Päiväkodin aulan täyttää monisävyinen lasten puhe. Vaatteita lentelee naulakosta lattialle. Lastenhoitaja Malloy Nyakwama auttaa lapsille ulkovaatteet päälle. Koko porukka häviää ulos pulkkamäkeen.
Halu tutustua vieraaseen kulttuuriin ja oppia uutta toi Malloy Nyakwaman syksyllä 2012 Keniasta vaihto-opiskelijaksi Kokkolan Centria-ammattikorkeakouluun. Kaustisen evankelisessa opistossa suoritettu lapsi- ja perhetyön perustutkinto avasi ovet työelämään.
Suomea, englantia, swahilia, ekegusiia sekä vähän espanjaa ja ruotsia puhuva Nyakwama koki suomen kielen muurina, joka piti murtaa. Useita kieliä osaavana hän ymmärsi, että ilman hyvää kielitaitoa jää kulttuurin ulkopuolelle.
– Suomen kieleen on sisäänrakennettu koko kulttuuri, elintavat ja suomalaisuuden ydin. Kun osaa kielen, ymmärtää muita, hän pohtii.
Vieraasta kulttuurista tuleva kohtaa lukuisia haasteita kotoutumisessa. Moni asia riippuu maahanmuuttajan taustasta ja lähtöpaikan olosuhteista.
– Opiskelemaan tuleva integroituu yleensä helpommin, koska he ovat motivoituneita oppimaan kielen ja saamaan työpaikan. Sellaiset maahanmuuttajat, joiden taustalta löytyy traumaperäisiä ongelmia, tarvitsevat enemmän tukea, sanoo Soiten kotouttamispalveluiden vastuualueen johtaja Pirkko Kivistö Kokkolasta.
Malloy Nyakwaman tie vieraaseen kulttuuriin on silti ollut haastava juuri suomen kielen vaikeuden takia. Nykyään hän puhuu jo kohtalaisen hyvää suomea.
– Suomen kielen vaikeus on sanojen taivutuksessa. Pitää aina miettiä, miten sanoja käyttää ja taivuttaa ja mikä on asiayhteys. Kirjakieli ja puhekieli ovat ihan erilaisia.
Yksi suuri ihmetyksen aihe alussa oli se, että suomalaiset puhuvat niin yleisesti englantia ja että moni opiskeli englannin kielellä. Siitäkin huolimatta, että englannilla olisi pärjännyt, Malloy Nyakwama kävi suomen kielen kurssilla kaksi tuntia viikossa viiden kuukauden ajan murtamassa kielimuuria.
– Jos osaa kielen on mahdollista päästä eteenpäin. Ei ole muuta vaihtoehtoa.
Pohjanmaalla moni maahanmuuttaja työllistyy hyvin
Pohjanmaa on valtakunnan kärkeä ulkomaalaisten työllistymisessä. Työttömysastekin on mannersuomen alhaisin. Tieto löytyy ELY-keskuksen kvartaaleittain tekemästä seurannasta.
Luoto, Pedersöre ja Närpiö ovat kuntia, joissa maahanmuuttajat työllistyvät parhaiten. Edellä mainittujen kuntien kokonaistyöllisyysastekin on maamme alhaisimpia.
– Itsenäisen elämän edellytys on työpaikka, joka osaltaan vaikuttaa myös kotoutumisen onnistumiseen. Työtä meillä täällä Pohjanmaalla on, Pirkko Kivistö summaa.
Kivistön mukaan Pohjanmaalla pienet ja keskisuuret yritykset ovat saaneet myönteisiä kokemuksia maahanmuuttajien työllistymisestä. Siitä syystä ne ovat ottaneet ilomielin vastaan tarjolla olevan työvoiman.
Ulkomailta tulevat ovat ahkeria työntekijöitä. Jotkut ovat perustaneet yrityksenkin ja menestyneet. Esimerkiksi kokkolalainen Faisa Egge sai vuoden maahanmuuttajayrittäjäpalkinnon 2019.
Malloy Nyakwama on seurannut ilolla Faisa Eggen matkaa. Faisan onnistuminen on antanut uskoa myös muille maahanmuuttajille.
– Faisan esimerkki on motivoinut myös minua, siitä syystä opiskelen tällä hetkellä työn ohessa datanomiksi.
Soiten kotouttamispalveluiden vastuualueen johtaja Pirkko Kivistön mukaan menestyvät maahanmuuttajat, kuten Faisa Egge, ovat motivoituneita. Tahtotila ja sisäinen pakko menestyä on kova. Kun on joku päämäärä, sen jälkeen vaisto vie.
– Toisilla se tapahtuu hitaammin, riippuu ihan henkilöstä ja henkilön taustoista. Loppujen lopuksi ihminen tarvitsee vain turvaa, ystäviä, perheen, ruokaa, työtä ja toimeentuloa.
Kotoutuminen tapahtuu vapaa-ajalla
Pulkka viilettää alas pihalla olevalta pieneltä kumpareelta. Lapset kiljuivat riemusta.
– Lumi ei ole uusi tuttavuus, joka talvi on laskettu mäkeä, sanoo Malloy Nyakwama, joka on päättänyt tehdä kaikkea muutakin, mitä kantasuomalaiset tekevät.
Neljä vuotta sitten hän opetteli hiihtämään. Toissa kesänä hän raivasi taimikkoa raivaussahalla appiukon veljen metsätilalla.
– Pitää pyytää ja kysellä rohkeasti muilta, että pääsee osallistumaan.
Hyvä kotoutuminen pohjautuu tulijan omaan asenteeseen sekä muun väestön tapaan suhtautua vieraisiin. Kotoutuminen konkretisoituu kuntalaisten kohtaamisissa työ- ja opiskeluympäristössä sekä virka-ajan ulkopuolella.
Malloy Nyakwama on kotoutunut hyvin Suomeen. Siitä pitää huolen työpaikka, perhe ja laaja sosiaalinen verkosto, kuten kenellä tahansa kantasuomalaisella. Kärsivällisyys ja positiivinen asenne on auttanut pitkälle.
– Pitää kuunnella ja olla läsnä. Sillä tavalla pysyy mukana.
Suomi on mun kotimaa
Iloinen laulu ja kitaran soitto täyttää päiväkodin salin. Lapset soittavat rumpuja, marakassia ja rytmikapuloita sekä laulavat pienistä sammakoista.
Nyakwama on taitava muusikko. Useiden soittimien lisäksi hän laulaa.
– Musiikki on elämä ja ilo. Sen avulla voin ilmaista itseäni, myös suomeksi.
Suomen ja Kenian välimatka on pitkä, mutta sen huomaa vain silloin, kun puhelinyhteys on auki. Sukulaisten äänet saavat ikävän tunteen riipimään rintaa.
Malloy Nyakwama laskee, että hän on 7-vuotias suomalainen, koska on ollut Suomessa seitsemän vuotta. Kolmenkymmenen vuoden päästä hän on eläkeläinen, ylpeä isä ja suomalainen.
– Vaarini sanoi, että siellä missä asut on sun koti, joten Suomi on mun kotimaa.
Kysymys rasismin kohtamisesta Suomessa saa yllättävän vastauksen.
– Sitä on vaikeaa määritellä mikä on rasistista puhetta, koska ensin pitää miettiä, miten joku suomalainen sana pitäisi tulkita ja onko sen sanojalla ollut huono päivä. Tämän lisäksi pitää ymmärtää miten sanominen liittyy tilanteeseen, historiaan ja muuhun elämän kontekstiin.