PEKING Vastaus oli nopea ei.
Kysymys oli kuulunut, voisiko Bytedancelta saada Pekingissä haastattelun liittyen Tiktokiin.
Tiedoksi niille, jotka putosivat jo kärryiltä: Tiktok on erityisesti lasten ja nuorten suosima mobiilisovellus, joka löi Suomessa läpi pari vuotta sitten. Bytedance puolestaan on kiinalaisyhtiö, joka omistaa tuon yhden tämän hetken kuumimmista sosiaalisen median palveluista.
Tiktokissa voi jakaa lyhyitä videoita, joiden tarkoitus on ennen kaikkea viihdyttää. Suosittua sisältöä ovatkin tanssi- ja lauluvideot sekä erilaiset haasteet. Sanalla sanottuna kaikki vähän pöhkö ja sellainen, mistä moni aikuisempi somen käyttäjä tulisi kysyneeksi: miksi ihmeessä?
Tiktok on osunut ajan hermoon. Sen suosio ei perustu kavereiden hankkimiseen vaan ajatukseen, että Tiktokissa kenestä tahansa voi tulla tähti. Ja tähdeksi voi tulla olemalla kekseliäs.
Tiktok houkuttelee erityisen nuorta yleisöä, ensisomettajia, jotka ovat vasta saaneet älypuhelimen. Sovelluksella on tällä hetkellä 500 miljoonaa aktiivista käyttäjää.
Se on hämmentävän paljon hämmentävän nopeasti: noin puolet jo yhdeksän vuotta markkinoilla olleen Instagram-kuvasovelluksen käyttäjämäärästä. Viime vuonna Tiktok ladattiin puhelimiin useammin kuin Instagram.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kiinalainen sosiaalisen median sovellus on lyönyt itsensä läpi kotimaansa ulkopuolella. Tiktokia edelsi Musical.ly-niminen sovellus, jonka Bytedance osti vuonna 2017 ja sulautti vasta perustettuun Tiktokiin.
Siitä alkoi menestystarina. Kaiken kaikkiaan Tiktok on ladattu sovelluskaupoista jo 1,5 miljardia kertaa.
Tiktokin suosioon on herätty myös valtiollisella tasolla. Keväällä Intia kielsi Tiktokin hetkeksi Indonesian esimerkkiä seuraten, ja nyt sovellukseen on kääntänyt katseensa myös Yhdysvaltain hallinto.
Jo aiemmin kaksi yhdysvaltalaissenaattoria oli varoittanut Tiktokin vaaroista.
Kyse on tietenkin Kiinan vaikutusvallan pelosta.
Mikä Tiktokissa sitten pelottaa?
Huolen voi tiivistää kahteen asiaan: jakaako sovellus käyttäjätietoja Kiinan viranomaisten käyttöön ja leviääkö Tiktok-videoilla Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen maailmankatsomus?
Ensimmäisen huolen taustalla ovat samanlaiset syyt kuin kiinalaisen teknologiayhtiö Huawein tapauksessa. Kiinaa johtava kommunistinen puolue kontrolloi maassa toimivia yrityksiä. Keskusteluissa kättä väännetään siitä, ovatko kiinalaisyhtiöt velvoitettuja jakamaan tietonsa Kiinan viranomaisille vai eivät.
Toinen huoli johtuu Kiinan johdon mediaan kohdistamasta sensuurista. Kiinassa internetin käyttöä rajoittaa palomuuri, joka estää pääsyn muun muassa Facebookiin, Instagramiin ja Googlen palveluihin sekä useiden länsimaisten medioiden verkkosivuille.
Kiinan omissa sosiaalisen median kanavissa sensuroidaan kaikki sisältö, joka on kommunistiselle puolueelle epäsuotuisaa. Tiktokin kiinalaisomistus on herättänyt pohtimaan, leviääkö sovelluksessa vain Kiinaa johtavan puolueen hyväksymää sisältöä.
Koska yhtiöltä ei heru haastattelua, on tyydyttävä muihin lähteisiin.
Marraskuussa New York Times -sanomalehdelle antamassaan harvinaisessa haastattelussa Tiktokin toimitusjohtaja Alex Zhu vakuutti, ettei kumpaankaan huoleen ole syytä. Tiktok ei jaa käyttäjien tietoja eteenpäin. Kaikki data varastoidaan Yhdysvalloissa, Virginian osavaltiossa ja varmuuskopiot ovat Singaporessa, Zhu sanoi.
Aiemmin Tiktok oli tiedottanut, että koska amerikkalaiskäyttäjien data ei ole Kiinassa, sitä eivät koske Kiinan lait.
Zhu myös vakuutti, ettei Tiktok sensuroi videoiden sisältöä. Vain reilu viikkoa myöhemmin väite koki kolauksen.
Sen aiheutti 17-vuotiaan Feroza Azizin tekemä meikkivideo tai pikemminkin "meikkivideo".
Marraskuun lopussa yhdysvaltalainen Aziz julkaisi Tiktokissa videon, jossa hän selitti katsojilleen, miten ripsistään voi saada pidemmät. Tällaiset meikkitutoriaalit ovat Tiktokin peruskauraa.
Mutta se, mitä Aziz puhui, ei ollut.
– Opetan teille nyt, miten saatte pitkät ripset. Aluksi otat ripsentaivuttimen ja taivutat sillä ripsesi. Sitten laitat sen pois ja etsit puhelimellasi, mitä Kiinassa tapahtuu, kuinka siellä heitetään viattomia muslimeja keskitysleireihin.
– He kidnappaavat, murhaavat, raiskaavat heitä, pakottavat heidät syömään porsaanlihaa ja juomaan, Aziz jatkoi.
Aziz viittasi Kiinan luoteiseen maakuntaan Xinjiangiin, jossa arviolta yli miljoona uiguurimuslimia on suljettu leireille. Kiinan mukaan kyse on koulutuslaitoksista, mutta tutkijoiden ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kyse on vankileireistä. Viime aikoina julkisuuteen on vuotanut useita asiakirjoja, jotka ovat vahvistaneet tietoja leirien vankilamaisista oloista.
Viikonloppuna uutistoimisto AP kertoi, että vuotojen seurauksena Kiina on alkanut tuhota leireihin liittyviä tietoja.
Samoin kävi Azizin Tiktok-tilille. Se suljettiin pian uiguureista kertovan videon julkaisun jälkeen.
Tiktok pyysi myöhemmin anteeksi ja sanoi, että kyseessä oli moderointivirhe. Virhe johtui Tiktokin mukaan Azizin aiemmasta videosta, jolla hän mainitsi terroristijohtaja Osama bin Ladenin. Aziz oli julkaissut videon toisella tilillään.
Tiktokin turvallisuusjohtaja Eric Han selitti, että Azizin puhelimelta estettiin pääsy Tiktokiin vahingossa, kun moderointiryhmä sulki yli 2 000 tiliä väärinkäytösten takia.
Aziz itse ei selitystä uskonut.
Tiktokin väitetystä sensuurista oli jo aiemmin esitetty kirjallisia todisteita. Brittilehti Guardian kertoi syksyllä yhtiön moderointiohjeista. Niissä kehotetaan sensuroimaan videot, joissa mainitaan Taivaallisen rauhan aukio, Tiibetin itsenäisyys tai Falun Gong -liike.
Kyse on Kiinalle tunnetusti herkistä aiheista, joista puhuminen on mahdotonta Kiinan sosiaalisesta mediassa.
Ohjeiden perusteella kielletyt videot joko poistetaan palvelusta tai Tiktokin algoritmi työntää ne taka-alalle. Käyttäjä saattaa myös saada porttikiellon Tiktokiin.
Bytedance on sanonut Guardianin näkemän ohjeistuksen olevan vanhentunut.
Yhtiön mukaan Tiktok pyrki ohjeilla minimoimaan alussa konflikteja. Käyttäjäkunnan kasvaessa lähestymistapaa on yhtiön mukaan muutettu niin, että se sopii paikallisiin olosuhteisiin. Se tarkoittaa paikallisia moderaattoreita ja moderointisääntöjä, Bytedance sanoi Guardianille toimittamassaan lausunnossa.
Totuutta on mahdoton saada selville, sillä Tiktok ei julkaise listoja sensuroimastaan sisällöstä.
Mitä tästä kaikesta ajattelevat tiktokkaajat? Pohtivatko he, kuka puhuu totta tai onko tietovuoto- tai sensuuriväitteissä perää?
Tutkimusta aiheesta ei ole, mutta Suomessa harva edes tietää, että Tiktok on kiinalainen sovellus, arvioi sosiaalisen median asiantuntija Suvi Uski.
Ja vaikka tietäisikin, mahdolliset uhat ovat toistaiseksi todella etäällä useimpien suomalaisten käyttäjien arjesta. Ne siis tuskin vaikuttaisivat käyttöhalukkuuteen, Uski pohtii.
Hän huomauttaa, että Tiktok on muihin sosiaalisen median palveluihin verrattuna äärimmäisen vetovoimainen.
– Käyttäjät pääsevät heti käsiksi todella koukuttavaan sisältöön. Tiktok on se sovellus, josta löytyy aina jotain katsottavaa, Uski sanoo.
Sen vuoksi palvelusta luopuminen etäisten ja epämääräisten Kiinan suurvaltapolitiikkaan liittyvien epäilyjen vuoksi on todella epätodennäköistä, hän arvioi.
Tiktok on siis viihteellinen alusta, jossa politiikkaa ei tee edes mieli puhua. Vaikka kyseessä ei olisi suunniteltu juoni, Tiktok voisi hyvin olla Kiinan kommunistisen puolueen pelikirjasta.
Ja se näyttäisi toimivan.
Syyskuussa Washington Post -lehti kiinnostui Tiktokin Hongkong-sisällöstä. Hakusanalla "Hongkong" löytyi vain perinteistä viihdesisältöä eikä mainintakaan erityishallintoaluetta repivistä mielenosoituksista ja poliisin toiminnasta. Muissa sosiaalisen medioiden palvelussa tulos oli toisenlainen.
Tiktokin mukaan kyse ei ollut sensuurista vaan siitä, että Tiktok koetaan viihteen paikkana. Yleisö hakee sieltä positiivista ja iloista sisältöä, siksi Hongkongin mielenosoituksista ei löytynyt videoita, Tiktok vastasi lehdelle.
Kiinan niin sanottu pehmeä vallankäyttö näkyy jo muilla viihteen aloilla. Kiinalaisrahalla tehdään elokuvia, joissa käsitellään kivoja Kiina-asioita. Hollywoodissa pahikset ovat muualta kuin idän suurvallasta, jotta elokuva pääsee Kiinan rahakkaille markkinoille.
Jos väitteet Tiktokin sensuurista pitävät paikkaansa, sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa roikkuvat nyt somessa, jonka maailmankuva vastaa Kiinan tulkintaa.
Tiktokin suosion kasvaessa luvassa tulee luultavasti olemaan pitkä juupas-eipäs-väittely siitä, onko yhtiö Kiinan johdon kontrollissa vai ei – aivan kuten Huawein kanssa on käynyt.
Tiktokin ja sen omistavan Bytedancen johdolla on ollut samanlainen mediastrategia kuin Huawein toimitusjohtajalla Ren Zhengfeillä. Heitä ei julkisuudessa juuri näy.
Palataan siis vielä New York Timesin haastatteluun. Siinä Tiktokin toimitusjohtaja Alex Zhu kiisti sensuurin ykskantaan.
Mitä tekisit, jos Kiinan presidentti Xi Jinping pyytäisi henkilökohtaisesti Tiktokia poistamaan videon tai luovuttamaan käyttäjätietoja, toimittaja kysyi.
– Torjuisin pyynnön, Zhu sanoi.
Tavallaan vastaus oli helppo. Tarvittaessa Kiinalla olisi kyllä keinoja saada yhtiö ruotuun ilman, että presidentin tarvitsisi asiaa erikseen pyytää.