Yle Jyväskylä tiedusteli joulukuussa kymmeneltä Keski-Suomen kansanedustajalta, pitäisikö valtionhallinnon toimintoja alueellistaa Keski-Suomeen? Kyselyyn vastanneista yhdeksästä edustajasta seitsemän hyväksyy hajasijoittamisen.
Valmiiden toimintojen pakkosiirtoja paikkakunnalta toiselle edustajat eivät kannata. Sen sijaan uusia, paikasta riippumattomia valtion toimintoja toivotaan hajasijoitettavaksi myös Helsingin ulkopuolelle.
– Etenkin erityisvirastojen keinotekoinen siirtely maakuntiin on osoittautunut toimimattomaksi, mutta en näe mitään syytä, että nykyisiä Keski-Suomessa olevia toimintoja alettaisiin siirtää pois, vastasi vihreiden Bella Forsgren.
Kelan monipaikkainen toiminta saa useilta kansanedustajilta kiitosta. Noin 7 700 työntekijän Kelassa hoidetaan valtakunnallisia toimintoja useissa kaupungeissa eri puolella Suomea.
– Kelan toiminnassa jo olemassa olevat toimipisteet erikoistuvat tiettyihin osa-alueisiin ja palvelevat koko maata. Sen näen erittäin järkevänä ja sitä voitaisiin muissakin toimissa laajentaa, pohtii kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.)
Kelan työntekijöistä noin 30 prosenttia eli 1 800 työskentelee Helsingissä. Seuraavaksi suurin Kelan yksikkö ja liki 700 työntekijää löytyy Jyväskylästä.
Kelan monipaikkainen toiminta lisääntyi vuoden 2016 organisaatiomuutoksessa. Paikkariippumattomuutta on edistänyt viraston vahva it-tausta. Tällä hetkellä kelalaisista 40 prosenttia työskentelee eri työpisteessä kuin oma esimies.
– Kela on aikanaan siirtänyt Helsingistä it-toimintoja Jyväskylän suuntaan ja monipaikkaisuus on toiminut meillä aika hyvin, kertoo Kelan henkilöstöjohtaja Pasi Lankinen.
Seitsemän kannattaa alueellistamista
Keski-Suomen kansanedustajista keskustan Petri Honkonen, Anne Kalmari ja Joonas Könttä, SDP:n Riitta Mäkinen, kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo, perusuomalaisten Toimi Kankaanniemi ja vasemmistoliiton Juho Kautto kannattavat lisää valtion toimintoja alueille.
Vihreiden Bella Forsgren ei halunnut lukita vastaustaan ja perussuomalaisten Jouni Kotiaho ei vastannut kyselyyn. Piritta Rantanen oli ainoa, joka ei kannattanut alueellistamista.
– Jos se tarkoittaa sitä, että valmiita virastoja siirrettäisiin paikkakunnalta toiselle, niin sitä on jo kokeiltu eikä siitä mitenkään erityisen hyviä kokemuksia saatu, perustelee Rantanen.
Petri Honkosen mukaan päivän sanoja ovat monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus.
– Kaikkia valtion töitä pitäisi pystyä tekemään myös kotipaikalta tai muualta Suomesta käsin, vaikka virasto tai toimipaikka sijaitsisikin toisella paikkakunnalla.
Anne Kalmari muistuttaa, että tästä lähtien valtionhallinnon työpaikoille tehdään aina lyhyt paikkariippumattomuusselvitys.
– Onko tärkeää, että se sijaitsee pääkaupungissa vai voiko sitä tehdä missä vaan. Helsinki saa vuosittain kolmen miljardin palkkatulon valtionhallinnon palkkoina ja se on iso aluepoliittinen kädenojennus.
Riitta Mäkinen korostaa, että hajauttaminen ei yksin riitä.
– Valtion toimintojen hajauttaminen on perusteltua, kun yhteistyö alueella jo olevan osaamisen ja toiminnan kanssa luo aidosti uutta kasvua.
Sinuhe Wallinheimo nostaa esiin tietotekniset mahdollisuudet.
– Ne antavat paremmat edellytykset työpaikkojen hajasijoittamiselle. Mutta ensisijaisen tärkeää on kuunnella henkilöstön näkemyksiä.
IT-yhteyksien lisäksi kansanedustajat pitävät liikenneyhtyksia Helsinkiin tärkeinä.
– Lentoyhteyksiä on parannettava ja junayhteyttä nopeutettava, jotta fyysinen yhteys Helsinkiin saadaan toimivaksi ja kilpailukykyiseksi, Toimi Kankaanniemi korostaa.
Ehdotuksia valtion toiminnoille maakunnassa
Osa keskisuomalaisedustajista toi esiin uusia mahdollisuuksia valtion toiminnoille alueilla. Petri Honkosen mukaan Keuruun lakkautetusta varuskunnasta löytyy hyviä tiloja Puolustusvoimille. Honkonen pohtii myös Opetushallituksen monipaikkaisuutta.
– Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän Ammattikorkeakoulu ovat Suomen johtavia opettajankouluttajia ja meillä on todella laajaa koulutuksen tutkimusta. Opetushallituksen tiettyjä toimintoja voisi luontevasti sijoittaa Jyväskylään, Petri Honkonen esittää.
Piritta Rantasen mukaan käräjäoikeuksissa voitaisiin ottaa mallia Kelan monipaikkaisesta toiminnasta.
– Käräjäoikeuksiahan on lopetettu ja jonot ovat kasvaneet suuriksi. Myös verottajalla on paljon toimintoja, joissa voisi hyödyntää alueellista näkökulmaa, Rantanen pohtii.
Anne Kalmari toivoo Luken eli Luonnonvarakeskuksen kehittävän kalanviljelyä Laukaassa.
– Keski-Suomessa on vahvaa osaamista kalan kiertovesikasvatuksessa ja täällä tehdään valintajalostusta. Uskon, että Laukaa on näyttönsä antanut ja saamme tulevaisuudessa rahavirtoja, uusia hankkeita ja työpaikkoja Laukaaseen.