Odottavatko nuoret liikaa työelämältä?
Eivät, jos työnantajilta kysyy.
Mutta joillakin työnantajilla on liian suuret odotukset nuorista. Osa pomoista uskoo, että työnsä aloittavan nuoren pitäisi olla heti kokenut konkari, täysi ammattilainen.
Näin voi päätellä Nuorten ammattilaisten valmiudet työelämässä -kyselystä. Siihen vastasi yli 100 yritysten johdossa tai esimiestehtävissä työskentelevää henkilöä. Vain 18,5 prosenttia pomoista on sitä mieltä, että nuorten korkeakoulutettujen odotukset työelämästä eivät vastaa realiteetteja.
Mutta.
Sen sijaan useat vastaajat nostivat esiin, että nuorilta puuttuu työelämätaitoja ja kokemusta. Niiden opettaminen lankeaa nuoren palkanneen yrityksen harteille.
Tässä suora sitaatti Atalentin tutkimuksesta:
Teoriaosaamisen kääntöpuolena on usein heikko käytännön tekeminen, jonka opettaminen jää yritysten vastuulle. Osa vastaajista kertoi lisäksi, että uransa alkuvaiheessa olevat korkeakoulutetut vaativat esimiehiltä paljon valmennusta ja tukea työelämään totutteluun aina rutiineista oman vastuun kantamiseen.
No voi yhden kerran!
Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että osalla pomoista on melkoiset odotukset korkeakoulutettuja nuoria kohtaan.
Lienee selvää, että uransa alussa olevat työntekijät tarvitsevat paljon valmennusta ja tukea työelämässä totutteluun.
Mutta jos esimiehet valittavat sitä, että uransa alkuvaiheessa olevat tarvitsevat neuvoja, kenen he olettavat niitä työelämätaitoja nuorille opettavan?
Noin 17 prosenttia vastaajista puolestaan mainitsi, että uransa alussa olevat korkeakoulutetut eivät osaa johtaa omaa työtään riittävällä tasolla. Vastaajat olivat havainneet puutteita etenkin oman työkuormituksen ja ajanhallinnan osalta. Monen työnantajan mielestä uransa alkuvaiheessa olevat korkeakoulutetut eivät aina osaa käyttää aikaansa tehokkaasti.
Vai että uransa alussa olevat eivät osaa johtaa työtään riittävällä tasolla! Vaihtoehtoinen tulkinta on, että 17 prosenttia pomoista odottaa vastavalmistuneilta liikoja.
Miksi ihmeessä työelämään tulevien nuorten pitäisi olla jo valmiita työelämän taitojen osaajia? Eivätkö nämä ole juuri asioita, joita esimiehet voisivat opettaa?
Kyselyssä selvitettiin lisäksi työnantajien kokemuksia yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneiden henkilöiden välisistä eroista.
Korkeakoulutetun nuoren koulutustausta vaikuttaa vastaajien kokemuksen mukaan kahteen työn kannalta relevanttiin ominaisuuteen: analyyttisyyteen ja käytännön osaamiseen. Kyselyyn vastanneiden työnantajien näkemys on, että yliopisto-opinnot valmistavat työntekijän paremmin analyyttiseen työhön, kun taas ammattikorkeakoulusta valmistuvat ovat valmiimpia suoraan käytännön työhön.
Hohhoijaa. Korkeakoulun ja ammattikorkeakoulun ero kun on juuri sanassa ammatti. Ammattikorkeakouluissa on tarkoituskin olla käytännöllisempiä kuin yliopistoissa.
Onneksi suurin osa esimiehistä kuitenkin tietää – ainakin kyselyn perusteella – miksi nuoria työntekijöitä kannattaa palkata.
Kyselyn mukaan tärkein työnantajien arvostama ominaisuus nuorissa korkeakoulutetuissa on heidän halukkuutensa ja kykynsä oppia uusia taitoja ja omaksua tietoa.
“Asenne, kyky oppia nopeasti ja haastaa itseään. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat hyviä”, tiivistää eräs esimies tutkimuksessa.
Toisin sanoen: jos haluat uudistua, palkkaa nuori.