Hyppää sisältöön

Suomalaisella vanhustyön osaamisella on kysyntää Kiinassa – "Ovat itsekin myöntäneet, etteivät tunnista muistisairaita"

Satakunnan ammattikorkeakoulu virittelee vanhustyön koulutusvientiä Kiinaan Changzhoun alueelle. Koulutusviennin tavoitteena on saada myös kiinalaisia opiskelijoita Suomeen.

Satakunnan ammattikorkeakoulu kouluttaa vanhustyötaitoja Suomessa ja Kiinassa. Simin Cao on yksi Suomessa hoitotyötä opiskelevista kiinalaisista. Kuva: Jari Pelkonen / Yle
Jari Pelkonen

Suomalaisten opit ikääntyneiden hoitoon kiinnostavat kiinalaisia. Satakunnan ammattikorkeakoulu on viritellyt jo useiden vuosien ajan vanhustyön koulutusvientiä Kiinaan.

Ensimmäiset viikon mittaiset koulutuspaketit järjestettiin Kiinassa vuonna 2018 ja koulutukset saivat jatkoa myös tänä vuonna. Parhaillaan SAMK neuvottelee kahdesta viikon mittaisesta koulutusjaksosta vuodelle 2020.

– Nimiä ei ole vielä papereissa, mutta tällaisella tiellä ollaan, vahvistaa SAMKin terveys- ja hyvinvointialan johtaja Tiina Savola.

Koulutusvientiprojekti alkoi vuonna 2015, kun Satakunnan ammattikorkeakoulu perusti oman toimistonsa vajaan viiden miljoonan asukkaan Changzhounin kaupunkiin. Kiinalaiset kertoivat tulevaisuuden haasteistaan Satakunnan ammattikorkeakoulun vanhemmalle Kiina-asiantuntijalle Markku Paukkuselle.

– Kiinassa ikääntymisen haaste on valtava. Heidän haasteensa ovat isoja. Kiinalainen yhteiskunta haluaa hoitaa vanhuksensa hyvin.

Vanhemman Kiina-asiantuntijan Markku Paukkusen mukaan SAMKin osaaminen tunnetaan jo hyvin Changzhoun alueella. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Matka Kiinaan paljasti koulutustarpeet

Vuonna 2016 kaksi Satakunnan ammattikorkeakoulun opettajaa kävi viikon ajan tutustumassa kiinalaiseen hoitotyöhön Changzhoun alueen hoitokodeissa ja sairaaloissa. Matkan tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista hoitotietoa Kiinassa kaivataan.

Vanhustyön yliopettaja Sari Teeri näki jo tuolloin, kuinka valtavat haasteet maalla on. Vanhustyön koulutusta on Kiinassa tarjolla todella vähän, ja hoitolaitoksissa ikääntyneiden hoito oli pääasiassa hoitoapulaisten vastuulla.

Tarve hoitotyön perusteiden koulutukselle on suuri.

– Suurin osa tiedosta on heille täysin uutta. Heillä on tavallaan pintatietoa asioista. Todella innostuneesti he ottivat vastaan uutta tutkimustietoa ja perusteita, miksi jotkut asiat tehdään tietyllä tavalla.

Lehtori Päivi Kankaanranta (kuvassa vasemmalla) ja vanhustyön yliopettaja Sari Teeri ovat käyneet Kiinassa kouluttamassa vanhustyötä. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Osaaminen muistisairaiden hoidossa keihäänkärkenä

Ensimmäinen viikon koulutuspaketti vuonna 2018 rakennettiin muistisairaiden kohtaamiseen ja hoitoon. Markku Paukkusen mukaan koulutuspaketin valinta osui nappiin.

– Kiinalaiset ovat jopa itse myöntäneet sen, että he eivät tunnista muistisairasta ihmistä, ja se johtaa siihen, että he eivät osaa muistisairasta ihmistä hoitaa. Se on meidän erityisosaamisalue, jossa olemme eksperttejä.

Lehtori Päivi Kankaanrannan mukaan itse koulutusviikko Kiinassa olikin hyvin antoisa. Opiskelua leimasi tarve löytää uusia tapoja käytännön työhön. Ikääntymisen haasteet ovat samantyyppisiä kaikkialla.

– Periaattessa ryhmäläisiltä tuli samoja kysymyksiä kuin Suomessakin, Kankaanranta kertoo.

Yliopettaja Sari Teerin mielestä kiinalaisen yhteiskunnan sulkeutuneisuus ei näkynyt millään tavalla koulutuksissa. Opiskelijat olivat hyvin avoimia keskustelemaan kaikista asioista ja keskustelu sujui hyvässä hengessä molemmissa viikon mittaisissa koulutusjaksoissa.

– Voimme puhua täysin vapaasti hoivaan liittyvistä asioista, ihmisten kohtaamisista ja myös eettisistä kysymyksistä.

Lisää tutkinto-opiskelijoita Suomeen

Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutusviennin ensisijaisena tavoitteena on houkutella kiinalaisia opiskelijoita Suomeen. SAMKin mukaan paras tapa esitellä suomalaisten opinahjojen osaamista Kiinassa on juuri koulutusvienti.

Varsinaista bisnestä viikon mittaisista koulutuspaketeista ei ainakaan vielä tavoitella.

Terveys- ja hyvinvointialan johtajan Tiina Savolan mukaan koulutuspaketit on hinnoiteltu niin, että ammattikorkeakoulu saa sillä kulut katettua. Varsinaiset tavoitteet ovat oppilaitoksen maineen kasvattamisessa Kiinassa.

– Emme tee tätä perusrahoituksella. Olemme rakentaneet tätä pikkuhiljaa ja varmasti nimenomaan laadun kautta. Haluamme tehdä hyvää koulutusvientiä.

Satakunnan ammattikorkeakoulu haluaa koulutusviennillä saada jalkaansa oven väliin maan mittavilla opiskelijamarkkinoilla. Kasvattamalla oppilaitoksen mainetta voidaan Suomeen houkutella lisää motivoituneita tutkinto-opiskelijoita.

– Siellä on tunnistettu Satakunnan ammattikorkeakoulun osaaminen ikääntymisen teknologioissa, ikääntymisen ymmärtämisessä erityisesti muistisairauksissa, Markku Paukkunen kertoo.

Englanninkielinen koulutusohjelma alkoi vuonna 2017

Juuri koulutuksen tason ja laadun uskotaan houkuttelevan opiskelijoita Suomeen. Kiinalaisten tutkinto-opiskelijoiden halutaan myös jäävän Suomeen soveltamaan oppejaan.

Satakunnan ammattikorkeakoulun nursing-koulutusohjelmassa opiskelee noin 150 opiskelijaa. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Esimerkiksi Satakunnassa on tarvetta myös ulkomaalaisille hoiva-alan osaajille. Tätä varten SAMK on aloittanut englanninkielisen nursing-koulutusohjelman vuonna 2017. Ensimmäiset kansainväliset sairaanhoitajaopiskelijat valmistuvat vuonna 2020.

– Meillä on pitkä historia sairaanhoidon koulutuksesta, yli 80 vuotta. Se tukee sitä, että olemme voineet tehdä englanninkielisen koulutuksen. On mielenkiintoista seurata, miten valmistuneet lopulta integroituvat Satakuntaan.

Koulutusohjelmassa opiskelee noin 150 opiskelijaa.

Simin Cao haluaa jäädä Suomeen opiskelujen jälkeen

Yksi Poriin kansainväliseen sairaanhoitajakoulutukseen tullut opiskelija on Kiinan Nanjingistä kotoisin oleva Simin Cao. Opinnot ovat edistyneet hyvin ja kokemusta vanhustyöstä hänelle on karttunut harjoitteluista paikallisissa hoivakodeissa.

Simin Caon tavoitteena on jäädä opiskelujen jälkeen Suomeen töihin.

– Suomalaiset vanhukset ovat hyvin koulutettuja, ystävällisiä ja rauhallisia. Hoidan mielelläni heitä.

Simin Caon mukaan työ vanhainkodissa ei aiheuta stressiä eikä ole niin kiireistä. Hän kokee, että voi tehdä työnsä täällä hyvin ja myös nauttia siitä.

Opiskelijoiden työllistymistä Suomessa helpottaa olennaisesti kielitaito. Harjoittelujaksoilla vanhusten parissa Simin Cao kertoo pärjäävänsä hyvin käyttäen yksikertaisia lauseita, eikä hän ole kokenut ongelmia kommunikaatiossa. Hän on kuitenkin asettanut itselleen tavoitteen oppia suomea joka päivä lisää.

– Jos haluan jäädä Suomeen, pitää minun opiskella suomen kieltä. Se on tärkeää.

Suosittelemme sinulle