Riisin syöttäminen koiralle saattaa lisätä terveydelle haitallisen arseenin kertymistä lemmikin elimistöön. Arseeni on raskasmetalli, jota päätyy riisiin sen kasvatuksen aikana maaperästä ja kasteluvedestä.
Suomalaistutkimuksessa selvisi, että arseenia on riisipitoista ruokaa syövän koiran turkissa enemmän kuin koiralla, jonka ruokavalio on riisitön. Havainnon tehnyt Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmä toteaa kuitenkin, että koiran terveyden kannalta erot eivät välttämättä ole merkittäviä.
– Nyt saadut tutkimustulokset eivät viittaa siihen, että riisipohjaisen kuivamuonan syöminen olisi vaarallista koirille, toteaa tohtorikoulutettava Sarah Rosendahl Helsingin yliopiston eläinlääketieteen tiedekunnasta.
Asia ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen.
Arseenin riskit ihmiselle tunnetaan
Koirien ja ihmisten krooniset sairaudet ovat melko samanlaisia. Siksi ei Rosendahlin mukaan voi sulkea pois mahdollisuutta, että arseeni vaikuttaa koiran terveyteen samalla tavalla kuin sen tiedetään vaikuttavan ihmiseen eli haitallisesti.
Arseenin vaikutusta ihmisen terveydelle on tutkittu pitkään. Sen tiedetään lisäävän ihmisellä eräiden syöpien riskiä. Arseenialtistuksella on osoitettu olevan yhteys myös diabetekseen ja neurologisiin sairauksiin.
Koirissa aineen vaikutusta on tutkittu vasta vähän ja nyt valmistunut tutkimus oli pieni. Havainnon vahvistaminen vaatii siis vielä lisää tutkimusta.
Ruuan arseeni on Rosendahlin mukaan huolestuttavaa kahdesta syystä. Koirat ovat paljon ihmistä pienempiä, joten arseenipitoisuus on painokiloa kohden mitattuna koiralla suurempi kuin ihmisellä. Lemmikkikoiran ruokavalio ei myöskään usein ole samalla tavalla vaihtelevaa kuin ihmisellä.
Samaa muonaa joka päivä
Koirien ruokinnassa on tavallista, että koirayksilö syö samaa ruokaa joka päivä vuodesta toiseen. Osa koirista on ruokansa suhteen niin kranttuja, ettei hyväksi havaitun ruuan vaihtaminen edes toisen valmistajan tuotteeseen tule kysymykseen.
– Koska koirat syövät samaa ruokaa pitkänkin aikaa, jotkut koko elinikänsä, raskasmetallien ja muiden epäpuhtauksien kertymisen riski pitkällä aikavälillä on otettava huomioon, Rosendahl kertoo.
Arseenin kertymistä koiraan selvitettiin DogRisk-ryhmän tutkimuksessa turkkiin kertyvän pitoisuuden perusteella. Rosendahlin mukaan turkkitutkimus kertoo verinäytettä luotettavammin, miten arseeni säilyy koiran elimistössä.
Tutkimukseen osallistuneille koirille tarjottiin pääasiallisesti kuivaruokaa, jonka riisipitoisuus vaihteli tuotteesta riippuen 20 ja 50 prosentin välillä. Muina pääraaka-aineina kuivaruuassa on yleensä lihaa ja kasviksia.
Vertailuryhmän koirilla ei ollut ravinnossaan ollenkaan riisiä. Tutkimus oli hyvin pieni; riisiä saaneita koiria oli seitsemän ja verrokkirymässä koiria oli yhdeksän.
– Oli kiinnostavaa huomata, että koirat, joiden arseenipitoisuus oli matalin, söivät raakaruokaa. Suurimmillaan arseenipitoisuus oli 3,5-kertainen verrattuna pienimpiin pitoisuuksiin, Rosendahl kertoo.
Arseeni ei ole koiranomistajille tuttu
Koiraharrastajien keskustelupalstoilla somessa tuore arseenitutkimus on herättänyt huomiota. Jyrkimmissä kommenteissa mutkia on vedetty suoriksi niin, että riisin olisi päätelty olevan koiralle jopa myrkyllistä.
– Mitään myrkytystä aiheuttavaa riisissä ei ole. Sellaiseen ei myöskään tutkimuksessa viitata millään tavoin, sanoo lappeenrantalaisen eläinlääkäriasema Villimys Evidensian johtaja, eläinlääkäri Suvi Kosonen.
Kosonen on itsekin tutustunut DogRisk-ryhmän tutkimukseen. Hän kertoo, että eläinlääkäriaseman asiakkaiden kanssa arseeni ei ole noussut puheenaiheeksi.
Kosonen toivoo, että havainnot riisin arseenipitoisuudesta eivät säikäyttäisi koiranomistajia, sillä hyvälaatuinen täysrehu on hänen mukaansa ehdottomasti paras valinta lemmikkikoiran ruuaksi. Kuivamuonaa huomattavasti ongelmallisempana hän pitää täysrehun vaihtoehtona tarjottavaa raakaruokaa. Lemmikkien raakaruokinta on yleistynyt.
– Raakaruokinnan suosio liittyy ajatukseen, että koiran olisi hyvä syödä samoin kuin susi syö. Raakaruuassa on kuitenkin paljon sellaisia riskejä, joista koiranomistajat eivät aina ole tietoisia, Kosonen arvioi.
Raakaruokintaan liittyy tautiriski
Läheskään kaikkien Suomessa myytävien raakaa lihaa sisältävien koiranruokien hygieniataso ei täytä EU:n vaatimuksia. Tämä on ensimmäinen asia, joka pakastettua raakaruokaa käsittelevän koiranomistajan pitäisi eläinlääkäri Suvi Kososen mielestä tietää. Sen lisäksi on muitakin riskejä.
Ruokaviraston tutkimuksessa paljastui, että lemmikkien pakasteraakaruuissa on ihmiseen tarttuvia bakteereita. Ruokavirasto tutki vuonna 2018 kotimaista alkuperää olevia lemmikkien raakaruokapakasteita ja totesi, että vajaa puolet tutkituista näytteistä sisälsi antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria. MRSA tarttuu ihmiseen.
Pakastetuista raakaruokanäytteistä löytyi muitakin tautia aiheuttavia bakteereita ja loisia.
– Tutkitut näytteet otettiin kotimaisesta lihasta valmistetuista lemmikkien ruuista. Jo esimerkiksi Tanskasta tuotavan lihan kohdalla tilanne on vielä paljon huolestuttavampi, Kosonen sanoo.
Raakaruuan turvallinen käsittely kotikeittiössä vaatii erityistä tarkkuutta, kuten kokonaan erillisiä työvälineitä koirien ja ihmisten ruualle.
– Raakaruokaa syönyttä koiraa ei saisi missään tapauksessa päästää nuolaisemaan pikkulapsen tai esimerkiksi reumaa sairastavan ihmisen kasvoja, Kosonen kertoo bakteerien tarttuvuudesta.
Uusi tutkimus turkin arseenipitoisuuksista
Seuraavaksi tohtorikoulutettava Sarah Rosendahl aikoo kerätä uutta arseeni-tutkimusta varten noin sata koiraa. Koirien karva- ja verinäytteitä tutkimalla hän haluaa selvittää tarkemmin, miten riisi vaikuttaa eläimeen kertyvän arseenin määrään.
– Haluan selvittää, näkyykö laajemmassa tutkimuksessa sama havainto kuin nyt valmistuneessa työssä, Rosendahl sanoo.
Kaikki Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimukseen osallistuneet koirat olivat rodultaan staffordshirenbullterrierejä. Koirajoukko oli alun perin koottu toista, allergioihin liittyvää tutkimusta varten, jossa tutkijat keskittyivät nimenomaan yhteen koirarotuun.
Edellytyksenä tutkimukseen osallistumiselle oli, että koirien omistajat vakuuttivat lemmikkinsä ruokavalion pysyneen samana vähintään vuoden ennen tutkimuksen alkamista. Tutkimuskoirien omistajilta kysyttiin taustahaastattelussa myös monia muita lähtötietoja.
Nyt haussa on erirotuisten koirien tutkimusjoukko. Tutkija Sarah Rosendahl ei tässä vaiheessa lähde suosittelemaan koiranomistajille mitään tiettyä ruokavaliota.
– Koirien ruokintatapojen riskeistä ja hyödyistä ei tiedetä vielä niin paljon, että yhtäkään niistä voisi pitää muita parempana, tai toisaalta kieltää omistajia käyttämästä sitä, hän linjaa.
Tässä Ruokaviraston ohjeet kuluttajille arseenin vähentämiseksi.