Lunta riittää silmänkantamattomiin. Päivä on lyhimmillään. Keskelle tätä talvimaisemaa Kajaaniin on rakennettu kasvihuone, josta on tavoitteena tehdä tulevaisuudessa hiilineutraali.
Kuulostaa hullulta projektilta. Miten pimeään pohjoiseen, missä talvet ovat paljon kylmempiä kuin kasvihuoneistaan tunnetulla länsirannikolla, kannattaa suunnitella ympärivuotista kasvien kasvatusta?
Tekniikka kehittyy niin huimaa tahtia, että hanke ei ole utopistista haihattelua, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkija Kalle Hoppula. Vertikaaliviljelyllä voidaan saada satoa pohjoisessakin, kun kasvit kasvavat eri kerroksissa ja led-lamput huolehtivat valaistuksesta.
Kasvihuoneet polttavat öljyä aiempaa vähemmän
Kasvihuoneet toimivat nykyisin merkittävästi aiempaa ympäristöystävällisemmin, kertoo Luken tutkija Frans Silvenius. Hän on ollut mukana tekemässä vertailua kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuksista vuosilta 2004 ja 2017.
Raportin mukaan kaikkien vertailussa mukana olleiden tuotteiden hiilijalanjälki oli pienentynyt selvästi.
Aikaisemmin kasvihuoneita lämmitettiin yleisesti fossiilisilla polttoaineilla, mutta nyt yhä useampi kasvihuone lämpiää esimerkiksi hakkeella, pelleteillä tai peltoenergialla. Sähköä tuotetaan yhä enemmän hiilidioksidivapaasti joko uusiutuvilla energianlähteillä tai ydinvoimalla. Se näkyy tilastoissa.
– Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutus suhteessa tuotantomäärään oli vähentynyt merkittävästi, jopa noin puoleen, Silvenius sanoo.
Öljyn käyttö lämmitykseen oli kasvihuoneissa vähentynyt peräti 85 prosenttia. Tilastoja kuitenkin huonontaa turpeen käytön lisääntyminen kasvihuoneissa.
Ilmastoasioiden lisäksi muutosta on ollut edistämässä raha. Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen toteaa, että päätökset luopua fossiilisista polttoaineista ovat olleet yleensä puutarhoille myös taloudellisesti kannattavia. Vaikka investoinnit ovat suuria, käyttökustannukset puutarhoille laskevat.
Kotimainen tomaatti pärjää vertailussa eteläeurooppalaisten kanssa
Moni kuluttaja on pohtinut tomaatteja ja kurkkuja ostaessaan niiden ilmastovaikutuksia. Pitäisikö talvella valita kotimaisen sijasta ulkomainen tuote, vaikka se kuljetetaan hevi-osastolle Euroopan toiselta laidalta?
Vaikka vanhat mielikuvat öljyä polttavista kasvihuoneista ovat vuosikausia heijastuneet talvisin myös kotimaisiin vihanneksiin ja hedelmiin, keskimäärin suomalainen kasvihuonetuotanto on ilmastovaikutuksillaan nykyisin samalla tasolla Pohjois- ja Keski-Euroopan kanssa.
Parhaimmillaan lähennellään jo Espanjan lukuja, tutkija Frans Silvenius sanoo. Jos lämmitys ja sähkö ovat uusiutuvista lähteistä tai hiilineutraaleja, on hedelmien ja vihannesten ilmastovaikutus jopa samalla tasolla Välimeren alueen kanssa, kun huomioidaan tuotteiden kuljetukset Suomeen.
Asia ei ole kuitenkaan ihan yksinkertainen. Esimerkiksi nykyisin suosiossa olevien kirsikka- ja erikoistomaattien hiilijalanjälki on merkittävästi perinteistä isoa tomaattia suurempi. Tätä selittää se, että pikkutomaattien satomäärä on pienempi, ne pakataan muovipakkauksiin ja ne vaativat enemmän työtä.
Suomen keskisato moninkertainen Espanjaan verrattuna
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen muistuttaa suomalaisen viljelytekniikan olevan huippuluokkaa, ja satomäärät neliötä kohden ovat korkealla tasolla. Se parantaa osaltaan suomalaistuotteiden hiilijalanjälkeä.
Jalkanen nostaa esimerkiksi kurkun, jonka suomalainen keskisato on yli kymmenkertainen Välimeren maihin verrattuna.
Espanjassa, missä viljelyyn ei tarvita lämmitystä tai lisävaloa, on kurkun keskisato kahdeksan kilogrammaa neliömetriltä. Hollannissa, missä käytetään sähköä ja maakaasua, keskisato on 67 kilogrammaa neliömetriltä. Suomessa keskisato on 90 kilogrammaa, ja monessa puutarhassa päästään tätäkin suurempiin lukemiin.
Ilmastovaikutusten lisäksi huomio myös veteen
Ympäristövaikutuksia vertailtaessa ei pitäisi tuijottaa vain hiilijalanjälkeä, Frans Silvenius muistuttaa. Hän nostaa esiin myös veden käytön.
Suomessa vesijalanjälki on hänen mukaansa kymmeniä kertoja pienempi kuin Välimeren maissa.
–Tämä ei johdu siitä, että siellä käytettäisiin lukumääräisesti vettä valtavasti enemmän, vaan vesijalanjälkeä laskettaessa otetaan huomioon se, millaiset ovat kansalliset vesivarat ja niiden riittävyys. Suomessa vesivarantoja on hyvin verrattuna moneen muuhun maahan.
Kajaanissa istutetaan mansikoita
Kajaanissa aloitetaan sydäntalvella mansikan taimiviljelyn kokeilu. Sen jälkeen on tarkoitus alkaa kasvattaa ruukkusalaatteja ja yrttejä. Tutkija Kalle Hoppula pohtii jatkossa myös marjojen tutkimista.
Pohjoisessa kasvaneiden marjojen terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, mutta Hoppulan mukaan Kajaanin kasvuhuoneessa voisi jatkossa tutkia myös sitä voidaanko valon ja lämmön säätelyllä vaikuttaa esimerkiksi mustikan terveysvaikutuksiin.
Jos pohjoisessa löydetään keinoja vaikuttaa marjojen terveysvaikutuksiin keinovalossa ja sisätiloissa, riittänee huomiota pohjoisen kasvuhuoneeseen jatkossakin.
Juttua on korjattu 19.12.2019 kello 8.57: Faktalaatikkoon on lisätty, että hiilijalanjälkiarvot ovat yhtä tuotettua kilogrammaa kohden.
Mietitkö ilmastovaikutuksia, kun ostat kasviksia satokauden ulkopuolella? Keskustelu on auki kello 22:een saakka.