PARIISI Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasivat ensi kerran kasvotusten, keskustelut venyivät kahdeksan tunnin maratoniksi.
Suurin osa ajasta kului neuvotteluissa Ranskan ja Saksan presidenttien kanssa, mutta osan ajasta Zelenskyi ja Putin neuvottelivat kahdestaan.
Sen päätteeksi valtionpäämiehet astuivat lehdistön eteen päätöslauselma kourassaan.
Putin ja Zelenskyi olivat sopineet muun muassa kattavasta tulitauosta, vankien vaihdosta ja uusien rajanylityspaikkojen luomisesta.
Suuret poliittiset kysymykset jäivät pöydälle. Näitä ovat Venäjän ja sen tukemien joukkojen vetäminen pois Itä-Ukrainasta ja vaalien järjestäminen.
Kokous oli silti merkittävä, koska rauhanprosessi on ollut täydellisesti pysähdyksissä yli kolme vuotta.
Normandian formaatin huippukokoukselle luvattiin jatkoa neljän kuukauden päästä, mikäli sovitut asiat edistyvät.
Ranskan, Saksan, Ukrainan ja Venäjän valtionpäämiehet vakuuttivatkin olevansa tyytyväisiä etenkin siihen, että neuvotteluprosessi on avattu pitkän tauon jälkeen.
– Saavutimme paljon, mutta rehellisesti sanottuna olisin halunnut päästä paljon pidemmälle. Olen silti varma, että pystymme ratkomaan avoimia kysymyksiä seuraavassa kokouksessa, kommentoi Ukrainan presidentti Zelenskyi.
Zelenskyi sanoi kieltäytyneensä useista Putinin vaatimuksista.
Ukrainan mukaan Venäjä miehittää sen alueita Donbassissa. Venäjä aseistaa ja johtaa asevoimia, jotka toimivat niin kutsutuissa kansantasavalloissa.
Putin vaati silti, että Ukraina myöntää alueille perustuslaillisen autonomian ja järjestää vaalit ennen kuin alueilla olevilta joukoilta on riisuttu aseet.
Pariisin lehdistötilaisuudessa Zelenskyi nousi Putinia vastaan ja paalutti selkeästi, ettei vaaleja tule ennen kuin Ukraina saa Venäjän vastaisen rajan hallintaansa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel eivät puolustaneet Zelenskyiä, vaan jättivät kysymyksen vaaleista ja joukkojen vetämisestä avoimeksi.
Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa presidentinlinnan eteen linnoittautuneet mielenosoittajat sen sijaan olivat helpottuneita.
– Voimme purkaa mielenosoitusleirin. Zelenskyi ei uhrannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta myöntymällä Putinille, mielenosoituksen johtaja kirjoitti tyytyväisenä kokouksen jälkeen Twitterissä.
Päätöslauselman toimenpiteiden joukossa tärkeimpiä on "kattava tulitauko". Se pannaan toimeen Itä-Ukrainan yli neljänsadan kilometrin rintamalla, niin kutsutulla kontaktilinjalla.
Itä-Ukrainaan on ehditty sopia jo parikymmentä epäonnistunutta tulitaukoa viisi ja puoli vuotta kestäneen sodan aikana. Varovaista toiveikkuutta tuo nyt se, että myös Putin lupasi tällä kertaa sitoutuvansa tulitaukoon.
Zelenskyi ja Putin sopivat myös vankien vaihdosta. Venäjällä ja sen valtaamalla Krimillä olevat ainakin 120 ukrainalaista poliittista vankia on määrä vaihtaa. Sen sijaan niin kutsutuissa kansantasavalloissa olevat vähintään 130 ukrainalaisvankia, eivät kuulu vankien vaihdon piiriin.
Osapuolten on lisäksi määrä vetää joukkonsa kontaktilinjalta kolmessa eri paikassa. Sieltä raivataan miinoja, ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tarkkailijoiden mandaattia laajennetaan siten, että he voivat partioida ympäri vuorokauden. Nyt Etyj partioi vain päivisin.
Päätöslauselman ehkä kiistanalaisin kohta liittyy niin kutsuttuun Steinmeierin malliin. Sen sisällöstä on määrä säätää Ukrainan laissa.
Saksan entisen ulkoministerin mukaan nimetyssä mallissa sovitaan toimista, joiden päämääränä on itsehallinnon myöntäminen Venäjän tällä hetkellä miehittämille alueille.
Venäjä ei tehnyt myönnytyksiä keskeisissä asioissa. Se ei aio vetäytyä Donbassista.
Venäjä väittää edelleen olevansa sivullinen Itä-Ukrainan sodassa, vaikka sen osallisuus on selvä. Esimerkiksi Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC totesi marraskuussa 2016, että Itä-Ukrainan sota on "kansainvälinen aseellinen konflikti Ukrainan ja Venäjän välillä".
Asiantuntijoiden mukaan Itä-Ukrainassa taistelevat hybridijoukot ovat käytännössä osa Venäjän asevoimia, ja niin kutsuttujen kansantasavaltojen talous ja hallinto ovat täysin riippuvaisia Venäjästä.
Itä-Ukrainan sodan avulla Venäjä pyrkii estämään Ukrainan uudistukset ja maan lähentymisen EU:n ja Naton kanssa. Tavoitteensa Venäjä saavuttaa tehokkaasti miehittämällä Itä-Ukrainan alueita.
Venäjän keskeinen vaatimus on se, että Ukrainan on neuvoteltava suoraan niin kutsuttujen kansantasavaltojen kanssa. Putin yritti saada läpi myös toisen keppihevosensa, Ukrainan perustuslain muuttamisen siten, että maasta tulisi federaatio. Zelenskyi tyrmäsi molemmat vaatimukset mahdottomina kynnyskysymyksinä.
On mahdollista, että Pariisin kokouksen tulokset jäädyttävät konfliktia entisestään. Taistelut saadaan laantumaan, mutta osaksi Ukrainaa jää alue, joka on käytännössä Venäjän hallinnassa.
Sellainen esimerkki löytyy muun muassa naapurimaasta Moldovasta: Transnistria.
Lue myös: