Antero Lähteenmäellä kiirettä piisaa. Aika ei kulu jouluvalmisteluihin, vaan uusien investointien valmiiksi saattamiseen.
Antero Lähteenmäki pitää veljensä ja vanhempiensa kanssa maatilaa Varsinais-Suomessa Ruskolla. Kahden robotin lypsytila on saanut laajennusosan. Nyt eläimiä mahtuu katon alle noin 300 ja kolmas lypsyrobotti on ruuvattu paikoilleen.
Lähteenmäen tilan pihaton takana häämöttää laitos, joita ei varsinaissuomalaisilla tiloilla vielä ole. Muutaman viikon kuluttua käynnistyy maatilakokoluokan biokaasulaitos, joka tekee lannasta energiaa ja parempaa lannoitetta.
Lähteenmäen mukaan pienemmällä karjamäärällä laitos ei olisi ollut kannattava, mutta laajennuksen jälkeen tilanne on toinen.
Sähköä lypsyroboteille ja lämpöä talven pakkasia vastaan
Kun karjanlannalla toimiva biokaasulaitos on valmis, lanta muuttuu hapettomassa reaktorissa metaaniksi, jota polttamalla syntyy sähköä ja lämpöä. Samalla ilmastonmuutosta voimakkaasti kiihdyttävä metaani muuttuu miedommaksi hiilidioksidiksi.
– Lämpöä jää varsinkin kesäaikana yli, mutta lypsyrobotit ja maidonjäähdytys vievät juuri sen verran sähköä, että sillä on käyttöä, ennustaa Antero Lähteenmäki.
Jos biokaasukattilaan lisää maatilalla syntyvää kasvijätettä tai vaikkapa niittää sinne nurmea, energiantuotto kasvaa huimasti. Tätä on mietitty myös ruskolaisella tilalla.
Kun vuoden 2020 alkaessa maakaasu ja siinä mukana biokaasu vapautuu kilpailulle, ylimääräiselle kaasulle löytyy ennemmin tai myöhemmin kiinnostuneita ostajia.
Lähteenmäen mukaan biokaasua voisi myydä esimerkiksi lähistöllä oleville kiinteistöille lämmitysenergiaksi. Myös liikenteen polttoaineena biokaasun kysyntä kasvaa kaasumoottoriautojen lisääntyessä. Antero Lähteenmäki myöntää, että toisen biokaasureaktorin hankkiminen sitten joskus myöhemmin on myös jo käynyt mielessä.
Varsinais-Suomen liitossa on tehty laskelmia siitä, kuinka paljon energiaa maatalouden sivuvirroista voisi irrota.
Erikoissuunnittelija Aleksis Klap arvioi, että jopa 13 prosenttia maakunnan maanteiden liikenteestä voisi saada energiansa maatilojen lannasta ja kasvimassasta.
Meri kiittää, kun lanta kuskataan kauemmas
Biokaasukierroksen jälkeen karjanlannasta jää jäljelle vähemmän tuoksuva typpi- ja fosforipitoinen lanta.
Lähteenmäen tilalla lopputuote aiotaan separoida: kuiva aines käytetään lehmien kuivikkeena ja liemimäinen osa levitetään muun muassa nurmelle lannoitteeksi.
Varsinais-Suomen liiton sinisen talouden selvityksen mukaan lantaa olisi syytä jalostaa vieläkin pidemmälle. Kun lannan kuivaa, sitä on kannattavampaa viedä pidemmälle. Lanta on syytä erotella typpipitoisiksi ja fosforipitoisiksi tuotteiksi, jolloin pelloille saadaan juuri kaivattua ravinnetta.
Lounais-Suomessa on runsaasti kotieläintiloja ja monilla tiloilla on vaikeuksia löytää lähistöltä peltoja, jonne lantaa voisi levittää. Lukuisilla Lounais-Suomen savisilla pelloilla on vanhan lannoituskulttuurin muistona liikaa fosforia ja osa ravinteesta valuu vuodesta toiseen ojiin ja sitä kautta mereen.
Jalostettua lantaa olisi Aleksis Klapin mukaan helpompi kuljettaa pidemmänkin matkan päähän. Tämä lievittäisi monien kotieläintilojen ylilannoitusongelmaa.