Punaisen jättiläistähden räjähtämistä saatetaan joutua odottamaan vielä hyvä tovi.
Lopun aikojen lähenemisestä kertoo sekin, että Betelgeuze on paisunut halkaisijaltaan melkein tuhat kertaa omaa Aurinkoamme suuremmaksi. Tosin räjähtämistä supernovaksi voidaan joutua odottamaan vielä 100 000 vuotta. Betelgeuze on kaikesta huolimatta vahva ehdokas seuraavaksi paljain silmin näkyväksi supernovaksi.
Betelgeuzen himmentyminen ei ole aivan ennenkuulumatonta, vaan esimerkiksi vuosien 1926-1927 vaihteessa sen kirkkaus kävi lähes yhtä alhaalla kuin nyt, kirjoittaa Tähdet ja avaruus.
Tuore himmeneminen on noteerattu useissa muissakin tähtitiedettä seuraavissa medioissa ympäri maailmaa.
Sosiaaliseen mediaan levinnyt pohdiskelu Betelgeuzen tulevaisuudesta sai tällä kertaa alkunsa Yhdysvalloissa Villanovan yliopistossa tehdystä tutkimuksesta, joka julkaistiin 8. joulukuuta. Keskustelu vain kiihtyi tähden kirkkauden laskettua ennen joulua alle puoleen normaalista.
Supernovan jäänteet näkyvät pitkään
Historian ensimmäinen supernovahavainto lienee kiinalainen luukaiverrus noin vuodelta 1300 eaa. Se kertoo tähdestä, joka on ilmestynyt Skorpinonin tähdistöön. Nykyisillä teleskoopeilla niitä nähdään yhtenään, mutta enimmäkseen kotigalaksimme Linnunradan ulkopuolella.
Yksi historian tunnetuimmista supernovaräjähdyksistä oli tanskalaisen Tyko Brahen vuonna 1572 havaitsema. Vuonna 1604 eli alle 30 vuotta myöhemmin räjähtänyt supernova havaittiin sekä Euroopassa että Aasiassa.
Suomessa huomiota herätti Veli-Pekka Hentusen ja Markku Nissisen vuonna 2007 ensimmäisenä havaitsema supernova SN2007ae. Varkautelaisten tähtiharrastajien Härkämäen observatoriossa tekemä havainto oli ensimmäinen Suomessa tehty supernovalöytö. Sittemmin niitä on tehty useita lisää.
Räjähtäessään supernova saavuttaa suurimman kirkkautensa muutamassa päivässä, minkä jälkeen se alkaa vähitellen muuttua himmeämmäksi. Supernovien jäänteet voivat näkyä jopa tuhansia vuosia. Yksi tunnetuimmista jäänteistä on Härän tähdistössä sijaitseva Rapusumu, joka syntyi heinäkuussa 1054 havaitusta supernovasta.
Uudenvuoden ilotulitus voi lykkääntyä 100 000 vuotta
Olisi kovin onnekasta, jos Betelgeuze räjähtäisi esimerkiksi uudenvuoden kunniaksi. Näin voi käydäkin, mutta yhtä hyvin supernovaa voidaan joutua odottamaan kymmeniä tuhansia, jollei satatuhatta vuotta.
Meidän suomalaisten kannattaa toivoa, että räjähdys ajoittuisi syys- ja maaliskuun välille, jolloin tiimalaisin muotoinen Orionin tähdistö näkyy meillä iltataivaalla. Betelgeuze löytyy kuvion vasemmasta yläkulmasta.
Hyvä uutinen on, että Betelgeuzen räjähdys ei uhkaisi kotiplaneettaamme. Välimatkaa on kuitenkin noin 640 valovuotta, mikä riittää mukavasti turvaetäisyydeksi.
Viimeaikainen himmeneminen ei välttämättä edes liity punaisen jättiläisen kuolinkouristuksiin, tähdestä on ehkä vain purkautunut kaasupilvi, joka himmentää sitä nyt havaitulla tavalla.
Jos Betelgeuze kuitenkin räjähtää, saattaa supernova näkyä yhtä kirkkaana kuin täysikuu. Ja myös päivällä. Ehkäpä sitä kannattaa pitää silmällä.
Tutkijat havaitsivat, että tähtikartoista on kadonnut satakunta tähteä