Kysymys al-Holin leiriläisten mahdollisesta siirtämisestä Suomeen jakaa puolueita, kertoo Ylen tekemä kyselykierros.
Hallituspuolueista ainakin vihreiden ja RKP:n riveistä sanotaan, että käytännössä ainoa mahdollisuus on tuoda leiriltä Suomeen sekä äidit että lapset. Keskustasta arvioidaan, että leiriltä ei ole välttämättä mahdollista tuoda ketään Suomeen.
Siirrosta on erilaisia näkemyksiä myös eduskuntaryhmien sisällä, esimerkiksi hallituspuolue SDP:ssä.
Juttuun on haastateltu keskiviikkona ja torstaina puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajia ja ulkoasiainvaliokunnan jäseniä tai varajäseniä.
Ylelle vastasivat hallituksen riveistä ulkoasianvaliokunnan jäsenet Johannes Koskinen (sd.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Eva Biaudet (r.) sekä varajäsenet Markus Lohi (kesk.) ja Satu Hassi (vihr.).
Opposition kantoja kertoivat ryhmäpuheenjohtajat Ville Tavio (ps.), Kai Mykkänen (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).
1. Pitäisikö suomalaiset naiset ja lapset tuoda kotimaahan al-Holin leiriltä?
Johannes Koskinen (sd.):
– Suomeen voidaan tuoda ne kansalaiset, jotka haluavat tulla Suomeen ja jotka on mahdollista tänne ottaa vastaan. Al-Holin leiri ei ole varmasti mikään pysyvä asuinpaikka, ei hyvä lapsille eikä muillekaan. Pitää pyrkiä ratkaisuun äitejä kuullen, haluavatko he muuttaa Suomeen tai johonkin muuhun maahan ja tehdä sen mukaan ratkaisuja. Ei tämä leirillä pitäminen voi määrättömiin jatkua.
Markus Lohi (kesk.):
– Haluan toistaa puheenjohtaja Katri Kulmunin kannan, että voimme auttaa lapsia, etenkin orpolapsia. Aikuisiin, jotka ovat menneet sinne itse, en suuntaisi aktiivisia toimia.
Satu Hassi (vihr.):
– Lakihan on ihan selvä. Oikeuskansleri on tämän asian laillisen perustan lokakuussa tehdyssä päätöksessä todennut, laki velvoittaa auttamaan näitä lapsia. Laki antaisi myös perusteet erottaa nämä lapset äideistään, mutta toisaalta Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa sitä ulkomailla tehdä.
Paavo Arhinmäki (vas.):
– Vasemmistoliitto on koko ajan ollut samalla kannalla. Kysymys ei ole niinkään poliittinen vaan pitää katsoa, mitä Suomen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset sanovat ja toimia sen mukaisesti. Mikään hallitus ei voi päättää, että emme noudata lakia tai päättää, että teemme päätöksiä laista huolimatta.
Eva Biaudet (rkp.):
– Kyllä. Lasten edun valvominen ja lasten elämän suojelu ovat perustavanlaatuisia velvoitteita sekä meidän perustuslaissa että ihmisoikeussitoumuksissa. Velvoite kohdistuu valtiovaltaan. Se on ensisijainen ja menee ennen muuta lainsäädäntöä. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten kannalta on tärkeää, että perhe pysyy yhdessä.
Ville Tavio (ps.):
– Ei pitäisi tuoda, koska naiset ovat liittyneet äärimmäisen väkivaltaiseen terroristijärjestöön. He ovat ottaneet tietoisen riskin Isis-taistelijoiksi ryhtyessään. Olisi poikkeuksellista, jos joku maa lähtisi avustamaan ainakaan täysi-ikäisten, aikuisten terroristien paluuta.
Kai Mykkänen (kok.):
– Isisin kalifaatin toimintaan osallistuneita aikuisia ei ole syytä auttaa palaamaan Suomeen.
Jos löytyy turvallinen tapa auttaa Suomen kansalaisuuden omaavia lapsia palaamaan Suomeen ilman aikuisia, heitä on syytä auttaa. Suomen on myös syytä vaikuttaa siten, että humanitäärinen apu tavoittaa Syyrian leireillä olevat suomalaissiviilit ja että ihmisoikeudet alueella toteutuvat.
Päivi Räsänen (kd.):
– Naisten kohdalla ongelmana on turvallisuusuhka. Suojelupoliisin mukaan naisten palautuminen merkitsisi sitä, että he hyvin todennäköisesti Suomessakin osallistuisivat jihadistiseen toimintaan. Sen takia heidän tuomistaan Suomeen ei pidä aktiivisesti järjestää. Sen sijaan pienten lasten saamisesta Suomeen pitäisi tehdä poliittinen päätös.
Harry Harkimo (liik.):
– Naisia ja lapsia ei pidä tuoda, vaan vain lapset, jos heitä on mahdollista tuoda. Lapsia pitää auttaa. Ei ole heidän vikansa, että he ovat siellä.
2. Ketkä kaikki leiriltä pitäisi kotiuttaa?
Johannes Koskinen (sd.):
– Ratkaisuja pitää varmasti tehdä yksilökohtaisesti. Jos tilanne sallii, olisi hyvä tehdä esikartoitus siellä alueella, ei varmaankaan itse leirillä, mutta siellä rauhallisemmalla alueella. Irakin puolella olisi mahdollista tehdä sitäkin, ettei kaikkia automaattisesti Suomeen kuljeteta.
Markus Lohi (kesk.):
– Oma näkemykseni on, että voimme auttaa lapsia, mutta aikuisia ei pidä aktiivisesti lähteä tuomaan Suomeen.
Jos äidit vastustavat vain lastensa tuomista, jätetäänkö vai tuodaanko molemmat?
– Meillä ei ole siinä tapauksessa oikeudellista velvollisuutta eikä välttämättä mahdollisuutta erottaa lapsia ja aikuisia, kun he ovat Suomen alueen ulkopuolella. Silloin kysymys on hankala. Meillä ei ole välttämättä mahdollisuutta tuoda ketään heistä tänne.
Satu Hassi (vihr.):
– Todennäköisesti ainoaksi käytännön mahdollisuudeksi jää se, että tuodaan sekä äidit että lapset.
Paavo Arhinmäki (vas.):
– Lainsäädäntöhän sen määrittää, ketkä pitää kotiuttaa. En ole juristi, mutta tulkintani on, että lapset pitäisi auttaa lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten perusteella kotiin. Heidän äitiensä kohtalo pitäisi harkita tapauskohtaisesti. Kumpikaan ei ole poliittinen päätös.
Eva Biaudet (rkp.):
– Lasten edun mukaista on, että heidät palautetaan äitiensä kanssa. Yksittäistapauksissa voi olla, että äidin kanssa oleminen olisi vahingollista, mutta lastensuojeluarviointi on mahdollista tehdä luotettavimmin vasta täällä Suomessa. Turvallisuusnäkökulmasta on tärkeää, että tämä leiri pystytään hajottamaan. Jokainen maa kantaa vastuun niistä toimenpiteistä, jotka liittyvät siellä olleisiin aikuisiin, sekä turvallisuusmielessä että rikosnäkökulmasta.
Ville Tavio (ps.):
– Sieltä ei voida kotiuttaa ketään, koska lasten erottaminen äideistään ei ole mahdollista.
– En ole tietoinen, onko leirillä orpolapsia, mutta heitä voitaisiin kurdiviranomaisten kanssa tuoda Suomeen. Lastenkin paluuta pitää katsoa tapauskohtaisesti. Jos henkilö on esimerkiksi 17-vuotias, tapaus on kyseenalainen. Herää kysymys, mitä seuraisi, jos mahdollisessa Isis-koulutuksessa olleet lapset laitettaisiin tavallisiin suomalaisiin koululuokkiin.
– Suomi on maa, joka on velvoitettu auttamaan palaavia kansalaisia, mutta paluu pitäisi itse järjestää. Lasten kotiuttaminen itsessään ei ole suurin ongelma.
Kai Mykkänen (kok.):
– Oikeuskansleri toteaa johtopäätöksessään lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain puoltavan sitä, että valtioneuvosto pyrkii kotiuttamaan suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset, mutta ei totea velvoitetta toteuttaa hakua, jos kokonaisharkinnan kannalta turvallista keinoa ei löydy. Viranomaisten on varauduttava asianmukaisella tavalla siihen, että leirillä olevia saapuu omatoimisesti Suomeen. Lasten kotiuttaminen synnyttää tarpeen toimia ensisijaisesti lastensuojelun keinoin.
Päivi Räsänen (kd.):
– Lasten osalta lastensuojelun ja suojelupoliisin asiantuntijoiden pitää tehdä arvio ajatellen kansallista turvallisuutta ja lasten oikeuksia - joko jokin ikäraja pystytään arvioimaan tai tehdä ratkaisut yksilöllisesti lapsi lapselta. Heitä voi tietysti auttaa myös paikan päällä siten, että he pääsevät johonkin perheeseen siellä.
Harry Harkimo (liik.):
– Lapsia pitää auttaa.
3. Pitääkö hallituksen tehdä poliittinen päätös al-Holin leiriläisten kotiuttamisesta, kuten presidentti toivoo?
Johannes Koskinen (sd.):
– Kyllä se varmasti selkeyttäisi tilannetta, kokonaislinja siitä, missä järjestyksessä heidät kotiutetaan ja miten tehdään mahdolliset esikartoitukset. Sitä varten on hyvä olla koko hallituksen linjapäätös. Suomi on hyvässä tahdissa tekemässä päätöksiä. Siitä huolimatta, että oli vaalit ja muutokset hallituksessa, näyttäisi, että ei mitenkään olla jälkijunassa muista Pohjoismaista.
Markus Lohi (kesk.):
– Hallituksen poliittinen päätös tulee väistämättä ensi viikolla, kun hallitus antaa vastauksen välikysymykseen. Se on samalla hallituksen linja. Se annetaan joka tapauksessa, ja hyvä, että annetaan.
Satu Hassi (vihr.):
– Olisihan se selkeintä. Mutta toisaalta se, mihin laki velvoittaa hallitusta tai viranomaisia, on selvä ilman poliittista päätöstäkin. Lakien nojalla viranomaisilla on tähän toimivalta. Lisäksi se on jo sinänsä poliittinen päätös tai linjaus, että ulkoministeri on antanut virkamiehille tehtäväksi, että ainakin lapset tuodaan Suomeen.
Paavo Arhinmäki (vas.):
– Pidin vähän erikoisena presidentin kannanottoa siitä näkökulmasta, että kyse on lainsäädännöstä ja sen toteuttamisesta. Mikään hallitus ei voi päättää, että emme toimi Suomen lakien mukaan tai toimimme lakeja vastaan. Sen vuoksi en näe, että tässä tarvitaan poliittinen päätös.
Eva Biaudet (r.):
– Se on mielipidekysymys. Tärkeintä on, että ulkoministerillä on hallituksen tuki niille toimenpiteille, jotka hänen pitää lainmukaisesti tehdä. Jos tehdään poikkeuksellisia toimenpiteitä, on tärkeä tehdä ne jossain juridisessa päätösprosessissa, mutta se ei ole mikään itsetarkoitus.
Ville Tavio (ps.):
– Toivoisin, että hallitus tekisi nopeasti kunnollisen päätöksen.
Kai Mykkänen (kok.):
– Emme ymmärrä, miksi hallitus väistelee vastuuta, eikä tee asiassa poliittista päätöstä. Virkamiehen painostaminen lainvastaisiin toimiin tai kantamaan poliitikolle kuuluvaa vastuuta virkavastuulla, ristiriitaiset kertomukset tapahtumista ja poliittisen vastuun väistely eivät ole toimintatapoja, joilla Suomessa kuuluu asioita edistää.
Päivi Räsänen (kd.):
– Ongelmana on se, ettei ole tehty poliittista päätöstä vaan lymyilty virkamiesten selän takana. Päätökset pitäisi tehdä selkeästi valtioneuvoston yleisistunnossa ja esitellä eduskunnassa valiokunnille. Ei epämääräisiä iltakoulukeskusteluja vaan selkeä poliittinen päätös, josta kannetaan vastuuta ja joka on avoin yhteiskunnalle ja medialle.
Harry Harkimo (liik.):
– En ymmärrä päätöstä, jonka pääministeri Sanna Marin sanoo olevan hiljainen hyväksyntä. Pitää olla kunnon hallituksen päätös, jos ihmisiä leiriltä tuodaan.