Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Masennus, ahdistus ja uupumus ovat erityisesti nuorten tyttöjen ongelmia – kysymme nyt nuorten mielipidettä mielenterveyden häiriöistä ja avun saamisesta

Jutun lopussa olevaan kyselyyn vastaamalla voit kertoa, millaiset asiat nuorten mielenterveyteen vaikuttavat, ja onko apua helppo saada.

Tammerkosken lukion koulupsykologi Anssi Tikkanen
Tammerkosken lukion koulupsykologi Anssi Tikkanen toivoo, että nuoret eivät olisi itseään ja toisiaan kohtaan liian ankaria. Kuva: Matias Väänänen / Yle
Tuomas MacGilleon
Avaa Yle-sovelluksessa

Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsii 20–25 prosenttia nuorista.

Masennusta ja ahdistuneisuutta kokevat erityisesti yläkoulua ja toisen asteen oppilaitosta käyvät tytöt, viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan joka viides heistä.

Myös erikoissairaanhoidon nuorisopsykiatrian poliklinikoilla, joissa hoidetaan toimintakykyä haittaavia vakavia mielenterveysongelmia, lähetteiden määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.

Tämä kaikki kuulostaa hälyttävältä. Tutkimusten mukaan vakavien mielenterveyden häiriöiden määrä ei kuitenkaan ole lisääntynyt väestötasolla.

Mielenterveyspalveluiden kysynnän kasvua on usein selitetty sillä, että nuoret hakevat aiempaa herkemmin apua ongelmiinsa.

Selvää on lähinnä se, että merkittävä osa nuorista ei voi hyvin.

Painetta monesta eri suunnasta

Tamperelaisessa lukiossa koulupsykologin vastaanotolla käydään erityisesti uupumuksen, masennuksen ja ahdistuneisuuden takia.

– Erityisesti tyttöjen uupumus on asia, josta kannan huolta, sanoo Tammerkosken lukion koulupsykologi Anssi Tikkanen.

Hänen mukaansa täysi-ikäisyyttä lähestyviä nuoria kuormittavat erilaiset ulkopuolelta tulevat paineet ja vaatimukset. Koulumenestys ja jatko-opintoja koskevat päätökset ovat vain yksi niistä.

– Pitäisi tietää tosi nuorena, mitä haluaa. Lisäksi tulevat rooliodotukset, joiden mukaan pitäisi olla hauska, kaunis, kunnollinen, tunnollinen ja pystyvä. Kuka meistä sellaiseen pystyy?

Tikkasen mukaan hyviäkin uutisia on: nuoret kuuluvat sellaiseen sukupolveen, joka ymmärtää hakea itselleen apua. Ongelmista puhuttaessa vähemmälle huomiolle jää usein myös se, että suurin osa suomalaisista nuorista voi edelleen hyvin.

Hän toivoo, että nuoret olisivat itselleen ja toisilleen armollisempia.

– Toivoisin sellaista yhteiskunnallista muutosta laajemminkin, että yrittäisimme muuttaa ajattelua ja puhetapoja myönteisemmiksi ja lisätä kehumisen kulttuuria. Se tekisi meidän kaikkien olemassaolosta helpompaa.

Yle tekee laajaa artikkelia nuorten mielenterveyspalveluista. Kaipaamme näkemyksiä ja kokemuksia myös nuorilta – allaolevaan kyselyyn vastaamalla voit kertoa oman mielipiteesi.

Kysely suljettu 8.1.2020. Kiitos kaikille vastanneille!

Suosittelemme