Viimeinen niitti viikkojen ajan velloneeseen Posti-kiistaan oli yhtiön aamuinen tiedote.
Posti vakuutti hallituksen puheenjohtajansa Markku Pohjolan suulla, ettei valtio-omistaja vastustanut missään vaiheessa suullisesti eikä kirjallisesti sen kaavailemaa liikkeenluovutusta.
Vielä eilen pääministeri Antti Rinne (sd.) todisti eduskunnan kyselytunnilla, että Posti toimi omistajan tahdon vastaisesti. Siitäkin huolimatta, että tahto oli selvästi viestitty.
Liikkeenluovutus on ollut kiistan ytimessä, sillä käytännössä se uhkasi aiheuttaa noin 700 pakettilajittelijan siirtymisen edullisemman työehtosopimuksen piiriin. Rinne on julkisuudessa useaan otteeseen todennut, ettei hänen johtamansa hallitus voisi tällaista hyväksyä.
Tämä ei ollut ensimmäinen ristiriitaisuus Postin ympärillä käytävässä keskustelussa. Kun uusia ristiriitoja paljastuu toistuvasti, eivät kaikki voi selvitä kuivin jaloin.
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) joutui tänään lähtemään. Samalla hän jäi sairauslomalle.
Paateroa on pidetty Rinteen tukijana ja läheisenä poliittisena kumppanina.
Päivällä tiedotusvälineiden edessä nähtiin vakava pääministeri. Paateroa on pidetty Rinteen tukijana ja läheisenä poliittisena kumppanina.
Pääministerin mukaan Paatero ei ollut välittänyt riittävän selkeästi valtio-omistajan näkemystä Postille. Samaan aikaan Rinne kuitenkin totesi, että ero oli nimenomaan Paateron ehdotus. Hän itse kertoi kuulleensa siitä hetkeä ennen tiedotustilaisuutta.
Rinne myös toisti aiemmat väitteensä siitä, miten Posti on koittanut häivyttää oleellista tietoa matkan aikana.
Avoimia kysymyksiä vailla vastauksia on edelleen ilmassa:
Miten Rinne saattoi eilen eduskunnassa sanoa valtio-omistajan kannan olleen selkeästi välitetty Postin tietoon, jos tänään se ei enää ollutkaan?
Jos valtio-omisteisen yhtiön hallitus pimittää tietoa maan hallitukselta, eikö se ole vakava asia? Pitäisikö sen johtaa yhtiön hallituksen eroon?
Entä kuka todella määrittää valtio-omistajan näkemyksen? Rinteen puheista jää kuva, jossa hallituksen omistajapolitiikan linjan tulisi olla täysin yhteneväinen pääministerin henkilökohtaisen linjan kanssa.
Postin hallituksen vaihtaminen ei olisi riittänyt vastaukseksi poliittiseen paineeseen ja kysymyksiin ristiriitaisista lausunnoista.
Miksi Paatero sitten sai lähteä?
Voi ajatella, ettei jäljellä ollut muuta vaihtoehtoa. Postin hallituksen vaihtaminen ei olisi riittänyt vastaukseksi poliittiseen paineeseen ja kysymyksiin ristiriitaisista lausunnoista. Politiikassa lopulta poliitikot, usein juuri ministerit, kantavat vastuun.
Rinne syytti tiedotustilaisuudessa epäsuorasti Paateron esikuntaa, mutta esikuntakin toimii ministerin alaisuudessa.
Valtion omistajaohjaus näyttää aiheuttavan päänvaivaa ministerille toisensa jälkeen. Ministeriltä ei kysytä kuittausta yhtiöiden asioille yksi kerrallaan. On oltava itse hereillä ja aloitteellinen, oman toimivallan rajoissa.
Kuten Pohjola niin ikään aamulla viestitti: moni operatiivinen asia kuuluu suoraan yhtiöiden omaan toimivaltaan. Toisaalta valtionyhtiöt toimivat ensisijaisesti virkamiesten kanssa. Talouselämän tuoreessa haastattelussa omistajaohjauksen päällikkö puolustaakin Postin hallitusta (siirryt toiseen palveluun). Toisinaan ministeri joutuu menemään siis vastahankaan.
Mutta yhtä kaikki: jos jotain epätoivottua tapahtuu, ministeri vastaa.
Kumppanit ovat tähän asti olleet hiljaisia, mutta tänään vihreät ja keskusta ovat vaatineet SDP:ltä "selkeytystä".
Rinteen kannalta ongelmana on, että hän on itse ollut kiistassa toisinaan jopa Paateroa aktiivisempi. Eilen hän otti näkyvän roolin eduskunnan kyselytunnilla.
Vielä tänäänkin Rinteelle oli tärkeää toistaa kantaansa Postin toiminnasta. Rinne haluaa näyttää, että hänen hallituksensa esti "työehtoshoppailun". Voikin olla, ettei Paateron ero pelasta Rinnettä kovalta poliittiselta prässiltä. Pääministeri on nyt yksin tulilinjalla.
Opposition hiillostus on itsestäänselvää. Kokoomus, kristillisdemokraatit ja nyt-liike ovat jättäneet välikysymyksen, johon hallitus saa vastata tiistaina. Myös perussuomalaiset vaativat pääministerin eroa. Se on opposition tehtävä.
Ministerit pysyvät pystyssä omien puolueidensa ja hallituskumppaneiden äänillä. Kumppanit ovat tähän asti olleet hiljaisia, mutta tänään vihreät ja keskusta ovat vaatineet SDP:ltä "selkeytystä".
Kriisiviestinnässä sääntö kuuluu, ettei vastauksien ja anteeksipyyntöjen pidä olla vaillinaisia. On annettava selkeä vastaus, eikä vastaus saa muuttua. Jos jotain ei tiedetä, se kannattaa myöntää ääneen ja luvata palata pian vastauksen kera.
Nyt on Rinteen vuoro antaa pitkän kaavan mukainen vastaus omille hallituskumppaneille.
Juttua on päivitetty klo 16.03 lisäämällä 11. tekstikappale.
Lue myös: