Suomalaiset ovat eittämättä kynttiläkansaa, ainakin jouluisin. Ledi-huuma on valaissut talot ja torpat ulkopuolelta, mutta pirtin sisällä joulutunnelman luo edelleen perinteinen elävällä liekillä palava kynttilä.
Kynttilöiden tekijöille loppuvuosi onkin erittäin kiireistä aikaa. Suomen vanhin kynttilätehdas, 190 vuotta täyttänyt Havi tekee Riihimäellä kynttilöitä vuorokaudet ympäri.
Tehdas työllistää näin sesonkiaikana liki 30 työntekijää. Loppuvuoden sesonki kattaa noin puolet koko vuoden liikevaihdosta kynttilöiden valmistuksessa.
Kynttilöitä Riihimäellä valmistuu paljon. Tuikku-lämpökynttilöiden linjalta valmistuu tarvittaessa 1,3 miljoonaa alumiinikippoon valettua kynttilää päivässä.
Kruunu- ja pöytäkynttilät tehdään nekin enimmäkseen koneiden avulla. Vain valvontaan, linjaston säätämiseen ja kynttilöiden pakkaamiseen tarvitaan paljon ihmiskäsiä.
Sirot steariinista valetut antiikkikynttilät tehdään yhä lähes kokonaan käsityönä.
– Tuotantoa on lisätty lähes kolmanneksella normaaliin nähden. Teemme kynttilöitä kolmessa vuorossa ja tällä hetkellä ajamme koneita myös viikonloppuisin. Tilauskantamme on ollut tänä vuonna erinomaisen hyvä, Suomen Kerta Oy:n toimitusjohtaja Linda Schlobohm kertoo.
Havin tehtaan kynttilät ovat tunnetuin osa Suomen Kerta Oy:n tuotteita. Yritys tekee myös kertakäyttöisiä kattaustuotteita.
Vahva tilauskanta tarkoittaa myös sitä, että Havin kynttilöiden liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin viidenneksen viime vuodesta.
– Suomalaiset arvostavat edelleen kotimaassa tehtyjä laadukkaita kynttilöitä, Schlobohm sanoo.
Valtaosa tuotannosta myydään kotimarkkinoilla pääosin suurten keskusliikkeiden kautta, mutta jonkin verran kynttilöitä on saatu myydyksi myös ulkomaille.
– Olemme saaneet avatuksi syksyllä uusia vientikanavia. Erityisesti Pohjoismaat ja Baltia vetävät nyt hyvin, Linda Schlobohm kertoo.
Havi on noin seitsemän miljoonaan liikevaihdollaan ja pitkälle koneistetuilla tuotantolinjoillaan Suomen ainoa teollisen kokoluokan kynttilätehdas. Pienempiä valmistajia on muutamia.
Vaajakoskella toimivan Puttipajan toimitusjohtaja Terttu Kilpinen on pyörittänyt omaa yritystään 45 vuotta. Pöytäkynttilät valetaan teräksisiin muotteihin käsin, ainoastaan perinteikkäät pallokynttilät puristetaan koneiden voimalla muotoonsa.
– Me haluamme säilyttää käsityöläisyyden leiman ja siten erottua tehdaskynttilöistä. Kynttilöissä näkyy käden työn jälki, Kilpinen sanoo.
Vaikka joulu onkin kynttilöiden polttamisen ehdoton sesonki, on kynttilästä tullut entistä ympärivuotisempi juhlan korostaja sekä osa kodin aivan arkista sisutusta. Värejä, kokoja, muotoja sekä tuoksuja on valittavana kynttilöissäkin laaja kirjo.
– Yritin tarjota yrityksen alkuvuosina kynttilöitä sisutusliikkeisiin myös keväisin, mutta minulle vastattiin, että olemme korjanneet ne pois. Nyt kynttilöitä on tarjolla ympäri vuoden ja kynttilästä on muutenkin tullut osa sisutusta ja kodin tunnelmaa, Terttu Kilpinen kertoo.
Puttipajalle joulun sesonki tuo jopa kaksi kolmasosaa yrityksen koko vuoden liikevaihdosta, joka on jonkin verran alle miljoona euroa.
Myynti on kasvanut pari viime vuotta 10–20 prosentin vauhdilla. Yrityksen tiloissa onkin alkamassa remontti lisätilan saamiseksi tuotannolle ja varastolle.
Kiireaikaan työtekijöitä on liki kaksikymmentä, ja kynttilöitäkin valmistuu silloin tuhansittain. Hiljaisina kuukausina töissä on vain viisi vakituista työntekijää.
Kynttilöiden käytön muutos vaatii valmistajia seuraamaan aikaa ja trendejä tarkasti. Voimistunut keskustelu ilmastonmuutoksesta ja ekologisesti kestävistä elämäntavoista vaikuttaa myös kynttilöiden raaka-ainevalintoihin.
– Harkitsemme ekologisiin raaka-aineisiin perustuvia investointeja tuotantolinjoihin, joissa on eniten kasvupotentiaalia. Pyrimme myös laajentamaan steariinikynttilöiden valikoimaa, Havin Linda Schlobohm kertoo.
Kynttilöiden perusraaka-aineet ovat parafiini ja steariini. Parafiinia syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, joten se on fossiilinen raaka-aine. Steariinia tehdään eläin- tai kasvirasvoista, joita voi pitää uusiutuvina raaka-aineina.
Eläinrasvasta tai palmuöljystä tehty steariini ei kuitenkaan kelpaa kaikille kynttilöiden ostajille.
– Olemme kokeilleet useita raaka-aineita [ekologisen] kynttilän valmistuksessa. Tänä syksynä toimme markkinoille oliiviöljystä tehdyn kynttilän, joka on täysin vegaaninen. Haluamme näin olla mukana nykyajan kehityksessä ja ilmastokeskustelussa, Puttipajan Terttu Kilpinen sanoo.
Oliivisteariinista valmistetun kynttilän alkutaival ei ole ollut kovin helppo, sillä raaka-aineen saatavuudessa ja toisinaan laadussakin on ollut puutteita.
Täysin kasvipohjaisen raaka-aineen on valinnut myös nurmijärveläinen mikroyrittäjä Annina Rosenström. Hänen valmistamissaan kynttilöissä on raaka-aineena soijavaha ja sydämenä puinen ”minipäre”.
– Kiinnostuin soijavahasta, koska se on luonnollinen vaihtoehto sekä parafiinille että eläinpohjaiselle steariinille. Huomattuani, että soijavahakynttilöitä ei juuri Suomessa tehdä, päätin alkaa tehdä niitä itse, Rosenström kertoo.
Rosenström on tehnyt Candle Light Story -kynttilöitä nyt kolme vuotta. Jouluna ja toisinaan muulloinkin hän palkkaa muutaman apulaisen purkamaan tilausten ruuhkaa, mutta muuten hän on yrityksensä ainoa työntekijäomistaja.
– On tietenkin raskasta vastata kaikesta itse, mutta teen tätä intohimosta ja rakkaudesta. On valtavan palkitsevaa, kun asiakkaat antavat myönteistä palautetta ja kertovat vaikka kiintyneensä johonkin kynttiläni tuoksuun.
Niin, nämä tuoksut. Kynttilä ei ole välttämättä vain valon ja lämmön lähde, vaan moni ostaja toivoo kynttiläänsä myös tiettyä tuoksua.
– Se voi liittyä johonkin muistoon tai sitten se voi olla eteerinen, joka vaikuttaa vaikkapa mielentilaan. Laventeli esimerkiksi rauhoittaa ja rosmariini auttaa keskittymään, Rosenström sanoo.
Rosmariini onkin yksi kaikkein suosituimmista tuoksuista. Rosenström pystyy valmistamaan noin neljä tuhatta kynttilää vuodessa. Pääosin ne päätyvät myyntiin jälleenmyyjien kautta, joita on kymmeniä ympäri Suomen.