Sosiaali- ja terveydenhoitoaloja edustavat palkansaajaliitot Tehy, Super ja JHL ovat vaatineet, että niiden jäsenten tulisi saada kevään työehtoneuvotteluissa vientialoja kovempia palkankorotuksia. Toiveena on saada yleistä tasoa korkeampia korotuksia peräti kymmenen vuoden ajan.
Yle pyysi Taloustutkimusta kysymään suomalaisilta mitä mieltä he ovat siitä, että hoitoalan työntekijät saisivat kevään työehtoneuvotteluissa muita aloja korkeammat palkankorotukset.
Hoitajat saivat vankkaa tukea suomalaisilta. Muita korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista. Yleistä linjaa korkeampia korotuksia puolestaan vastusti 11 prosenttia vastaajista.
Kannatusluvut ovat yllättävän korkeita jopa kyselyn tehneen Taloustutkimuksen mielestä. Selitys löytyy hoitoalojen korkeasta arvostuksesta.
– Suomalalaiset arvostavat tutkimusten mukaan hoitoalan ammatit erittäin korkealle. Suurin osa meistä palkansaajista myös katsoo asiaa noin 2500 euroa tienaavan vinkkelistä, joten he pystyvät hyvin samaistumaan hoitajien arkeen ja taloudelliseen tilanteeseen, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Puoluekanta vaikutti kannatukseen
Hoitoalojen muita parempia palkankorotuksia kannattavat etenkin naiset ja nuoret aikuiset. Kannatusero miehiin ja muihin ikäryhmiin jäi silti pieneksi.
Parempia palkankorotuksia kannattavia löytyy etenkin SDP:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien äänestäjistä. Korotuksia vastustavia löytyi eniten kokoomuksen riveistä.
– Harva muita korkeampia korotuksia vastustaa kuten kyselystäkin nähdään, mutta vaakakupissa painavat talouden realiteetit ja kokoomuksen kannattajissa se painaa enemmän kuin muiden puolueiden kannattajilla, Rahkonen sanoo.
Tutkimukseen haastateltiin joulukuun alussa yli tuhatta suomalaista. Virhemarginaali on suuntaan tai toiseen noin 3 prosenttiyksikköä.
Hoitajien palkankorotuksista kertyisi miljardien eurojen lasku
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on suomalaisten tuesta kiitollinen.
– Tämä tulos lämmittää kyllä paljon jäsenistöämme ja tuo varmasti kaikille hyvän mielen. Suomalaiset ymmärtävät, että korotusvaatimuksemme eivät ole isoja pienessä palkkapussissa, Rytkönen sanoo.
Kuntatyönantajatkin iloitsevat hoitoalan arvostuksesta suomalaisten silmissä, mutta parahtavat palkkavaateiden kustannuksista. KT Kuntatyönantajissa muistutetaan, että kunnilla on jo nyt vaikeuksia selviytyä velvollisuuksistaan.
– Kuntatalouden tilanne on historiallisen huono tällä hetkellä. Mitään ylimääräistä jakovaraa ei kunnilla ole olemassa, sanoo kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
Pelkästään hoitoalojen vaatimus 1,8 -prosenttiyksikön korotuksesta ilman vientialojen ratkaisua tarkoittaisi kymmenessä vuodessa jättimäistä palkkamenojen lisäystä.
– Pelkästään sosiaali- ja terveystoimelle kohdistettuna se maksaisi 8 miljardia euroa 10 vuodessa ja siihen tietenkään ei kunnilla ole varaa. Me tarvitsemme käsipareja lisää ja siihen pitäisi kaikki olemassa olevat resurssit kohdistaa.
Jalosen mukaan vaatimusten toteutuminen puolestaan johtaisi kunnissa velkaantumiseen, yt-neuvotteluiden määrän lisääntymiseen ja tuntuviin kunnallisveron korotuksiin kaikkialla.
– Näköpiirissä ovat haastavat ja vaikeat neuvottelut, Jalonen summaa.
Korjattu 7.1 klo 13.35 Kuntaliitto KT Kuntatyönantajiksi
Voit keskustella aiheesta tänään 2.1.2020 klo 22.00 asti
Lue lisää:
Suomen kuntatalous heikkenee yleistä taloustilannetta rajummin