vaikea löytää ydinvoimaa vastustavia nuoria haastatteluun. Tilannetta selittänee se, että alueella liikkuu paljon tekniikan alan opiskelijoita ja tulevia diplomi-insinöörejä.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tupakkapaikalla ydinvoimaan suhtaudutaan varauksellisemmin, mutta opiskelijat eivät ehdi luentotauolla avaamaan kantojaan tarkemmin.
Ylen kyselyn perusteella ydinvoiman kannatus jakautuu Suomessa voimakkaasti sukupuolen mukaan:
- Miehistä 68 prosenttia pitää ydinvoimaa kestävänä, 22 prosenttia ei, 10 prosenttia ei osaa sanoa
- Naisista vain 29 prosenttia pitää ydinvoimaa kestävänä, 47 prosenttia ei, 24 prosenttia ei osaa sanoa
Päästötöntä sähköä tarvitaan valtavia määriä
Ydinvoima on taas ajankohtainen kysymys, sillä EU:ssa on käynnissä kova kädenvääntö ydinvoiman asemasta. Kuuma kysymys on, saako ydinvoima rahoitusalalle kaavaillun ekomerkin vai ei.
Ekomerkin tehtävä olisi kertoa sijoittajille, eläkeyhtiöille ja rahoituslaitoksille, mitkä energiamuodot ovat ympäristön kannalta kestäviä sijoituskohteita. Lue lisää tästä.
Energiayrityksiä edustavan Energiateollisuuden mukaan ydinvoimahankkeiden rahoitus voi vaikeutua, mikäli ydinvoima jää ekomerkin ulkopuolelle. Tämä voisi osaltaan hankaloittaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista.
Sähkön tuottaminen ydinvoimalla ei aiheuta suoria hiilidioksidipäästöjä, mutta säteilevät ydinjätteet hiertävät monissa EU-maissa.
Euroopan komission mukaan EU tarvitsee ydinvoimaa uusiutuvan energian rinnalla, jotta tiukat päästövähennystavoitteet voidaan toteuttaa.
Komissio tavoittelee EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tuolloin EU-maat voisivat siis tuottaa vuodessa vain sen verran päästöjä, kun ilmasta saadaan sidottua hiilidioksidia esimerkiksi metsiin.
Professori Sanna Syri huomauttaa, että 30 vuotta on hyvin lyhyt aika. Komissio on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä EU-alueen sähköntuotannon pitäisi jopa 2,5-kertaistua nykyisestä.
– Vaikka arvioidaan, että uusiutuva energia tulee lisääntymään erittäin voimakkaasti vuoteen 2050 mennessä, niin silti myös ydinvoimaa tarvitaan, Syri sanoo.
Euroopan suurvallat törmäyskurssilla
Ydinvoimaa koskevan kiistan taustalla on EU:n suurvaltojen, Saksan ja Ranskan, päinvastainen linja energiapolitiikassa.
Saksa aikoo luopua ensi vuosikymmenen alussa ydinvoimasta. Ranska sen sijaan tuottaa leijonanosan sähköstään ydinvoimalalla.
Siksi Saksa on ollut halukas sysäämään ydinvoiman ekomerkin ulkopuolelle. Ranska taas on vaatinut ydinvoiman pitämistä mukana.
EU:n puheenjohtajamaana toimiva Suomi on ajanut linjaa, jossa ydinvoima luettaisiin kestäväksi.
Ydinvoimakiista on yksi sivujuonne laajassa kestävän rahoituksen lakipaketissa. Viime torstaina hankkeessa saavutettiin alustava neuvottelutulos jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja komission välillä.
Kompromissiehdotuksessa ydinvoimaa ei suljeta suoraan pois, mutta käytännössä sen osoittaminen "vihreäksi sijoituskohteeksi" näyttää hyvin vaikealta.
Tänään keskiviikkona neuvottelutulokseen ottavat kantaa jäsenvaltioita edustavat suurlähettiläät. Sen jälkeen paketti menee Euroopan parlamenttiin hyväksyttäväksi.
Miten ydinvoimalle lopulta käy? Se selviää todennäköisesti vasta ensi vuoden aikana.
Ydinvoima kattaa nyt noin 25 prosenttia EU-maiden sähköntarpeesta. Valtaosa ydinvoimaloista on kuitenkin yli 30 vuotta vanhoja, joten ne pitää uusia 2050 mennessä.
Komission arvion mukaan ydinvoimaloihin tarvitaan noin 400 miljardin euron investoinnit 2050 mennessä. Tämän takia rahoitusalan ekomerkillä voi olla suuri merkitys.
Näin kysely tehtiin:
- Ylen tilaaman kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy
- Kyselyyn vastasi tuhat ihmistä marraskuun lopussa
- Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa
Lue myös: