"15-vuotias lähettää kuvan sukupuolielimestään kaverilleen. 15-vuotias kaveri lähettää kuvan eteenpäin."
"14-vuotias urheilija uskoutuu valmentajalleen, ja kertoo suudelleensa harrastuksen ohjaajan kanssa. Urheilija kokee syyllisyyttä tilanteesta, koska hän itse aloitti viestittelyn."
Tamperelaisen voimisteluhallin kokoustilan valkotaululle on heijastettu esimerkkejä epäasiallisesta käytöksestä urheilun piirissä. Huoneen etualalla seisoo Väestöliiton asiantuntijana työskentelevä Saara Ruotsalainen, joka katsoo tiiviisti pöydän ympärillä istuvia telinevoimisteluvalmentajia. Käynnissä on Et ole yksin -hankkeen pilottikoulutus, jossa on mukana seitsemän urheiluseuraa seitsemästä eri lajista.Koulutuksen avulla seuroja autetaan ennaltaehkäisemään ja reagoimaan häirintä- ja väkivaltatapauksiin.
Valmentajat pohtivat yhdessä Ruotsalaisen kanssa, kuinka tilanteissa tulisi toimia ja mitkä ovat huonon käytöksen sijaan mahdollisia rikostapauksia. Ruotsalainen kertoo, että 14-vuotiasta urheilijaa koskevassa esimerkissä valmentajien tehtävänä on ottaa yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluun. Selvityksen ajaksi harrastuksen ohjaaja on hyllytettävä tehtävistään epäasiallisen käytöksen vuoksi.
Keskustelu käy tiiviinä kahden tunnin ajan.
– On aika rankkaa kuunnella esimerkkejä, toteaa valmentaja Vivian Seppälä koulutuksen päätyttyä.
Väestöliiton asiantuntija Saara Ruotsalainen on jalkautunut eri lajien seuroihin pitkin syksyä. Ennen Tampereen Voimistelijoiden telinevoimisteluvalmentajille pidettyä koulutusta Ruotsalainen ehti käydä tapaamassa jääkiekkoseuran, uintiseuran ja lentopalloseuran valmentajia.
– Käsittelimme, mitä häirintä ja väkivalta ovat ja miten niitä pystytään omassa seurassa ehkäisemään ennalta. Ja sitten toisaalta ihan konkreettisia toimintamalleja, kuinka niihin pystytään puuttumaan, Ruotsalainen kertoo.
– Lajien välillä on kulttuurieroja. Se näkyy siinä, miten toimitaan ja mistä asioista nousee keskustelua. On tosi kiinnostavaa nähdä, miten eri lajien välillä ja ehkä paikkakuntien välillä reagoiminen näihin kysymyksiin vaihtelee.
Urheilun häirintä- ja hyväksikäyttötapaukset ovat nousseet Suomessa uutisotsikoihin vasta viime vuosina eri lajeissa. Suomen urheilun eettinen keskus julkaisi vuonna 2018 selvityksen, jonka mukaan kymmenet jalkapallon ja jääkiekon maajoukkuepelaajat olivat kokeneet seksuaalista häirintää. Kuluneen vuoden aikana Yle Urheilu on uutisoinut jalkapallovalmentajasta, joka sai tuomion entisen valmennettavansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tänä syksynä entinen taitoluistelija kertoi, että valmentaja oli ahdistellut häntä seksuaalisesti.
Tampereen Voimistelijoiden entisen joukkuevoimisteluvalmentajan Titta Heikkilän kyseenalaisiksi koetut valmennusmetodit nousivat puolestaan otsikoihin vuosi sitten.
Telinevoimistelun lajipäällikkö Maarit Petäjämäki sanoo, että seura halusi mukaan koulutukseen. Menneestä on hänen mukaansa opittu, ja nyt esimerkiksi valmentajista tulevista palautteista ja niiden käsittelystä tehdään kirjalliset muistiot, jotka allekirjoitetaan.
– Meillä on kirjattu malli, kuinka toimitaan, kun kohdataan epäasiallista käytöstä. Ajatus on, että kynnys on matala. Pääasiassa tapaukset ovat sellaisia, että puhumalla pystytään selvittämään. Tästä koulutuksesta tulevat ohjeet koskevat koko seuraa, eivät vain telinevoimistelua, Petäjämäki sanoo.
Se on laittanut miettimään, minkälaista oma toiminta on ja pitäisikö omassakin toiminnassa jotain muuttaa.
Valmentaja Sonja Salomaa
Aina seuroissa ei osata puuttua eteen tuleviin tilanteisiin. Saara Ruotsalaisen mukaan Et ole yksin -puhelinpalveluun on tullut reilun vuoden aikana noin 200 yhteydenottoa. Aiheet koskevat niin kiusaamista, henkistä väkivaltaa, seksuaalista häirintää kuin väkivaltaakin.
– Juttelemme urheilevien nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Meihin ottavat yhteyttä myös valmentajat, seurojen toimihenkilöt tai lajiliittojen henkilöt, Ruotsalainen sanoo.
– Emme suoranaisesti itse raportoi näitä mihinkään, ellei meillä täyty rikosilmoitusvelvollisuus. Jos on alaikäiseen kohdistunut rikos, niin se viedään itse poliisille. Teemme yhteistyötä Helsingin poliisin kanssa. Muuten teemme lähinnä konsultaatiotyötä, kyselyä ja selvittelyä yhteydenottajan puolesta.
Et ole yksin -hanke päättymässä vuoden päästä
Tampereen Voimistelijoiden telinevoimisteluharjoitukset ovat käynnistyneet. Koulutuksessa mukana olleet valmentajat, Vivian Seppälä ja Sonja Salomaa, ohjeistavat nuoria voimistelijoita.
Kaksikko on seurannut urheilua koskevaa uutisointia ja erityisesti Yhdysvaltoja ravistellutta telinevoimistelun hyväksikäyttöskandaalia. Jälkimmäinen kosketti erityisesti, sillä kyse oli omasta lajista.
– Se kosketti paljon itseä, että tällaista voi tapahtua urheilun parissa. Totta kai se on vaikuttanut valmennukseen niin, että miettii tarkasti, mitä sanoo ja että harjoitteluympäristö olisi mahdolisimman turvallinen. Yritämme luoda kannustavaa ilmapiiriä ja että voimistelijat voisivat kertoa, jos jokin painaa mieltä, Vivian Seppälä toteaa.
– Se on laittanut miettimään, minkälaista oma toiminta on ja pitäisikö omassakin toiminnassa jotain muuttaa. Olen lähtenyt tutkiskelemaan omaa ja ehkä sitä lastenkin toimintaa, Sonja Salomaa sanoo.
Arjen valmennustyössä kyse on usein kiusaamistilanteista, sillä urheilu on koulun ja internetin jälkeen kolmanneksi yleisin paikka kiusaamiselle.
– Lasten kanssa toki tulee välillä kiusaamistilanteita. Ne lähdetään purkamaan niin, että niistä keskustellaan lasten kanssa ja käydään pelisääntöjä läpi. Kerromme, miksi niitä on luotu siten, että lapsetkin ne hyvin ymmärtävät, Sonja Salomaa sanoo.
Selvästi on vielä paljon tekemistä.
Väestöliiton asiantuntija Saara Ruotsalainen
Väestöliitto koostaa pilottikoulutuksen jälkeen seuroille verkkokurssin väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisemiseksi sekä siihen puuttumiseksi. Se valmistuu tammikuussa 2020. Saman vuoden loppuun päättyy myös hankkeen rahoitus. Hanketta ovat rahoittaneet Väestöliiton puolesta Veikkaus ja seitsemän mukana olevan lajiliiton puolesta opetus- ja kulttuuriministeriö.
– Selvästi on vielä paljon tekemistä. Valmius puuttua ja ennaltaehkäistä vaihtelee seuroittain ja lajeittain. Toivottavaa olisi, että jokaisessa seurassa olisi selkeät käyttäytymissäännöt ja selkeät ohjeet, kuinka näissä tilanteissa toimitaan, Saara Ruotsalainen sanoo.
Lue myös:
Väestöliitto jalkautuu kentälle ja kouluttaa urheiluseuroja reagoimaan häirintätapauksiin