Päälle puhumista, väärinymmärtämistä, tuhahteluja ja suoraa huutoa. Kaikki tietävät, mitä keskustelu voi pahimmillaan olla.
Juuri tähän moni on myös kyllästynyt – siksi Sitran kehittämä keskustelutapa, Erätauko, leviää työyhteisöissä ja järjestöissä kulovalkean tavoin.
Menetelmä on rakentavaa keskustelua koulutetun ohjaajan johdolla. Keskustelussa on selkeät pelisäännöt. Toisia pitää kuunnella, päälle ei saa puhua, asiassa pitää pysyä ja olla tilanteessa läsnä. Keskusteluissa esiinnytään ilman titteleitä ja pelkillä etunimillä.
Yksi innokkaimmista Erätauko-menetelmän käyttäjistä on Lahden kaupungin strategiasuunnittelija Olli Toivonen. Hän oli vakuuttunut, että menetelmä toimii, vaikka alku Lahdessa ei ollut helppo.
– Meillä oli hankala löytää ihmisiä tähän koulutukseen. Muutaman keskustelun jälkeen mukana olleet halusivatkin viedä menetelmän omaan yhteisöönsä. Yhtäkkiä meillä oli 44 halukasta, sanoo Toivonen.
Suomalainen puhekulttuuri on pitkään ollut murroksessa. Perinteisesti suomalaiset ovat arvostaneet harmoniaa ja vältelleet erimielisyyttä. Viime vuosikymmenen aikana verkkokeskusteluissa mielipiteitä on alettu ilmaista värikkäämmin ja jopa aggressiivisesti.
Samalla on unohtunut kuuntelemisen taito ja pyrkimys ymmärtää eri näkökantoja.
Keskustelu auki nuorisotyöttömyyteen ja ilmastonmuutokseen
Lahti on vuoden aikana kouluttanut yli 50 keskustelun ohjaajaa. Keskusteluja on pidetty työyhteisöissä, päättäjien ja asukkaiden kesken sekä kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Aiheet eivät ole olleet helpoimmasta päästä; nuorisotyöttömyys, kaupunkilaisten tyytymättömyys, ilmastonmuutos.
– Kaupunki joutuu painimaan usein viheliäisten ongelmien kanssa. Niihin ei ole yksioikoisia ratkaisuja. Kun kuuntelemme toisiamme, ymmärrämme erilaiset näkökulmat.
Erätauko-keskustelut poikkeavat muista keskusteluista siinä, että tarkoitus ei ole saadakaan yhteistä ratkaisua aikaan.
– Lähtökohtana ei ole yksimielisyys. Meillä on levollisempi mieli kuunnella toisiamme, kun ei synny mielikuvaa, että kannatan ajatuksiasi ja kohta teemme päätöksen sinun mielesi mukaan. sanoo Toivonen.
Menetelmää voidaan siis käyttää erityisesti ennen ratkaisujen etsimistä. Neuvottelu on helpompaa, kun eri näkökannat ovat selvillä. Keskusteluun osallistuneet kertovat usein tulleensa kuulluksi, kun kukaan ei puhu päälle eikä väitä vastaan.
Erätauko-säätiön tavoitteena on tehdä Suomesta maailman parhaiten keskusteleva kansa.
Joulutorilla kokeiltiin pop up -keskusteluja
Strategiasuunnittelija Olli Toivonen haluaa lahtelaisia asukkaita enemmän keskusteluihin mukaan. Lahden joulutorilla ohikulkijoita kutsuttiin mukaan keskustelemaan jouluisista aiheista.
– Usein meille tulee yksittäinen ihminen kertomaan ideoitansa, mutta yleensä asukkaat eivät yhdessä keskustele tai ideoi.
Sää kuitenkin verotti osallistujia eikä kaupunkilaisia ollut helppo saada pysähtymään puoleksi tunniksi keskustelemaan. Silti muutama rohkea istahti keskustelupiiriin ja sitä useampi seurasi uteliaana vierestä.
Toivonen ei lannistunut. Vuodenvaihteen jälkeen Lahden kauppakeskus Triossa avautuu kaupungin palvelutori. Strategiasuunnittelija haaveilee, että palvelutori toimisi kaupunkilaisten dialogipaikkana.
– Olemme oppineet kuuntelemaan. Olemme oppineet myös ymmärtämään sitä, että vaikka toisen reaktio voi olla vahva, niin se ei ole aina koko totuus.
Mallia viedään ulkomaille
Myös Pori, Espoo, Oulu, Tuusula, Helsinki, valtioneuvoston kanslia ja monet järjestöt ovat hyödyntäneet Erätaukoa. Tähän mennessä Suomessa on ollut mukana 10 000 keskustelijaa.
– Lahti on poikkeuksellisen innostunut tästä, sanoo Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.
Uutta tapaa on viety myös muualle. Suomen suurlähetystöissä Australiassa ja Roomassa on käyty Timeout-keskusteluja ilmastonmuutoksesta. Keskusteluissa on mukana päättäjiä, asiantuntijoita ja eri-ikäisiä nuoria tasavertaisina keskustelijoina.
Säätiö järjesti joulukuun alussa Erätauko-viikon, jolloin se kutsui suomalaisia järjestämään keskustelutuokion ja kutsumaan siihen erilaisia ihmisiä paikalle.
Tapahtumaa aiotaan järjestää tulevina vuosina aina itsenäisyyspäivän viikolla.