Kotimaisella villikalalla riittää puolestapuhujia. Silti villikalan myynti takkuaa.
Tuoreimman tilaston mukaan suomalaiset suosivat kasvatettua tuontilohta. Kotimaisista kaloista suosituin on kirjolohi, joka sekin tulee valtaosin kalankasvattamoista.
Siinä missä norjalaista lohta menee vuodessa 3,5 kiloa, jää suosituimman kotimaisen luonnonkalan, muikun, kulutus alle puoleen kiloon.
Yle Luonto selvitti Taloustutkimuksen kyselyllä suomalaisten kalansyöntiä. Kyselyn perusteella vaikuttaisi siltä, että ainakaan ympäristömyrkyt eivät ole syy villikalan heikkoon menekkiin.
Vain 15 prosenttia sanoo rajoittavansa villikalan syöntiä kaloihin kertyvien ympäristömyrkkyjen takia. Ikä vaikuttaa jonkin verran vastauksiin – nuoremmat ovat aavistuksen varovaisempia kuin vanhemmat.
Ympäristömyrkkyjen vaikutuksia tutkivaa THL:n tutkimusprofessoria Hannu Kivirantaa tulos ei yllätä.
– Jos rajoittaa kalan syöntiä, toivottavasti rajoittaa niiden lajien kulutusta, joita suositellaan rajoittamaan.
Kiviranta viittaa Itämerestä pyydettyyn loheen, taimeneen ja silakkaan, joita lasten ja hedelmällisessä iässä olevien suositellaan syövän maksimissaan pari kertaa kuussa. Syinä ovat terveydelle haitalliset dioksiinit ja PCB-yhdisteet, joita näissä rasvaisissa kaloissa jonkin verran on.
Viimeisimmät tutkimukset tosin ovat osoittaneet, että silakan myrkkypitoisuudet ovat olleet selvässä laskussa – isokin silakka alittaa myrkkypitoisuuksille asetetut raja-arvot.
– Näiden vanhojen syntien, dioksiinin ja PCB:n, pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi Itämeren ja myös sisävesien kaloissa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, Kiviranta vahvistaa.
Myönteinen kehitys johtuu siitä, ettei yhdisteitä enää pääse vesistöihin, joko kieltojen tai puhdistuslaitteiden takia.
Samalla kun kalojen myrkkypitoisuudet laskevat, on Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto tiukentamassa dioksiinin raja-arvoja. Näyttääkin siltä, ettei ruokasuosituksiin ole tulossa muutoksia.
– Nykyiset suositukset varmistavat hyvin, ettei altistu isonkaan silakan tai pyydetyn lohen sisältämille haitta-aineille.
Tutkimusprofessori Hannu Kiviranta muistuttaa, että kaloissa on myös paljon myönteisiä ravintoaineita.
– Lisääntymisiän ohittaneilla kalansyönnin hyödyt ovat selkeät. Kannattaa myös muistaa, että Suomessa on paljon kalalajeja, joissa pitoisuudet ovat niin vähäisiä, että syönnin rajoittamiseen ei ole tarvetta.
– Yleisen kalansyöntisuosituksen noudattaminen – syö kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen – on koko lailla helppoa kotimaisellakin kalalla.
Yle Luonnon teettämän kyselyn mukaan 40 prosenttia suomalaista syö kotimaista villikalaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Yli 65-vuotiaat syövät tätäkin useammin. Sen sijaan lapsiperheissä kotimaisen villikalan käyttö on vähäistä.
Kyselyn perusteella suomalaiset olisivat valmiita lisäämään kalan käyttöä, mutta kotimaisen villikalan hintaa pidetään kalliina eikä tarjonta vastaa toiveita.
Voit lukea lisää aiheesta tämän linkin kautta.
Näin kysely tehtiin: Taloustutkimus haastatteli Ylen toimeksiannosta 1130:tä henkilöä 15.–18.11.2019. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja otos edustaa Suomen aikuisväestöä. Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lue myös:
Silakan myrkkypitoisuus on laskenut selvästi – isokin silakka alittaa jo raja-arvot
Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista villikalaa – Kalasta vastaus ruokamurrokseen?