BRYSSEL Suomi saa Brysselissä voimakasta kritiikkiä siitä, mihin suuntaan se vie puheenjohtajuuskautensa tärkeintä hanketta eli EU:n tulevaa seitsenvuotista budjettia.
Komissio, monet jäsenmaat ja EU:ta seuraavat asiantuntijat arvioivat Suomen paitsi ajavan vanhakantaista ja kunnianhimotonta rahoitusmallia myös vetävän kotiin päin.
Kritiikkiä aiheuttaa erityisesti se, että Suomen esityksessä vanhat menot kuten maataloustuet pysyvät käytännössä yhtä suurina kuin ennenkin, eikä tukia ohjata ilmastovaikutusten mukaan. Samalla uudet rahoitustarpeet kuten digitalisaatio, tutkimus, maahanmuutto tai rajavalvonta näyttäisivät jäävän vaille merkittäviä panostuksia.
Suomi jakaa ehdotuksensa uudeksi rahoituskehykseksi muille jäsenmaille pohdittavaksi viimeistään maanantaiaamuna.
Paperissa Suomi aikoo esittää EU-lähteiden mukaan budjetin säilyttämistä paitsi suunnilleen vanhan sisältöisenä myös nykyisen kokoisena.
Neuvotteluja seuranneet komissio, EU-asiantuntijat ja jäsenmaiden edustajat ovat pettyneitä.
Yhdeksi syyksi kunnianhimon puutteeseen Ylen haastattelemat arvostelijat epäilevät sitä, että Suomi on halunnut turvata omien maksujensa pysymisen mahdollisemman lähellä nykytasoa Britannian EU-eron jälkeen. Osa haastatelluista halusi kommentoida Suomen suunnitelmia vain nimettömänä.
"Tämä budjetti ei investoi tulevaisuuteen"
Brysseliläisen ajatushautomon European Policy Centerin kestävään kehitykseen erikoistuneen johtajan Annika Hedbergin mielestä Suomi on ajanut budjetin valmistelussa omia intressejään, vaikka puheenjohtajan ei kuuluisi niin tehdä.
– Tämä on näkynyt siinä, että keskusteluun on tullut elementtejä budjetin pienentämisestä, ja siinä, että vanhat rakenteet halutaan pitää ennallaan. Suomi haluaisi säilyttää varsinkin maataloustuet, Hedberg sanoo.
– Jos tältä pohjalta edetään, niin (Suomen suunnittelema) budjetti katsoo hyvin vahvasti taaksepäin. Tämä ei ole budjetti, joka investoi tulevaisuuteen, Hedberg painottaa.
Komissio siirtäisi rahaa uusiin kohteisiin
Komissio ehdotti viime keväänä kahden ylivoimaisesti suurimman EU-menoerän eli maataloustukien ja köyhimpien alueiden kehittämistukien pienentämistä niin, että esimerkiksi turvallisuuteen, ilmastokysymyksiin ja opiskelijavaihtoon jäisi enemmän varoja.
Maailma on muuttunut päättymässä olevan seitsenvuotiskauden aikana, ja rahaa tarvittaisiin uusiin kohteisiin. Komissio loisi budjettiin maatalouden ja aluetukien oheen seitsemän uutta rahoituskohdetta vastatakseen kansalaisten ja yritysten toiveisiin.
Esimerkiksi turvallisuuden parantaminen on mielipidekyselyissä kansalaistenkin mielestä yksi EU:n olennaisimpia tehtäväalueita. Suomalaiselle teollisuudelle taas uusi tekoälyyn, kyberturvallisuuteen ja suurteholaskentaan keskittyvä Digital Europe -ohjelma olisi tärkeä.
Komissiossa pelätään, että Suomen esityksessä uudet prioriteetit jäävät kuitenkin vanhojen menoerien jalkoihin.
Allaolevassa grafiikassa on kuvattuna komission esityksen rahoituskohteet prosenttiosuuksina jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Ylen tietojen mukaan Suomi on siis aikeissa tinkiä komission esityksestä ja pitäytyä vanhassa.
Jotta jäsenmaksut eivät uudessa budjetissa nouse, komissio esitti, että EU loisi enemmän niin kutsuttuja omia tulonlähteitä.
Niitä olisivat muun muassa päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot, digivero ja kierrättämättömään muovijätteen perusteella kerättävät maksut. EU-parlamentti on suunnitellut lisäksi yleiseurooppalaista arvonlisäveroa, EU:lle kerättävää osuutta yhteisöverotulosta ja rahoitusmarkkinaveroa.
Nyt nämä omat tulonlähteet ovat karsiutumassa Suomen esityksestä pois ehkä muovijätettä lukuunottamatta. Senkin jo valmiiksi vaatimaton tuotto pienenee sitä mukaa kuin muovin kierrätystä onnistutaan parantamaan.
Budjetin koko pienenee Suomen esityksessä
Suomi on esitellyt muille jäsenmaille budjettiluonnosta, jonka loppusumma olisi pienempi kuin mitä EU-komissio ja etenkin EU-parlamentti esittävät eli alle 1,1 prosenttia bruttokansantulosta.
Yksi syy summan kutistamiseen on kriitikoiden mielestä se, että Suomi ei halua monien muiden nettomaksajamaiden tavoin joutua maksamaan lisää. Toisaalta Suomi on joutunut esitystä laatiessaan tasapainoilemaan 26 muun jäsenmaan välillä ja kuulemaan niiden toiveita.
Huomion kiinnittäminen nettomaksuihin ei kuitenkaan ole enää viisasta, huomauttaa toimikautensa perjantaina lopettanut saksalainen budjettikomissaari. Uusi Ursula von der Leyenin komissio astuu virkaan maanantaina.
– Omien maksujen vaatiminen täysimääräisinä takaisin on vanhanaikaista. Tärkeämpää on miettiä, miten rahaa ohjataan kohteisiin, joihin meidän on pakko investoida. Kyse on eurooppalaisesta lisäarvosta kansalaisille, komissaari Günther Oettinger sanoo Ylen haastattelussa.
EU-budjetti tuo lisäarvoa kansallisten budjettien päälle
Samaa mieltä on vanhempi tutkija Zsolt Darvas Bruegel-tutkimusyhtiöstä. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan EU-budjetti täydentää sisämarkkinoita ja luo lisäarvoa, jota ei voi täsmällisesti mitata ja joka ei näy nettomaksuissa.
Riippumattomissa tutkimuksissa on todettu sisämarkkinoiden kasvattaneen EU-maiden talouksia useilla prosenttiyksiköillä erityisesti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.
– Kun esimerkiksi Puola saa aluetukea, siellä hallitus tekee enemmän julkisia hankintoja, joiden voittajat voivat olla suomalaisia tai saksalaisia yhtiöitä, Darvas kuvaa EU-tukien vaikutusketjua.
– Suorat tulotuet maanviljelijöille taas ovat tietenkin hyväksi maanviljelijöille, mutta ne tuottavat hyvin vähän eurooppalaista lisäarvoa, Darvas sanoo. Hänen mielestään maataloustuissa pitäisikin palata järjestelmään, jossa jäsenmaat rahoittavat tuista suurimman osan itse.
Allaolevasta grafiikasta näkee, miten EU:n monivuotisten rahoituskehysten koko on vaihdellut eri aikoina. Suomi aikoo ehdottaa tiettävästi nykyistä pienempää budjettia, jonka osuus olisi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta.
Komissaari Oettinger huomauttaa, että viime vuosina kansalaisten odotukset EU:n suhteen ovat muuttuneet.
– Jos haluamme pärjätä kilpailussa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa tutkimuksessa ja digitaalisessa kehityksessä tai ehkäistä ilmastonmuutosta, budjettia pitää uudistaa, Oettinger sanoo.
Riitoja edessä ensi vuonna
Suomi ei ole Annika Hedbergin mielestä ollut neutraali toimija neuvotteluissa vaan on yrittänyt puskea omia näkemyksiään läpi budjettiehdotukseen, ja se on herättänyt kritiiikkiä muun muassa muissa jäsenmaissa.
– Vasta pitkinä iltoina ja öinä, kun sopimusta ei ole saatu aikaan, puheenjohtaja voi antaa omien väriensä näkyä. Perinteisesti puheenjohtajalta ei odoteta näin vahvoja näkemyksiä näin varhaisessa vaiheessa, Hedberg selittää.
Komissaari Günther Oettingerin mielestä näyttääkin todennäköiseltä, että muut EU-maat eivät hyväksy Suomen esitystä. Suomen esitys voi hankaloittaa EU:n budjettineuvotteluja ensi vuonna, koska se nostattaa niin paljon vastustusta jo nyt.
Esimerkiksi 16 jäsenmaata julkisti marraskuun alussa linjauksen, jonka mukaan ne blokkaavat leikkaukset aluetukiin. Siitä seuraa, että nämä maat käytännössä haluavat suurempaa budjetin loppusummaa kuin Suomi aikoo ehdottaa.
– Ensin käydään taistelu neuvostossa (jäsenmaiden kesken), ja sitten vielä uudessa parlamentissa. Parlamentti on kunnianhimoinen, ja signaalit sieltä ovat selvät: ilman riittävää rahoitusta parlamentti on valmis hylkäämään budjetin, Oettinger sanoo.
Kunnianhimoton budjetti voi olla ongelma myös neuvottelutaktisesti. Alussa riman on hyvä olla mahdollisimman korkealla, jotta sitä voidaan laskea neuvottelujen edetessä, kun jäsenmaiden taistelu omista eduistaan kiihtyy.
Bruegel-tutkimusyhtiön Darvasin mielestä uudet rahoituskohteet olisivat tärkeitä, koska kansalaiset laajasti pitävät niitä tärkeinä.
Esimerkiksi turvallisuuden ja rajavalvonnan varojen turvaaminen olisi olennaista sekä EU-myönteisten että EU-kriittisten äänestäjien mielestä. Maahanmuutto taas on ollut yksi kansallismielisten puolueiden suosion nousun syistä.
– Kreikkaan ja Italiaan tulee luvatta rajat ylittäviä ihmisiä, jotka haluavat jatkaa matkaa vauraampiin Saksaan tai Hollantiin pohjoiseen, Darvas sanoo. Siksi tarvitaan yhteistä politiikkaa ja yhteisiä varoja.
EPC:n Annika Hedbergin mielestä ongelmana kansalaisten kannalta on, että EU-maiden johtajat toimivat toisin kuin puheissaan lupaavat.
– Kun katsotaan mitä jäsenmaiden johtajat ottavat esille sunnuntaipuheissaan, niin he puhuvat ilmastonmuutoksesta, kilpailukyvystä, turvallisuushaasteista, maahanmuutosta. On kummallista, että EU-budjetti ei heijasta näitä tämän päivän haasteita ja prioriteetteja, Hedberg sanoo.
Hänen mielestään toivoa budjetin uudistamiseksi tuo kuitenkin se, että joulukuun EU-huippukokouksessa on paikalla uusia johtajia.
– Meillä on uusi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja myös neuvoston uusi puheenjohtaja Charles Michel. Heidän läsnäolonsa toivottavasti tuo uutta dynamiikkaa ja tietoisuutta siitä, että näiden neuvottelujen uusista prioriteeteistä täytyy edetä.
Hedbergin mielestä Suomen kannat ovat herättäneet ihmetystä Brysselissä.
– Suomi on tunnettu tekonlogiamaana ja innovaatioiden, tutkimuksen ja kehityksen tukijana. Kun katsotaan, mihin teot johtavat, niin kuilu sanojen ja tekojen välillä on melkoinen, hän arvioi.
– Näissä budjettineuvotteluissa näyttää yhtäkkiä siltä, että Suomi puhuu vahvasti olemassaolevien rakenteiden ja maatalouspolitiikan tukien puolesta. Se herättää ihmetystä varsinkin niissä piireissä, jotka näkevät EU-budjetin modernisaation välineenä. Se asettaa Suomen erikoiseen viiteryhmään EU-kontekstissa, Annika Hedberg sanoo.
Aiheesta lisää:
Suomi viimeistelee esitystä EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä – Kotiinpäin ei voi vetää.