AmmattilaispelaajaTuomas "SADDYX" Louhimaalle kertyy viikossa pelitunteja työssä käyvän ihmisen työtunteihin verrattava määrä.
Louhimaa kilpailee suomalaisessa SJ Gaming -joukkueessa Counter Strike: Global Offensive -pelissä. Joukkue on noussut nopeasti
Suomen huipulle e-urheilussa varsinkin CS:GO pelin kautta, jonka parissa joukkue pelaa Suomen huippusarjaa.
Lohimaa pelaa pelaa viikossa 35–40 tuntia. Oman pelaamisensa lisäksi hän seuraa muiden pelejä noin 30 tuntia viikossa ja harjoittelee kuntosalilla keskimäärin kolme kertaa viikossa. Lisäksi hän matkustaa usein turnauksiin pelaamaan.
Hän kertoo miettivänsä paljon pelaamista kehittymisen kannalta, eikä pelaa turhaan.
Louhimaan mielestä huipputasolla kokonaisvaltainen harjoittelu on nykyisin hyvin tärkeää, sillä pelaajien tasoerot ovat niin pieniä.
Louhimaan harjoitusmäärät voivat kuulostaa hurjilta, mutta ne eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Monen e-urheilijan harjoittelurutiinit ovat jo verrattavissa ammattilaisurheiluun, sikäli kuin vertailu on mahdollista.
Pikajuoksijalle kertyy paljon vähemmän treenitunteja
E-urheilun luonne mahdollistaa jopa paljon suuremmat harjoitusmäärät kuin perinteisillä urheilijoilla. Esimerkiksi Louhimaa harjoittelee lajiaan enemmän kuin moninkertainen Suomen mestari pikajuoksija Eetu Rantala.
Rantalan harjoitusmäärä nousee viikossa normaalisti 12–15 tunnin välille. Varsinaista vauhdikasta juoksua tehdään vain kaksi kertaa viikossa, koska pikajuoksijan jalkoihin kohdistuu jopa 750 kilon paine joka askeleella, mikä rasittaa huomattavasti niveliä, jänteitä ja lihaksistoa.
26-vuotiaan Rantalan valmentajana on toiminut jo yli vuosikymmenen ajan Jukka Vähäkangas, jonka valmennusfilosofiassa laatu on tärkeämpi kuin määrä.
– Kaikilla harjoituksilla on tarkoitus ja tärkeintä on se, että harjoitteesta palautuu toivotussa ajassa. Kyse on kehittymisestä, ei siitä, että on komea harjoituspäiväkirja, Vähäkangas kertoo.
Rantala harjoittelee normaalin perusharjoituskauden aikaan kahdeksasta kymmeneen kertaan viikossa. Harjoituksissa kaikki lähtee liikkeelle peruskestävyydestä ja perusvoimasta, mutta samalla on ylläpidettävä myös nopeusominaisuuksia.
– Nopeutta saa vain olemalla vahvempi tai kevyempi, mielellään molempia, Vähäkangas kertoo.
Kisakaudella Rantalan harjoitusmäärät vähenevät, mutta treenien tehot kasvavat, jotta kropasta saadaan kaikki irti.
Jatkuva pelaaminen heikentää suoritusta
Suomen e-urheiluliiton puheenjohtaja Joonas Kapiaisen mukaan e-urheilijat harjoittelevat monipuolisemmin kuin aiemmin ja kiinnittävät huomiota fyysiseen sekä henkiseen jaksamiseen.
– E-urheilussa on edelleen erilaisia pelaajia. Huipulla ei kuitenkaan enää vain kerätä pelitunteja, Kapiainen kertoo.
Jatkuva koneen ääressä istuminen voi olla itse asiassa haitallista lajissa pärjäämiselle. SJ Gamingin fysiikkavalmentaja Riku Aallon mukaan pelaaminen rapauttaa pelaajan hyviä ominaisuuksia, vaikka perinteisesti urheilussa suorituksen tekeminen auttaa kehittymään fyysisesti.
Kuten missä tahansa harjoittelussa, e-urheilussakin oppiminen ja kehitys tapahtuu levossa.
– Liika istuminen tai yhtäjaksoinen pelaaminen ei mahdollista pieniä palautumisen hetkiä. Lisäksi suorituksen laatu kärsii muun muassa tarkkaavaisuuden ja kognitiivisten ominaisuuksien heikentyessä, Aalto kertoo.
Ongelmaksi voi muodostua myös aineenvaihdunnan heikkeneminen, sekä tuki- ja liikuntaelimistön yksipuolinen kuormitus.
E-urheilu on nuori ilmiö, eikä pelaajien valmennus ole kehittynyt pitkälle. Aalto kertoo, että pätevistä valmentajista on jopa pula. Hänen mukaansa e-urheilussa ollaan kuitenkin hyvin vastaanottavaisia uusien valmennusmetodien suhteen.
Siksi Aalto on kasannut SJ Gaming e-urheiluseuralle uudenlaisen asiantuntijaryhmän, joka alkaa perehtyä lajille tyypillisiin ongelmiin kuten istuma-asentoon ja henkiseen rasitukseen. Ratkaisuja haetaan myös perinteisen urheilun parista.
Asiantuntijaryhmässä on mukana Aallon lisäksi toinen fysiikkavalmentaja, istumistutkija, liikkeen laadun asiantuntija, urheiluteknologian ja ohjelmistokehityksen asiantuntija, urheilupsykologi sekä SJ Gamingin urheilutoimenjohtaja.
Useilla uuden valmennusryhmän asiantuntijoista on pitkät taustat urheilun parista. Esimerkiksi urheilupsykologi Toni Mets on toiminut huippu-urheilijoiden psykologina kahden vuosikymmenen aikana. Hän näkee e-urheilun ja perinteisen kilpaurheilun välillä paljon yhtäläisyyksiä.
– Valmistautumisella sekä oikean tunnetilan löytämisellä on paljon merkitystä, Mets kertoo.
Yhteisistä lähtökohdista puhuu myös Riku Aalto, jonka mukaan oheisvalmennuksessa lähdetään lajista riippumatta liikkeelle perusasioista, kuten ravinnosta ja levosta sekä oikeanlaisesta harjoittelusta.
– Jos ihminen ei ole aiemmin kiinnittänyt näihin asioihin huomiota, muutoksilla voi parantaa suoritusta valtavasti, Aalto sanoo.
Tutkimus hyödyttää ammattilaisten lisäksi harrastajia
Tietokonepelien kanssa kilpailevat e-urheilijat ovat nousseet vauhdilla julkkisten asemaan Suomessa ja maailmalla. SJ Gamingin toimitusjohtaja Jari Karlssonin mukaan jopa 20 suomalaista on tienannut e-urheilulla yli 600 000 euroa.
Kaiken lisäksi Dota 2 -pelaajat Topias "Topson" Taavitsainen ja Jesse "JerAx" Vainikka kuuluvat maailman viiden eniten tienanneen e-urheilijan joukkoon.
E-urheilun parissa urat ovat olleet tähän mennessä hyvin lyhyitä, joskus vain muutaman vuoden mittaisia. Suomen e-urheiluliiton puheenjohtaja Joonas Kapiaisen mukaan urat ovat kuitenkin viime vuosina pidentyneet merkittävästi.
Nykyisin pelaajat saattavat siirtyä joukkueesta toiseen aivan kuten perinteisissä joukkuelajeissa. Pelaajien asema on parantunut pidempien sopimusten myötä.
Fysiikkavalmentaja Riku Aalto kertoo, että monet pelaajat ovat palaneet jo lyhyen uran aikana loppuun ja kohdanneet myös fyysisiä vaivoja. Tähän SJ Gaming haluaa asiantuntijaryhmän avulla muutoksen omassa seurassaan, mutta myös laajemmin koko lajin parissa.
SJ Gamingin asiantuntijaryhmän löytämiä ratkaisuja ja tietoja on tarkoitus jakaa kaikille lajin parissa toimiville. Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras e-urheilumaa, jossa huiput voivat toimia nuorten esikuvina.
– Kansanterveys on meille tärkeimpiä näkökulmia. Pelaaminen on niin valtavan yleistä ja kasvaa kokoajan, fysiikkavalmentaja Riku Aalto kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa lähes kaikki 10–14 -vuotiaat pojat pelaavat digitaalisia pelejä vähintään kerran kuussa. Saman ikäluokan tytöistä pelaa yhdeksän kymmenestä. Toisaalta e-urheilua on harrastanut vain kolme prosenttia kaikista yli kymmenenvuotiaista.
SJ Gaming haluaa olla uuden ajan urheiluseura, jonka avulla pelaamisesta innostuneet saadaan paremmin jalostettua huipulle asti.
Kyseessä on siis toimintaympäristö, jota voivat hyödyntää esimerkiksi koulut, kunnat tai seurat. Tätä kautta SJ Gaming pyrkii myös levittämään tutkimustyön tuloksia paremmasta pelaamisesta.
Fyysinen harjoittelu voidaan suunnitella e-urheilua varten
Minkälainen oheisharjoittelu sitten auttaa e-urheilijaa suorituksessaan? Fysiikkavalmentaja Riku Aallon mukaan yleensä lähdetään liikkeelle arkiliikunnasta ja kevyestä kestävyysliikunnasta. Kestävyyskunto auttaa keskittymään ja jaksamaan pitkiä ja rasittavia pelisessioita.
Lihasharjoittelulla voi puolestaan kehittää lihastasapainoa, joka vääristyy väistämättä pitkiä aikoja istuessa. Myös tukilihakset ovat kovilla samasta syystä.
– Oheisharjoittelussa vahvistetaan pelaajan heikoksi jääneitä lihaksia ja venytetään kireitä lihaksia. Jopa pelaajan nopeusvoimaa voidaan harjoitella, jos pohja on kunnossa, Aalto sanoo.
CS-pelaaja Tuomas Louhimaalla urheilutaustaa löytyy muun muassa salibandyn parista, jota Louhimaa pelasi vielä yläkouluikäisenä.
14-vuotiaana tietokonepelaaminen alkoi kuitenkin kiinnostamaan yhä enemmän ja muu urheilu siirtyi taka-alalle. Vanhasta lajitaustasta on Louhimaan mukaan hyötyä kilpapelaamisessa.
– Salibandyssa ja jääkiekossa tarvii paljon peliälyä ja käsi-silmä-koordinaatiota. Jääkiekossa osasin lukea peliä hyvin ja se tulee sieltä myös CS:ään, Louhimaa kertoo.
Mieli vaikuttaa suoritukseen valtavasti
Urheilupsykologi Toni Mets ja fysiikkavalmentaja Riku Aalto korostavat reagoinnin merkitystä e-urheilussa. Reagointiin taas puolestaan vaikuttavat sekä henkiset että fyysiset valmiudet.
– E-urheilussa pienikin ajatuksen hairahdus saattaa olla kohtalokas, Mets kertoo.
Aallon mukaan jopa peliasento voi vaikuttaa reagointikykyyn: jos nivelet ovat ääriasennossa, reagointi ei ole yhtä nopeaa.
Raagoinnilla on valtavan suuri merkitys myös pikajuoksussa. Urheilulajeja vertailtaessa sadan metrin pikajuoksu on yksi nopeimpia suorituksia. Sprintteri Eetu Rantala kertoo hioneensa reaktioaikaa mielen keinoin.
– Lähtöviivalla suljen kaiken pois mielestäni. En edes ajattele lähtöpaukkua, vaan tiedän, että siihen pitää reagoida, Rantala kertoo.
Ennen starttia mielikuvaharjoittelu valmistaa Rantalaa suoritukseen, joka on ohi reilussa kymmenessä sekunnissa.
– Yritän ennen suoritusta rauhoittua, sulkea silmät ja kuvittelen mahdollisimman tarkasti suorituksen reaaliajassa, Rantala sanoo.
Samantyyppisiä keinoja harjoittelussaan käyttää CS-pelaaja Tuomas Louhimaa. Urheilusta tuttu mielikuvaharjoittelu voi auttaa myös e-urheilussa kehittymisessä, mutta Louhimaa korostaa myös itseluottamuksen merkitystä pelisuorituksessa.
– Ajattelen ennen peliä olevani parempi kuin vastustaja, mutta en tietenkään lähde pelaamaan takki auki, Louhimaa kertoo.
Louhimaa kertoo joskus nukkumaan mennessään käyvänsä mielessään läpi esimerkiksi pelistrategioita.
– Suurin osa CS:n pelaajista ajattelevat CS:ää vaikka eivät sitä pelaisikaan.
Henkistä rasitusta tulee kaikille urheilijoille
SJ Gamingin Tuomas Louhimaa näkee, että henkiset rasitukset ovat e-urheilussa isompia kuin fyysiset. Rankat treeniviikot ja huonosti menneet pelit voivat viedä mielen matalaksi.
Fyysinen rasitus on kohdistunut lähinnä Louhimaan ranteisiin, joissa on ollut vammoja huonojen asentojen takia. Nykyään hän tekee ranteita huoltavia venytyksiä päivittäin.
Pikajuoksija Eetu Rantalaa huoltaa henkistä puolta nauttimalla myös urheilun ulkopuolisista asioista, kuten luonnossa liikkumisesta ja musiikista.
– Minun neuvoni olisi nuoremmille urheilijoille ja miksei muillekin, että löytää sellaisia asioita elämästä, mitkä ovat urheilukuplan ulkopuolella.
Toisaalta Rantalan mukaan tärkeitäkin asioita on kuitenkin opittava laittamaan arvojärjestykseen, sillä muuten ei urheilussa voi edetä. Urheilun on oltava yksinkertaisesti etusijalla.
Toisinaan tämä voi tarkoittaa ulkopuoliseksi joutumista, sillä urheilijan arki kulkee eri polkuja kuin muilla.
Louhimaa on samaa mieltä. Hän kertoo peliuran vaikuttaneen hänen kaveripiiriinsä. Monet kaverit ovat jääneet pois, mutta parhaat ystävät ymmärtävät Louhimaan pelaamisen merkityksen ja kannustavat siinä.
Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!