Kemistä kotoisin oleva 27-vuotias Titta Hiltunen opiskelee Helsingin yliopistossa poliittista historiaa.
– Opintolainoja olen nostanut ja ne ovat menneet tasan tarkkaan siihen, että olen saanut vuokran maksettua ja ruokaa kaupasta eli tällaisiin elämän perustarpeisiin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla asuminen on tosi kallista ja eläminen ylipäätänsä.
Titta Hiltunen on myös Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n hallituksen jäsen. Hän vastaa täysipäiväisessä luottamustoimessaan opiskelijoiden toimeentuloedunvalvonnasta.
Hiltunen on huolissaan, että opiskelijat rahoittavat opintojaan entistä enemmän opintolainalla.
– Opintolainaa nostetaan, koska opintoraha ei itsessään riitä mihinkään. Sen seurauksena meillä on nuoria ihmisiä, jotka valmistuvat pahimmillaan monien kymppitonnien lainan kanssa.
Lainaa lukuvuoden aikana nostaneiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Tosi monelle kysymys ei ole siitä, kannattaako opintolainaa nostaa, vaan se on välttämätöntä, jotta tulee toimeen.
Titta Hiltunen
Viime lukuvuoden aikana reilut 156 000 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa.
Osuuspankeissa isoin muutos opintolainojen määrässä on nähty viimeisen kahden vuoden aikana.
– Sinä aikana opintolainojen kasvu on meillä ollut 20 prosenttia, OP Ryhmän asumisen rahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie sanoo.
– Tässä näkyy vuoden 2017 lakimuutos, jossa opintorahaa laskettiin mutta vastaavasti opintolainan valtiontakaus nousi 400 eurosta 650 euroon. Tämä oli iso muutos, joka siirsi tukea opintorahasta opintolainan puolelle.
Opintolainarahoja säästöön asp-tilille
OP Ryhmä haastatteli vastikään yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita rahankäytöstä ja säästämisestä. Suuri osa, yli puolet haastatelluista kertoi käyttävänsä opintolainarahat tavalliseen elämiseen, arjen pyörittämiseen, esimerkiksi vuokraan ja ruokaan.
– Osa taas pystyy laittamaan lainarahaa säästöön, koska käy töissä, tai perhe auttaa taloudellisesti, Kaisu Christie toteaa.
Hän muistuttaa, että asumisen kulut ovat eri paikkakunnilla hyvin erilaisia, ja myös se vaikuttaa siihen, mitä jää säästöön.
OP Ryhmän jututtamat opintolainaa ottaneet opiskelijat kertoivat, että jos jää rahaa säästöön, niin he saattavat sijoittaa rahastoihin tai osakkeisiin. Toiset säästävät omaan asuntoon.
– Moni kokee omaan kotiin säästämisen taloudellisesti järkeväksi ja panee rahaa asp-tilille, Kaisu Christie kertoo.
Titta Hiltunen SYL:stä sanoo, että tilastotietoa lainarahojen säästämisestä asp-tilille ei ole.
– Mutta en ihmettelisi, jos moni opiskelija näin tekee, ja tiedän tuttavia, jotka ovat näin tehneetkin.
Lainaa otetaan, jotta tullaan toimeen
Alkuvuonna julkistettiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston ylioppilaskuntien yhteisesti toteuttama kysely, johon vastasi 2 300 opiskelijaa. Siinäkin tärkeimmäksi syyksi nostaa opintolainaa nousi oman toimeentulon turvaaminen.
– Tosi monelle kysymys ei ole siitä kannattaako opintolainaa nostaa, vaan se on välttämätöntä, jotta tulee toimeen, SYL:n Titta Hiltunen muistuttaa.
Jotkut opiskelijat kokevat, että opintolaina on tällä hetkellä niin edullista lainarahaa euribor-korkojen tason takia, että se kannattaa ehdottomasti nostaa. Näitä opiskelijoita löytyi etenkin Aalto-yliopiston opiskelijoista.
Aalto-yliopistossa 11 prosentilla sijoittaminen oli myös tärkein syy lainan nostamiselle. Helsingin yliopiston opiskelijoista vain viisi prosenttia ajatteli näin.
– Kyselystä näkee, että opiskelijoiden toimeentulossa on alakohtaisia eroja siinä, millainen on luotto omalle alalleen työllistymiseen, ja pääseekö niitä oman alan parempipalkkaisia töitä tekemään jo opiskeluaikana, Titta Hiltunen SYL:stä sanoo.
Osa pystyy laittamaan lainarahaa säästöön, koska käy töissä, tai perhe auttaa taloudellisesti.
Kaisu Christie
Sekä OP Ryhmän jututtamat opiskelijat että pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijat kertoivat ottavansa opintolainaa myös parantaakseen elintasoaan sekä isoihin hankintoihin, kuten tietokoneeseen, asunnon takuuvuokraan tai lomamatkaan. Myös opiskelijavaihtoon ulkomailla otettiin opintolainaa.
Opintolainahyvitys ei ollut tärkein syy opintolainan nostoon kuin noin kymmenelle prosentille haastatelluista opiskelijoista.
– Ei se kyllä sellainen laajojen massojen tärkein syy ole, Hiltunen toteaa.
Keskimääräinen opintolaina noussut 8 500 euroon
Myös opintolainojen euromäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa.
Viime lukuvuoden loppuessa heinäkuun lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 434 900. Heillä oli opintolainaa keskimäärin 8 500 euroa.