MOKOADARI/NIAMEY, NIGER
Etelänigeriläisen Mokoadarin kylän päällikkö Worsa Halilou ottaa vieraat vastaan pienen lapsijoukon ympäröimänä. Pian haastattelupaikalle kerääntyy kymmeniä muita lapsia.
– Kaikille ei ole nykyään riittävästi viljelyalaa nopean väestönkasvun takia, Halilou sanoo.
Kylässä viljellään hirssiä, durraa, mustapapua, maapähkinöitä ja seesaminsiemeniä. Haliloun mukaan viljelmien maaperän laatu on heikentynyt, sillä peltojen ei ole annettu levätä satokausien välillä ja niillä on viljelty pitkään samoja kasveja.
Kylää ympäröiviä viljelmiä kuormittavat räjähdysmäisesti kasvavan väestön tarpeet. Sahelin alueella sijaitseva Niger on maatalousvaltainen valtio ja yksi köyhimmistä maista maailmassa. Entisen Ranskan siirtomaan väestönkasvu on maailman nopeimpien joukossa: 3,9 prosenttia vuodessa.
Erityisen nopeaa kasvu on Zinderin ja Maradin alueilla Nigerin eteläosassa, jossa Mokoadarin kylä sijaitsee. Alue on rikkonut hedelmällisyyden maailmanennätyksen: keskimääräinen lapsiluku on 8,4 lasta per äiti. Koko Nigerissä nainen saa keskimäärin 7,6 lasta.
Kyläpäällikkö Halilou kertoo, että kylän perheissä on tavallisesti 10–20 lasta. Hänellä itsellään on 15 lasta kolmen vaimon kanssa ja joukko lapsenlapsia.
Perhekoot selittyvät Haliloun mukaan sillä, että Nigerin ja Pohjois-Nigerian hausa-kansan noudattama islamintulkinta sallii miehelle kolme vaimoa. Jokaisen heistä odotetaan synnyttävän useita lapsia.
Seitsemän lapsen äiti Mariama Sani kertoo menneensä naimisiin jo 15-vuotiaana. Ensimmäisen tyttärensä hän synnytti kaksi vuotta myöhemmin.
Sani toivoo, että saisi vielä kuusi lasta lisää.
– Jos en jossain vaiheessa enää kykene huolehtimaan perheestä, lapset ottavat vastuun, Sani toteaa.
Väestönkasvu lisää painetta ruoantuotantoon
Nigerin tilanne heijastelee kehitystä koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jonka väestö on YK:n ennusteen mukaan kaksinkertaistumassa vähintään 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu on erityisen nopeaa Länsi-Afrikan ranskankielisissä maissa.
Nopea väestönkasvu tarkoittaa sitä, että ruuantuotantoa pitäisi kasvattaa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 prosentilla tulevien reilun kymmenen vuoden aikana. Samalla ilmastonmuutos kuitenkin uhkaa Afrikan maataloutta ja voi lisätä riippuvuutta ruoan tuonnista. Afrikan maihin tuodaan jo tällä hetkellä paljon elintarvikkeita ulkomailta.
Toisaalta kokonaiskuva ei ole niin synkkä kuin Nigerin esimerkki antaisi ymmärtää. Hedelmällisyys on vuosikymmenien mittaan laskenut Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sitä mukaa, kun lapsikuolleisuus on vähentynyt. Tutkimuksissa on todettu, että ehkäisyn yleistyminen ja naisten kouluttaminen ovat avainasemassa hedelmällisyyden laskemisessa.
Esimerkiksi Ruandassa hedelmällisyys on jo saatu laskemaan vuoden 2005 yli kuudesta synnytyksestä 3,9 synnytykseen naista kohti. Taustalla ovat valistuskampanjat ja yhteisöissä järjestetyt keskustelut.
Suomessa hedelmällisyys oli monen Afrikan maan nykytasolla 1700–1800-luvuilla, jolloin nainen synnytti keskimäärin viisi tai kuusi lasta. Tuolloin vielä joka viides suomalaislapsi kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.
Nigeria ja Algeria muuttoliikkeen kohteita
Vaikka elintila pienenee, Mokoadarista ei ole helppo lähteä. Kylästä johtaa kuoppainen ja mutkainen hiekkatie päätien varteen, ja 800 kilometrin matka Nigerin pääkaupunkiin Niameyhin kestää autolla noin 12 tuntia.
Naapurimaa Nigeria on sen sijaan houkutteleva suunta, sillä sen rajalle on kylästä vain muutama kymmentä kilometriä. Siirtomaavaltojen piirtämän rajan takana asuu samaa hausa-kansaa kuin Nigerissäkin. Mokoadarin lähialueen miehet ovatkin perinteisesti lähteneet hankkimaan toimeentuloa Nigerian puolelle.
Esimerkiksi imaami Abdoulaye Seïdoun 12 lapsesta seitsemän on asettunut Nigeriaan maanviljelijöiksi.
Kuinka monta lasta olisi hänestä sopiva määrä perhettä kohti?
– Se kysymys täytyy jättää Jumalan käsiin, Seïdou vastaa naurahtaen.
Kyläpäällikkö Worsa Halilou toteaa uskonnon sanovan, ettei kaikista perheen lapsista tule menestyviä.
– Mutta jos yksi lapsista on lahjakas ja pääsee töihin kaupunkiin tai ulkomaille, hän voi elättää koko muun perheen, Halilou selittää.
Viime vuosien uusi ilmiö on se, että naisia ja lapsia on lähtenyt kylän lähiseudulta siirtolaisiksi pohjoiseen naapurimaahan Algeriaan kerjäämään. Osa naisista on päätynyt jopa prostituution pariin.
Maatalous vaatii työvoimaa
Miksi Nigerissä ja erityisesti Maradin ja Zinderin alueilla sitten hankitaan niin paljon lapsia? Siihen on useita syitä.
– Perinteinen tuotantotapa on maanviljelys, johon tarvitaan paljon työvoimaa. Niinpä lapsia pidetään vaurauden lähteenä, kertoo sosiologian ja siirtolaisuuden tutkija Hamidou Manou Nabara nigeriläisestä JMED-kansalaisjärjestöstä.
Nabaran mukaan toinen syy on islaminuskon tulkinta, joka suosii useiden lasten hankintaa. Kyseinen tulkintatapa on yleinen Nigerin ja Pohjois-Nigerian maaseudulla, toisin kuin niin ikään muslimivaltaisissa naapurimaissa, kuten Malissa tai Tšadissa.
Nigerissä on tällä hetkellä noin 21 miljoonaa asukasta. YK:n ennusteen mukaan Nigerin väkiluku kolminkertaistuu 2050-lukuun mennessä yli 65 miljoonaan ihmiseen, jos syntyvyys ja kuolleisuus laskevat hieman. Vuonna 2100 väkeä voi olla jo yli 160 miljoonaa, enemmän kuin Venäjän nykyinen asukasluku.
– Yhteiskunnassa on voimia, jotka vastustavat syntyvyyden vähentämistä yhteiskunnallisten ja uskonnollisten arvojen takia, Nabara sanoo.
Nigerin tilanne on Afrikan maiden vaikeimmasta päästä. Räjähdysmäiseen väestönkasvuun on kuitenkin yritetty keksiä ratkaisukeinoja.
Perhesuunnittelua ja työpaikkoja
Nigerin terveysasemilla jaetaan ilmaisia ehkäisyvälineitä, tarjotaan naisille mahdollisuutta valita itselleen sopiva ehkäisymenetelmä sekä tietoa perhesuunnittelun tueksi. Maalla on kansallinen valistus- ja perhesuunnitteluohjelma.
Hedelmällisyys onkin tutkija Nabaran mukaan saatu jo laskuun Nigerin kaupungeissa, joissa yksityiskoulut ovat kalliita ja elinkustannukset kohoavat. Maaseudulla väestöpaine kuitenkin kasvaa edelleen. Nabaran mukaan Nigerin valtion pitäisi olla nykyistä enemmän läsnä maaseudulla ja tarjota perhesuunnittelua ja valistusta.
Koska lapsia on paljon, Nigerin väestö on maailman nuorinta. Nigeriläisistä jo yli puolet on alle 15-vuotiaita. Lapsikuolleisuus on yhä korkealla tasolla, vaikka se onkin vähentynyt. Nigerissä noin yksi lapsi 12:sta kuolee alle viisivuotiaana.
Nabaran mukaan Niger yrittää keksiä keinoja hyödyntää "nuorisopullistumaa". Samaa asiaa pohditaan monissa muissakin Afrikan maissa. Jos hedelmällisyys saataisiin nopeasti laskuun, potentiaalista tuottavaa työväestöä olisi suuri osa kansasta.
Koko Afrikassa on tällä hetkellä reilut 400 miljoonaa 15–35-vuotiasta. Heidän määränsä kasvaa Afrikan kehityspankin ennusteen mukaan 830 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Yhdeksi keinoksi työllistää nuoria on ehdotettu työpaikkojen luomista maatalouteen ja siihen liittyvään muuhun liiketoimintaan, kuten tuotteiden pakkaamiseen ja jakeluun.
Kenialainen antropologi Wangui Kimari huomauttaa kuitenkin blogikirjoituksessaan, että maanomistajuutta pitäisi ensin siirtää Afrikassa aikuisten eliiteiltä nuorille, jotta nuoret pääsisivät käsiksi viljelysmaihin.
Vihreä vallankumous
Tutkija Hamidou Manou Nabaran mukaan Nigerissä pitäisi toteuttaa "vihreä vallankumous" eli maanviljelysmenetelmien modernisointi, joka auttaisi saavuttamaan omavaraisuuden.
Pelloille tarvittaisiin traktoreita ja muita maatalouskoneita. Nykyaikaisemman teknologian hyödyntäminen maataloudessa loisi myös kaivattuja työpaikkoja.
Maatalouden tehostaminen ja satojen parantaminen on todettu tutkimuksissa yhdeksi keinoksi, joka auttaisi Afrikan mannerta ruokkimaan kasvavan väestönsä. Uutta peltoalaa Afrikassa kyllä riittäisi raivattavaksi, mutta tämä aiheuttaisi lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentäisi luonnon monimuotoisuutta.
Maanviljelyn kehittäminen on kohtalonkysymys etenkin Nigerille. Sen onnistumisesta riippuu, riittääkö ruoka tulevaisuudessa kaikille nigeriläisille.
Jo tällä hetkellä 1,5 miljoonaa nigeriläistä on jatkuvasti tilanteessa, jossa he eivät tiedä, mistä saavat seuraavan ateriansa.
Niger on sisämaavaltiona jo nykyisin hyvin riippuvainen tuontituotteista. Maata viljellään pääosin tehottomasti vanhanaikaisin menetelmin. Pelloilla ovat käytössä kuokat ja härkien vetämät kärryt.
Maanviljelyksen nykyaikaistamista toivoo myös Mokoadarin kyläpäällikkö Worsa Halilou.
– Tarvisisimme valtion ohjelman, jolla tehostettaisiin maanviljelyä. Toinen vaihtoehto on siirtolaisuus Nigeriaan, Libyaan tai Algeriaan. Voimme lähteä minne tahansa, Halilou sanoo.
Lisää aiheesta: