Särisevissä tv-lähetyksissä kansa huutaa olé, olé, olé. Romanian sini-kelta-punaiset liput liehuvat rujon toiveikkaina, sillä niistä on saksittu pois kommunismin tunnukset.
Eletään joulukuuta 1989, ja kaduilla protestoivat uudistusmieliset uskaltavat jo haaveilla vallanvaihdoksesta. He eivät kuitenkaan tiedä, että Romaniasta on tulossa ainoa Itä-Euroopan maa, jossa kommunismi murenee silmittömällä väkivallalla.
Tulevina päivinä yli 1 100 romanialaista kuolee yhteenotoissa, joissa ovat vastakkain siviilit, presidenttiä tukevat turvallisuusjoukot, armeija ja pian valtaan astuva uusi hallinto.
Myös tyrannin tavoin 25 vuotta hallinnut Romanian päämies Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena teloitetaan. Tv-kuvat välittävät tapahtumat koko maailmalle.
30 vuotta myöhemmin Ceaușescun seuraajia syytetään oikeudessa rikoksista ihmisyyttä vastaan. Romania on liberaalimpi kuin suuri osa itäistä Eurooppaa. Silti osa romanialaisista muistelee Ceaușescua kansallissankarina.
Miten tähän on tultu?
Mielenosoitukset alkoivat Länsi-Romaniasta
Syksyllä 1989 kommunistipuolueet olivat menettäneet asemansa niin Puolassa, Unkarissa kuin Tšekkoslovakiassa. Berliinin muurin murtumisesta oli kulunut vain viisi viikkoa, kun kansa lähti kaduille Romaniassa.
Tieto muiden itäblokin maiden vallankumouksista oli kulkeutunut maahan, vaikka valtiollinen televisio oli kommunistisen puolueen tiukassa valvonnassa. Länsi-Romaniassa sijaitsevassa Timișoaran kaupungissa kuuluivat kuitenkin myös Unkarin radiolähetykset.
Timișoarasta tuli mielenosoitusten syntysija, kun kaupunkilaiset 16. joulukuuta saivat tarpeekseen kovasta kurista.
Aluksi protesti henkilöityi hallintoa arvostelleeseen pastori László Tőkésiin, jonka karkottamispäätöstä vastustaakseen kansa lähti kaduille. Hallintoa tukeva salainen poliisi Securitate vastasi väkivallalla, ja useita mielenosoittajia sai surmansa.
Epäröivä presidentti oli viimeinen niitti
Viiden päivän yhteenottojen jälkeen väkijoukon vaatimukset olivat selvät: presidentti Ceaușescun on lähdettävä. Arvioiden mukaan kymmenettuhannet kansalaiset vaativat presidentin eroa Timișoarassa.
Ceaușescu yritti suhtautua mellakointiin välinpitämättömästi ja matkusti niistä piittaamatta valtiovierailulle Iraniin.
21. joulukuuta Ceaușescu ja salainen poliisi kutsuivat Bukarestiin 100 000 tarkkaan valittua henkilöä kuuntelemaan televisioitua puhetta, jossa presidentti kehuskeli kommunistihallinnon saavutuksilla ja tuomitsi mellakoinnit.
Ensin kaikki sujui Ceaușescun näkökulmasta hyvin. Kesken puheen kansa alkoi kuitenkin buuata ja huudella hallinnon vastaisia iskulauseita.
Kun Ceaușescun ilme muuttui tv-ruudussa hämmentyneeksi ja pelokkaaksi, valtiollinen tv- ja radioasema pani lähetyksen poikki. Lähetystä jatkettiin, kun tilanne tasaantui.
Vahinko oli kuitenkin tapahtunut: väki oli lähtenyt jo aukiolta eikä presidentti saanut enää tilannetta haltuunsa.
Valta vaihtui, taistelut jatkuivat
Puhe syöksi Ceaușescun hänen uransa viimeiseen alamäkeen ja jätti hänet hallintorakennukseen protestoivien väkijoukkojen saartamaksi.
Seuraavana päivänä presidentti ja hänen vaimonsa pakenivat Bukarestista helikopterilla. Valtaan astui Ion Iliescun niin sanottu kansallisen pelastuksen rintama, joka otti haltuunsa valtion television ja pyysi apua kansalta ja armeijalta.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklossy kuvailee tapahtumia palatsivallankumoukseksi.
– Kansallisen pelastuksen rintaman muodostivat [entiset] kommunistiystävät, jotka Ceaușescu putsasi puolueestaan 70- ja 80-luvuilla. He kääntyivät pikkuhiljaa Ceaușescua vastaan ja saivat armeijan puolelleen, Miklossy sanoo.
Vallan vaihduttua veriset taistelut Bukarestissa ja muualla Romaniassa jatkuivat. Kansallisen pelastuksen rintama ja yhä Ceaușescun puolella seisovat turvallisuusjoukot ottivat yhteen. Uusi hallinto pyysi siviilejä luovuttamaan aseensa.
Tv-kamerat ikuistivat hirmuvaltiaan teloituksen
Vallasta syösty presidentti vaimoineen pidätettiin 22. joulukuuta. Joulupäivänä presidentti oli jo oikeuden edessä kansanmurhasta ja rikoksista valtiota vastaan.
Oikeudenkäynnissä pariskunta esiintyi tv-kameroille ylimielisesti ja asemaansa puolustaen. Nopeutetun sotaoikeudenkäynnin tuomio oli kuitenkin selvä: Ceaușescut tuomittiin kuolemaan.
Presidentti vaimoineen astui ulos salista sotilaiden saattelemina. Heidät teloitettiin välittömästi oikeudenkäynnin jälkeen. Kuvat ammutusta presidentistä levisivät televisiolähetyksiin.
Ceaușescun ruumis näytettiin myös Ylen uutislähetyksessä. Alla oleva video saattaa järkyttää.
Romaniassa kansa juhli riemuissaan uutta vapaata aikakautta, jonka moni uskoi alkavan Ceaușescun jälkeen. Varsinaiset taistelut päättyivätkin joulukuun 27. päivä, kun Iliescun kansallisen pelastuksen rintama armeijan tukemana kukisti Securitaten.
Oikeutta käydään 30 vuotta myöhemmin
Toiveet vapaudesta karisivat pian. Edessä oli sekasorron kevät, sillä Iliescu rintamansa kanssa halusi pysyä vallassa hinnalla millä hyvänsä. Vaalikeväänä puhkesi väkivaltaisia mellakoita.
– Ongelmallista oli, että entiset kommunistit kutsuivat itseään yhtäkkiä kansallisen pelastuksen rintamaksi. Loppujen lopuksi juuri mikään ei muuttunut. Hallinto jarrutti vielä pitkään markkinatalouteen ja eurooppalaiseen kehitykseen siirtymistä, Miklossy arvioi.
Kansallisen pelastuksen rintama nimitti väliaikaisen hallituksen, jonka piti järjestää ensimmäiset vapaat vaalit maaliskuussa. Bukarestin liberaalit ja opiskelijat osoittivat mieltään, sillä alun perin rintaman ei pitänyt olla mukana vaalitaistossa puolueena.
Iliescu meni jopa niin pitkälle, että käskytti kesän aikana kaivostyöläisiä väkivaltaisiin yhteenottoihin kukistaakseen uutta hallintoa rauhallisesti vastustaneet mielenosoittajat.
Iliescun rintaman vaalivoitto ja väkivalta tukahduttivat lopulta protestit. Kovilla otteilla oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.
Tämän vuoden marraskuussa (siirryt toiseen palveluun) 89-vuotias entinen kommunistijohtaja astui oikeuden eteen. Iliescua syytetään rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tapauksessa kuullaan viittä tuhatta todistajaa, joista osa on uhrien omaisia.
Kaikkiaan 942 ihmistä sai surmansa väkivaltaisuuksissa Iliescun hallinnon aikana vuoden 1989 joulukuun 22. päivän jälkeen. Lisäksi 162 kuoli Ceaușescun vastaisissa mielenosoituksissa joulun 1989 alla.
Ceaușescu koki renessanssin
Romaniassa 30 vuoden takaisia tapahtumia muistellaan jakautuneissa tunnelmissa. Verenvuodatuksen vuoksi muisto ei ole yhtä myönteinen kuin muualla Euroopassa.
Tutkijan mukaan myös Ceaușescu-nostalgia nostaa päätään.
Osa romanialaisista muistaa Ceaușescun itsenäisyyteen pyrkineenä poliitikkona, joka keskitti vallan ja otti omat vapautensa Neuvostoliiton alaisuudessa. Hän halusi olla vankkumattoman riippumaton sekä idästä että lännestä.
Nostalgia elää etenkin sosiaalidemokraattisen puolueen riveissä. Puolue on kansalliskonservatiivinen ja EU-kriittinen. Sen juuret ovat kansallisen pelastuksen rintamassa ja sitä ennen kommunistipuolueessa.
– Ceaușescu ei ole vain hirviö, jollaista liberaali älymystö muistelee. Hän on myös kansanomainen hahmo, joka vaali Romanian ulkopoliittista riippumattomuutta, Miklossy summaa käsityksiä.
Onko uusi vallankumous mahdollinen?
Romanian hallitus kaatui tänä syksynä, ja ensi keväällä maassa pidetään vaalit.
Miklossy arvioi pitkään vallassa olleen sosiaalidemokraattisen puolueen olevan ennakkosuosikki, sillä puolue onnistuu sosiaalipoliittisilla myönnytyksilläään vetoamaan esimerkiksi lapsiperheisiin, eläkeläisiin ja työttömiin.
Toisaalta Romaniassa puhaltavat myös liberaalit tuulet. Keskustaoikeistolainen ja EU-myönteinen presidentti Klaus Johannis pääsi marraskuussa toiselle kaudelle. EU-parlamentissa Romanialla on enemmän liberaali- kuin konservatiivimeppejä.
Liberaaleista tuulahduksista huolimatta kansa on yleisesti sitä mieltä, että kaikki maan puolueet ovat korruptoituneita. Myös köyhyys ja eriarvoisuus ovat asioita, jotka herättävät epäluottamusta politiikkaan.
Kymmenettuhannet romanialaiset osallistuivat tänäkin syksynä konservatiivista hallintoa vastustaviin mielenosoituksiin (siirryt toiseen palveluun). Tutkija Miklossy ei kuitenkaan usko, että Romania voisi ajautua uuteen väkivallan kierteeseen.
– Väkivaltainen vallanvaihtoyritys voisi tapahtua nykypäivänä ennemmin Unkarissa tai Puolassa. Siellä valta on jo niin vakiintunut, että sitä on vaikea muuttaa vaaleilla, Miklossy arvioi.
Puola ja Unkari ovat viime aikoina vaalineet nationalistista politiikkaa, johon kuuluvaa vallan keskittämistä EU pitää uhkana demokratialle. Myös Puolan oikeusjärjestelmän uudistuksia on kritisoitu.
Korruptio ja oikeusvaltioperiaatteen horjuttamiseen liittyvät syytökset varjostivat myös Romanian ensimmäistä EU-puheenjohtajakautta.
– Romania on kulkenut kehityksen jäljessä, mutta tällä hetkellä liberaalit ovat siellä vahvempia kuin muualla itäisessä Euroopassa, Miklossy sanoo.
Lisää aiheesta: