Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sallan taivaalla tehtiin 80 vuotta sitten Ruotsin ilmavoimien historiaa. Ruotsin ilmavoimat sai tulikasteensa ilmasodankäyntiin, kun vapaaehtoisista koottu Lentorykmentti 19 osallistui talvisodan pohjoisen ratkaisutaisteluihin.
Pohjois-Suomen ilmatilan puolustaminen oli käytännössä yksin ruotsalaisten varassa, sillä omia suomalaiskoneita ei Oulun yläpuolella ollut.
Ruotsin ilmavoimien historian ensimmäinen ilmataistelu käytiin suomalaistunnuksin tammikuun 12. päivä 1940. Kemin Veitsiluodosta ilmaan nousseet koneet iskivät vihollisen rivistöihin ja jäätukikohtiin Sallan suunnalla. Tukikohtiin tuhottiin kolme Polikarpov I-15 -hävittäjää.
Siihen asti viholliskoneet olivat voineet kenenkään häiritsemättä toimia Pohjois-Suomen taivaalla.
– Ennen ruotsalaisten saapumista Pohjois-Suomessa ei ollut yhtään suomalaiskonetta, vaan kaikki taivaalla nähdyt koneet olivat punatähtisiä, sanoo sotahistorioitsija Mika Kulju.
Ruotsin koneet turvasivat lappilaisten arkea
Pohjoisella rintamalla suomalaiset olivat joulun alla 1939 katkaisseet puna-armeijan etenemisen Pelkosenniemen ja Mäntyvaaran taisteluissa.
Ruotsalaisten lentokoneiden saapuessa oli rintamalla tilanne rauhoittunut. Ne kuitenkin osaltaan pysäyttivät neuvostoarmeijan etenemisen Lapin läpi kohti Tornionjokea ja Ruotsin rajaa. Näin arvioi jo vuonna 1971 ilmestyneessä Talvisota ilmassa -teoksessa eversti Risto Pajari.
Lännestä saatujen lentokoneiden ja ilmatorjuntatykistön ansiosta pohjoisen ihmisten elämä muuttui monta pykälää turvallisemmaksi.
– He todennäköisesti pelastivat monen siviilin hengen estämällä vihollisen pommituksia, arvioi puolestaan ruotsalainen sotahistorioitsija Lars Gyllenhaal.
Ruotsin ilmavoimien museon kuvakokoelmissa on runsaasti valokuvia ruotsalaisten vapaaehtoisten toiminnasta Lapissa. Kuvia voi katsella DigitaltMuseum-sivustolla.
Ruotsin ensimmäinen ilmavoitto tuli Sallassa
Tammikuisen hyökkäyksen yhteydessä nähtiin myös Ruotsin ilmavoimien historian ensimmäinen ilmavoitto.
Viitisen kilometriä Sallan Märkäjärveltä pohjoiseen käydyssä ilmataistelussa ruotsalainen hävittäjälentäjä vänrikki Ian Iacobi sai Gladiator-hävittäjänsä tähtäimeen neuvostoliittolaisen I-15 -kaksitason. Konekiväärin sarja pudotti viholliskoneen lumiseen metsään.
Iacobin ilmavoitto ja kolme maarynnäköllä tuhottua I-15 -viholliskonetta eivät peittäneet alleen ruotsalaisten menetyksiä. Vihollistulituksessa osuman saanut Hawker Hart -kevytpommittaja törmäsi toiseen koneeseen, jonka tähystäjä menehtyi. Kolmas Hart tuhoutui vihollistulituksessa.
Osa pelastuneista selviytyi Suomen puolelle mutta kaksi ruotsalaispilottia joutui neuvostojoukkojen vangiksi. Heidät vapautettiin sodan päätyttyä toukokuussa 1940.
Ruotsalaisten vapaaehtoisten lentojoukkojen päätukikohta sijaitsi Kemissä Veitsiluodon tehtaan ja Ajoksen saaren välisellä meren jäällä, joka näyttää nykyisin tältä. Video: Juuso Stoor / Yle
Pohjoisessa tukikohtia Sallasta Vaalaan
Lentorykmentti 19 päätukikohta sijaitsi Kemissä meren jäällä Veitsiluodon paperitehtaan ja läheisen Ajoksen saaren välissä. Saarten suojassa oleva meren jää oli kuin tehty lentokentäksi.
Sijainti mahdollisti myös Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Kemi- ja Tornionjoen siltojen puolustamisen. Riittävä etäisyys rintamalta ja Neuvostoliiton Uhtualla ja Murmanskissa sijainneista lentokoneiden päätukikohdista paransivat turvallisuutta.
Ruotsalaisten hävittäjien lentosäde ei kuitenkaan mahdollistanut operointia Kemistä, vaan lentorykmentillä oli tukikohdat myös lähempänä rintamaa. Tukikohtia oli Rovaniemen Olkkajärvellä (koodinimeltään Oskar), Oulussa (Ulrik), Vaalassa (Ulrik 2), Posiolla (Svea) ja Kemijärvellä (Nora 2), jonne toiminta siirrettiin kymmenen Sallassa (Nora) vietetyn päivän jälkeen.
Neuvostoliitto pommitti Ruotsia kahdesti
Voimasuhteita naapuriapu ei kuitenkaan kääntänyt, sillä Neuvostoliiton ilmavoimilla oli moninkertainen materiaalietu: Suomella koneita oli noin 70 talvisodan alkaessa, itänaapurilla noin 800. Sotahistorioitsija Mika Kulju muistuttaa, että länsinaapurista saatu apu oli Ruotsin voimavaroihin nähden suurta.
– Suomeen tuli noin kolmasosa Ruotsin ilmavoimien hävittäjävahvuudesta. Heidän vastuullaan oli Pohjois-Suomen ilmapuolustus Oulun korkeudelta ylöspäin.
Talvisota-sivuston mukaan sodan edetessä Neuvostoliiton ylivoima kasvoi jopa 20-kertaiseksi.
Viholliskoneet pystyivät pommittamaan muun muassa Rovaniemeä ja Oulua. Lentopommitukset ulottuivat myös Ruotsin puolelle.
Tammikuun 14. päivänä neuvostopommittajat iskivät syvälle Ruotsin maaperälle Luulajaan.
– Valtaosa pommeista putosi meren jäälle. Vahingot jäivät vähäisiksi, vain muutama rakennus vahingoittui lievästi, kertoo Lars Gyllenhaal.
Helmikuussa neuvostokoneet pommittivat Pajalaa ja tuhosivat rakennuksia. Ihmisuhreilta vältyttiin.
Suomen asia on meidän
Talvisodan puhjettua 30. marraskuuta 1939 julistautui virallinen Ruotsi puolueettomaksi. Samaan aikaan kiihtyi kansalaistoiminta Suomen auttamiseksi.
Sotaa käyvän Suomen tueksi perustettiin joulukuun 4. päivä Finlandskommittén, jolla lopulta oli kaikkiaan 125 värväystoimistoa.
Ruotsalaisista vapaaehtoisista noin 270 kuului Lentorykmenttiin 19. Pääosa ruotsalaisista palveli ruotsalais-norjalaisessa vapaaehtoisosasto Svenska Frivilligkårenissa, joka oli rintamalla Sallan Märkäjärvellä talvisodan viimeisinä viikkoina. Osastoon kuului (Svenska frivilliga) runsaat 8000 ruotsalaista ja noin 700 norjalaista vapaaehtoista.
– Svenska Frivilligkårenin suurin merkitys talvisodan kannalta oli, että he ottivat rintamavastuun Sallan lohkolla ja vapauttamaan sieltä kolme suomalaispataljoonaa, sanoo Lars Gyllenhaal.
Vapautuneita suomalaisia pystyttiin siirtämään Viipurinlahdelle osallistumaan puna-armeijan etenemistä.
Rauha pelasti ruotsalaisjoukot
Talvisodan aikana ruotsalaishävittäjät torjuivat laskujen mukaan 35 vihollisen pommihyökkäystä.
– Ruotsalaiset lentäjät tekivät talvisodan aikana yli 450 taistelulentoa, kun niitä ei sitä ennen suomalaisten puolelta ei tehty yhtään, kertoo Mika Kulju.
Lentorykmentti 19 lentäjä-ässäksi osoittautui vänrikki Per-Johan Salwen, jonka tilille kertyi kaksi varmaa ja yksi epävarma pudotus. Salwenin palkittiin urotöistään Vapaudenristillä.
Ruotsalaisten lentäjien tappiot eivät jääneet ensimmäisen hyökkäyksen menetyksiin. Omia joukkoja suojaamassa ollut vänrikki John Sjöqvist menehtyi 23. tammikuuta ilmataistelussa, kun hänen ohjaamansa Gladiator ammuttiin alas Sallan Märkäjärvellä.
Åke Hildinger kuoli 10. maaliskuuta, kolme päivää ennen rauhaa ollessaan koelennolla Veitsiluodossa.
Mika Kuljun mukaan 13. maaliskuuta solmittu välirauha pelasti talvisotaan osallistuneet ruotsalaisjoukot isommilta miestappioilta. Puna-armeija oli Kuljun mukaan valmistelemassa joukkojaan uuteen iskuun Lapissa.
20.12. klo 11.46 Täsmennetty kohtia, joissa puhutaan Suomeen tulleiden ruotsalaiskoneiden määrästä suhteessa Ruotsin ilmavoimien kokonaisvahvuuteen.
Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.
Lue myös: