Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg arvosteli jälleen kerran maailman johtajia siitä, että he eivät näe ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kiireellisyyttä.
Thunberg puhui Madridissa YK:n ilmastokokouksessa, jonne maailman maat ovat kokoontuneet ratkomaan ilmastonmuutosta.
Hän arvioi, että kokous lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Hän lisäksi toivoi, että se myös saisi aikaan käytännön toimia ongelman ratkaisemiseksi.
Otimme selvää, pitävätkö Thunbergin syytökset paikkansa. Tässä lyhyt ja pitkä vastaus.
Jos sinulla on kiire, tässä 100 sanan vastaus
Todella lyhyt vastaus on kyllä. Maailman maat eivät ole sitoutuneet käytännön tekoihin, jotka pysäyttäisivät ilmaston lämpenemisen.
Kun Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015, kukin maa kertoi omista tavoitteistaan ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Nämä lupaukset eivät hillitse lämpenemistä riittävästi.
Tämän takia YK toivoo, että maailman maat kertoisivat Madridin ilmastokokouksessa uusista tiukemmista tavoitteista. Toistaiseksi kiristyksistä on kertonut vain 70 maata.
Lisäksi Madridin kokouksessa pitäisi päättää kansainvälisen hiilipäästöjen kaupan uusista ehdoista. Päästökaupan avulla päästöjä voitaisiin vähentää siellä, missä se on halvinta.
Myös tämä tavoite uhkaa vesittyä. Esimerkiksi Brasilia vastustaa päästökaupan uudistamista.
Uusilla toimilla on kiire. Maailman vuosittaiset päästöt pitäisi saada puolitettua ensi vuosikymmenellä, jos lämpeneminen halutaan pysäyttää puoleentoista celsiusasteeseen.
Jos sinulla on enemmän aikaa, lue 350 sanaa lisää
Miksi Greta Thunberg on Madridissa?
Madridissa on käynnissä YK:n ilmastokokous, joka tunnetaan myös lyhenteellä COP 25. Mukaan on kutsuttu YK:n jäsenmaiden edustajien lisäksi myös kansalaisjärjestöjä ja aktivisteja.
Maailmanlaajuisen ilmastolakkoliikkeen aloittanut 16-vuotias Thunberg on luultavasti tämän hetken tunnetuin ilmastoaktivisti.
Alun perin kokous oli tarkoitus pitää Chilessä, mutta maan levottomuuksien takia kokouspaikka vaihtui Espanjan Madridiin.
Myös Thunberg oli matkalla Chileen, mutta joutui vaihtamaan suunnitelmiaan. Hän purjehti takaisin Eurooppaan katamaraanin kyydissä.
Mitä Madridin kokouksessa tapahtuu?
COP 25 on nimensä mukaisesti 25. kansainvälinen ilmastokokous.
Tärkeimmät neuvottelut käydään kansainvälisen hiilipäästökaupan uusista säännöistä. Uusia sääntöjä tarvitaan, koska vanhat ovat olleet tehottomia tai jopa haitallisia, BBC kertoo.
Hiilipäästöjen kaupassa on kyse siitä, että maat voivat maksaa toisilleen ilmastoa lämmittävien hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä.
Näin esimerkiksi Suomi voi tukea edullisesti kehittyvän maan päästöleikkauksia eikä sen tarvitse leikata niin paljon esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöistä, mikä tulisi kalliiksi.
Tähän mennessä kuitenkin kaupan molemmat osapuolet ovat joissain tapauksissa voineet laskea päästövähennykset ominaan. Tämä on tehnyt järjestelmästä tehottoman.
Brasilia ja monet muut kehittyvät maat ovat vastustaneet päästökaupan uudistamista. Uusia sääntöjä on yritetty saada aikaiseksi Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta alkaen, mutta se ei ole onnistunut.
Miksi ilmastotavoitteita pitäisi kiristää?
Maailman maat sopivat vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa, että ne yrittävät pysäyttää ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.
Ilmastotutkijoiden mukaan yli puolentoista asteen lämpeneminen aiheuttaa arvaamattomia ja tuhoisia seurauksia maapallolle.
Maapallo on jo lämmennyt yhden asteen verran. Jos vuosittaisia päästöjä ei saada puolitettua ensi vuosikymmenen aikana, tavoitetta ei saavuteta. Tähän mennessä päästöt ovat kasvaneet joka vuosi.
Siksi ilmastopäästöjen leikkauksilla on kiire.
Noin 70 maata on tähän mennessä luvannut olevansa hiilineutraaleja vuonna 2050. Nämä ja muut ilmastolupaukset eivät kuitenkaan riitä, koska päästöjä pitäisi leikata jo lähivuosina.
Valtiot ovat luvanneet kertoa uusista päästöleikkauksistaan ensi vuoden ilmastokokoukseen mennessä.
YK toivoo, että edelläkävijämaat ilmoittaisivat uusista päästötavoitteistaan jo Madridin kokouksessa, jotta muut maat uskaltaisivat ottaa niistä mallia.
Lue myös: