Sijaissynnytys kiellettiin Suomessa vuonna 2007. Nyt lähes kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat haluavat selvittää, voitaisiinko sijaissynnytys jälleen sallia Suomessa.
Yle Perjantai lähetti eduskuntaryhmien puheenjohtajille kolme kysymystä liittyen sijaissynnytyksen sallimiseen Suomessa. Yhdeksästä puheenjohtajasta kyselyyn vastasi kahdeksan. Vastaamatta jätti Liike Nytin Harry Harkimo.
Tällä hetkellä hedelmöityshoitolaki kieltää sijaissynnytyksen Suomessa. Ennen kieltävän lain säätämistä vuonna 2007 Suomessa syntyi useita lapsia sijaissynnytyksen avulla. Esimerkiksi Väestöliiton (siirryt toiseen palveluun) lapsettomuusklinikan toteuttamat sijaissynnytykset onnistuivat pääsääntöisesti hyvin.
Lue myös:
Suomessa syntyy vuosittain tyttölapsia, joilta puuttuu synnynnäisesti kohtu. Lisäksi on nuoria naisia, joilta on jouduttu poistamaan kohtu jonkun sairauden, synnytyskomplikaation tai onnettomuuden takia.
Kyseessä on pieni potilasryhmä, mutta lapsen saaminen on heille yhtä tärkeää kuin muille pareille. Myös homopareille sijaissynnytys voi olla ainoa keino saada lapsi.
Nykymalli on johtanut siihen, että suomalaiset ovat turvautuneet ulkomaisiin sijaissynnytysjärjestelyihin.
“Voisimme estää sijaissynnytysturismin”
Yle Perjantain kyselyyn vastanneista eduskuntaryhmien puheenjohtajista kristillisdemokraattien Päivi Räsästä lukuun ottamatta kaikki kannattavat sitä, että sijaissynnytyksen salliminen pitäisi vähintäänkin selvittää.
– Hallitusohjelman mukaisesti ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen pitää selvittää erikseen määriteltävissä tapauksissa. Asian valmistelu oikeusministeriössä pitää aloittaa mahdollisimman pian, Antti Lindtman (sd.) sanoo.
– Sijaissynnytyksen sallimista on syytä selvittää, mutta kohdunvuokrauksesta ei saa tehdä bisnestä, Ville Tavio (ps.) sanoo.
– Pidämme hyvänä, että hallitusohjelmassa on luvattu selvittää ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa, Kai Mykkänen (kok.) sanoo.
– Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisella lainsäädännössämme voisimme estää sijaissynnytyksen aiheuttaman turismin ulkomaille ja sen tuomat terveysriskit, sekä ongelmat adoptioprosesseissa. Siksi asian arvioiminen ja selvittäminen on paikallaan, Antti Kurvinen (kesk.) sanoo.
– Lainsäädäntö olisi tarpeellista uudistaa. Vihreiden mielestä sijaissynnyttäminen on tehtävä mahdolliseksi sellaisella tavalla, joka suojelee kaikkien osapuolten oikeuksia ja jossa oikeus- ja vastuukysymykset hoidetaan selkeästi, Emma Kari (vihr.) sanoo.
– Vasemmistoliitto kannattaa lailla säädeltyä, epäkaupallista ja yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta saavutettavaa sijaissynnytystä, joka suojelee sekä syntyvän lapsen, synnyttäjän että aiottujen vanhempien etua ja hyvinvointia, Paavo Arhinmäki (vas.) sanoo.
“Sijaissynnytykseen voi liittyä naisten hyväksikäyttöä”
Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen ei kannata sijaissynnytystä. Hänen mukaansa käytäntö toisi mukanaan vaikeita eettisiä ongelmia synnyttävän äidin ja lapsen asemaan.
– Äiti kiintyy lapseensa raskauden ja synnytyksen aikana, ja tämän sidoksen katkeaminen saattaa olla paljon vaikeampaa kuin etukäteen sopimusta tehtäessä osataan ajatella.
Räsänen korostaa, että synnyttävällä äidillä tulee olla oikeus pitää lapsensa. Tällöin lapsen ”tilanneilla” on edessään vaikea luopumisprosessi unelmastaan, varsinkin jos lapsi on saanut alkunsa tilaajien omilla sukusoluilla.
– Tähän voi liittyä myös heikossa asemassa olevien naisten hyväksikäyttöä. Lapsen syntyminen vammaisena on myös aiheuttanut ongelmia, jos ”tilattua” lasta ei synnytyksen jälkeen halutakaan, Räsänen sanoo.
Punaista valoa kaupalliselle sijaissynnytykselle
Kaupallisessa sijaissynnytyksessä yritys järjestää maksua vastaan asiakkaalleen kohdunvuokraajan. Sijaissynnytyksessä käytetään yleensä lasta toivovan henkilön sukusoluja. Alkio siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun.
Kohdunvuokrauksesta on tullut kansainvälistä liiketoimintaa, jonka ympärillä pyörivät isot rahat. Esimerkiksi Georgiassa kohdunvuokraus voi maksaa jopa 60 000 euroa. Sijaissynnytysklinikoita toimii Georgian lisäksi muun muassa Ukrainassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.
Yle Perjantai kysyi eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, voisivatko kaupalliset sijaissynnytysklinikat toimia Suomessa. Kaikki puheenjohtajat vastustavat kaupallista sijaissynnytystoimintaa.
– On mahdollista, että kysymys on sijaissynnyttäjän hyväksikäytöstä ja jopa lapsikauppaan rinnastuvasta järjestelystä. Kohdunvuokraaja ei välttämättä piittaa sikiön hyvinvoinnista jos aikoo synnyttää lapsen vain rahan vuoksi, Ville Tavio sanoo.
– Jos sijaissynnytyksiin liittyy tulonsiirto lapsen vanhemmalta kantajalle, se muuttaa ilmiön luonnetta. Vihreät kannattaa sijaissynnytysten laillistamista niin, ettei siihen liity taloudellisen edun hankkimista, Emma Kari sanoo.
– Vasemmistoliitto ei aja kaupallisten sijaissynnytysklinikoiden sallimista Suomessa. Kaupalliseen sijaissynnytykseen liittyy paljon eettisiä ja oikeudellisia ongelmia, Paavo Arhinmäki sanoo.
– Sijaissynnyttämisestä ei pitäisi tehdä bisnestä. Hallitusneuvotteluissa on sovittu, että ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen erikseen määriteltävissä tapauksissa selvitetään, Anders Adlercreutz (r.) sanoo.
Sijaissynnyttäjälle ei pidä maksaa
Yle Perjantain kysyi myös, pitäisikö sijaissynnyttäjän saada palkka yhdeksän kuukauden työstä. Kaikki kyselyyn vastanneet puheenjohtajat olivat yksimielisesti sitä mieltä, että sijaissynnyttäjälle ei pidä maksaa palkkaa.
– Ilmeinen moraalinen ongelma on, syntyykö synnyttävälle naiselle raskauden aikana lapseen tunneside, joka aiheuttaa traumaattisen kokemuksen, kun lapsesta joutuukin synnytyksen jälkeen eroon. Olisi parempi, että sijaissynnyttäjänä toimisivat halukkaat sukulaiset tai läheiset ystävät, Ville Tavio sanoo.
– Mikäli sijaissynnytykset jälleen sallittaisiin Suomessa, tulisi sen olla ei-kaupallista toimintaa ja perustua sijaissynnyttäjän vapaaehtoiseen auttamishaluun, Kai Mykkänen sanoo.
– Sijaissynnyttäjien ei tule saada palkkaa tai palkkiota, mutta kulukorvaukset tulisi voida maksaa, Antti Kurvinen toteaa.
– Johtopäätösten aika on nyt aloitettavan selvitystyön jälkeen. SDP:n lähtökohta on, että sijaissynnytysten pitää olla ei-kaupallista toimintaa, Antti Lindtman toteaa.
Tänään perjantaina 13.12. Yle TV1:llä Yle Perjantai käsittelee sijaissynnytystä. Pitäisikö sijaissynnytys sallia Suomessa? Pekka Vahvasen vieraina ovat ilman kohtua syntynyt Carolina Nystén ja kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus. Ohjelma on katsottavissa myös Yle Areenassa.
Lue myös:
Epätoivo ajoi ukrainalaisen Marian ja georgialaisen Ketin sijaissynnyttäjiksi