Hollannin korkein oikeus on hyväksynyt kansalaisjärjestö Urgenda Foundationin vaatimuksen, jonka mukaan Hollannin hallituksen on nopeutettava ilmastopäästöjen vähennysohjelmaansa.
Järjestö vaatii, että Hollannin hiilidioksidi- ja muita päästöjä vähennetään 25 prosenttia vuoden 1990 tasosta ensi vuoden loppuun mennessä. Hallitus on asettanut tavoitteekseen vain 17 prosentin vähennyksen.
Järjestö ja sen vetoomukseen liittyneet 900 yksityishenkilöä olivat tehneet saman vaatimuksen myös alemmille oikeusasteille, jotka olivat joka kerralla hyväksyneet sen.
Haagin oikeustaloon saapuneet ilmastoaktivistit puhkesivat riemuun korkeimman oikeden päätöksen tultua julki.
Hollannin hallitus yritti saada vaatimuksen hylättyä vetoamalla vallan kolmijako-oppiin, eli siihen, ettei oikeuslaitoksella ole oikeutta tehdä tämänkaltaista päätöstä.
Hollannin korkein oikeus tuli laajan oikeusaineiston perusteella siihen lopputulokseen, että jos oikeuslaitos katsoo hallituksen epäonnistuneen ihmisoikeussopimuksen vaatimusten tulkinnassa, on oikeuslaitoksella viimesijainen velvollisuus toimia, kertoo Suomen ympäristöministeriön erikoisasiantuntija Heta Heiskanen Ylen haastattelussa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhkan torjuminen on Euroopan ihmisoikeussopimuksen piiriin kuuluva asia. Koska Strasbourgista ei ole tullut tuomiota, kuinka tätä sopimusta tulee tulkita, niin siihen on nyt saatu ensimmäinen kansallisen tason tulkinta, Heiskanen kertoo.
Hän pitää mahdollisena, että vastaava tulkinta saa nyt tukea muissa maissa, esimerkiksi Suomessa.
– Tuomarit seuraavat toistensa toimintaa eri maissa ja kun tämä on nyt ensimmäinen, jossa tällätavalla linjataan, niin tämä voi antaa muiden maiden [oikeus]prosessessa tukea ihmisoikeusmyönteiselle tulkinnalle.
Vastaavanlaisia oikeusprosesseja, joissa valtioita vaaditaan kiihdyttämään ilmastopäästöjen vähentämistä, on käynnissä lukuisissa EU-maissa ja muuallakin. Hollannin tapaus oli ensimmäinen, jossa oikeustie on käyty loppuun saakka. Valtiolla ei ole enää paikkaa, johon valittaa päätöksestä.
Suomessa samankaltainen oikeuden päätös olisi kuitenkin hankala saada läpi ainakaan nykyisellä lainsäädännöllä, Heiskanen arvelee.
Oikeuskansleri saattaisi olla toimivaltainen viranomainen tekemään tämänkaltaisen päätöksen. Asia vaatisi tuomioistuimen käsittelyn osalta ainakin valituskelpoisen päätöksen tai jonkin muun perusteen valittamiselle. Ilmastolaki ei sellaista tarjoa, Heiskanen pohtii.
Käytännössä Urgendan hyväksytty vaatimus ei käytännössä muuta Hollannin ilmastotoimia kovin paljon, sillä maa on ylittänyt omat tavoitteensa vähentää ilmastopäästöjä. 25 prosentin vähennysvaatimus on enää muutaman prosenttiyksikön päässä.
Lisää aiheesta: