Hyppää sisältöön

Vuoden ainoa kuntaliitos tapahtuu vuodenvaihteessa – oman kunnan lakkauttaminen voi olla vaikea paikka, vaikka veroprosentti laskee

Kuntien halu yhdistyä on hiipunut viime vuosina. Liitoshaluja on hidastanut sote - ja maakuntauudistus. 

Nurmeksen ja Valtimon vanha ja ruostunut rajakyltti 6-tiellä, kuntien vanhalla rajalla.
Vuoden vaihteessa yhdistyvät Nurmes ja Valtimo ehtivät selvittää kuntaliitosta useaan otteeseen. Edellisen kerran liitos karahti kiville vuonna 2014. Kuva: Ari Haimakainen / Yle
Lea Joutsensaari

Pohjois-Karjalan väkiluvultaan pienimmän kunnan, Valtimon, ja karjalaistalo Bombasta tunnetun Nurmeksen liitos on Suomen kuntakartalla ainoa tänä vuonna.

Yhdistymisen tuloksena syntyy Ylä-Karjalaan 9 700 asukkaan Nurmes. Väkiluvultaan se on sadan suurimman kunnan joukossa Suomessa. Kaikkiaan kuntia on tällä hetkellä 310.

Maapinta-alaltaan uusi Nurmes on Suomen 28:s suurin kunta.

Nämä puitteet luovat vahvan alueen ja elinvoimaisen alueen, lupaa Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi.

– Moneen asiaan tulee volyymia lisää ja hallinto tehostuu. Yhdistymisen jälkeen olemme hyvin vahva maatalouskunta ja maakunnan suurin maidontuottaja.

Myös talouden luvut osoittavat, että tulevaisuutta on.

– Meillä on erittäin vähän velkaa per asukas, 1 300 euroa. Yhteiset ylijäämäpuskurit ovat yli 21 miljoonaa euroa eli uusi kunta on taloudellisesti vahva.

Karttagrafiikka Valtimon ja Nurmeksen kuntaliitoksesta.
Yksi kunta poistuu vuoden vaihteessa Suomen kuntakartalta, kun Valtimo liittyy naapurikunta Nurmekseen. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Nurmeksen kaupunginjohtajan Asko Saatsin mukaan Nurmes hengittää nyt entistä enemmän Kainuun ja Savon suuntaan.

– Me olemme kolmen maakunnan, kolmen matkailukeskuksen ja kolmen lentokentän kolmiossa. Meillä on hyvät edellytykset toimia jokaiseen ilmansuuntaan, kehuu Saatsi.

Koulu ja kirjasto entisellään

Valtimon kunnan liittyminen yli kolme kertaa suurempaan naapurikaupunkiin, Nurmekseen, ei tuo isoja muutoksia valtimolaisten arkipäivään, lupaa kunnanjohtaja Kyösti Korhonen.

– Kuntalaiset tuskin huomaavat merkittävää muutosta vuoden vaihduttua. Kotikunta muuttuu Nurmekseksi, mutta monet käytännön asiat säilyvät ennallaan.

Esimerkkeinä Korhonen mainitsee sosiaali -ja terveyspalvelut, jotka jo nykyisinkin hoitaa maakunnallinen kuntayhtymä Siun sote. Myös Valtimon koulu ja kirjasto jatkavat entisellään.

Valtimon Kuntalaisten Talolle puolestaan perustetaan kolmen henkilön palvelupiste. Lisäksi siellä jatkaa myös lomituspalveluyksikkö, joka saa vahvistusta Nurmeksesta.

Henkisesti siirtyminen kaupunkilaiseksi saattaa olla monelle valtimolaiselle vaikea paikka. Kunnassa on vahva oma identiteetti.

– Se on jokaisella yksilöllistä, mutta kunnan lakkaaminen on tietysti monelle tunneasia. Siihen täytyy vain sopeutua ja toivottavasti saadaan hyvä ja toimiva kunta.

Valtimon viimeinen kunnanjohtaja Kyösti Korhonen poseeraa Valtimo-talolla.
Kyösti Korhonen jää historiaan Valtimon viimeisenä kunnanjohtajana. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Muutoksia verotukseen

Valtimolaisten siirtyminen kaupunkilaisiksi tuntuu kukkarossa ainakin jonkin verran. Muutoksia on tulossa verotukseen.

Kuntavero valtimolaisilla alenee 0,5 prosenttiyksikköä. Myös tuloveroprosentti laskee vuoden alusta. Sen sijaan kiinteistöverot hieman nousevat.

Taloudellisesti suurin vaikutus molemmille kunnille tulee valtionosuuksien muutoksesta, laskee Nurmeksen talousjohtaja Jussi Sallinen.

– Nurmeksen ja Valtimon asukkaat tulevat uudessa kunnassa syrjäisyyden perusteella lasketun valtionosuuden piiriin. Tämä nostaa kuntien yhteenlaskettua valtionosuutta noin 900 000 eurolla.

Talousjohtaja Jussi Sallinen pitää myös useita hyvinvointiin liittyviä Nurmeksen tarjoamia etuuksia merkittävinä valtimolaisille.

– Näihin etuuksiin kuuluu muun muassa seniorikortti, kuntalaisalennus kylpylään sekä juniorikortti.

Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi istuu työpöytänsä takana.
Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsi uskoo vankasti, että kuntaliitos parantaa seudun taloudellista elinvoimaa. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Voimat yhteen kun väki vähenee

Kuntia ajaa yhteen raha ja väestön väheneminen. Reilun 2000 asukkaan Valtimon kohdalla kyse ei kuitenkaan ollut pakosta tai kriisikunnasta. Talouden pohja on ollut vahva, vaikka viime vuosina se onkin notkahtanut.

– Kuntatalouden kannalta uusi Nurmes tulee olemaan vahva, vaikka jokaisella kunnalla onkin haasteensa. Takki auki ja ilman säästöjä ei kuitenkaan mennä, sanoo kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen Pohjois-Karjalan Maakuntaliitosta.

Kaiken kaikkiaan into kuntaliitoksiin on hiipunut Suomessa niin, että viime vuosina on Suomessa toteutunut enää vain muutamia kuntaliitosselvityksiä.

Kuntaliiton tietojen mukaan vuonna 2020 on käynnissä vain yksi selvitys, Kankaanpää-Honkajoki, jotka sijaitsevat Satakunnassa.

Kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen kuitenkin ennustaa, etteivät kuntaliitokset jää tähän Pohjois-Karjalassakaan.

– Kyllä varmasti tietyllä aikavälillä liitoksia on tulossa. Tämä ei varmasti jää viimeiseksi yhdistymiseksi.

Mitkä kunnat yhdistyisivät seuraavaksi, sitä ei kehityspäällikkö Seppo Tiainen lähde veikkaamaan.

Kuntaliiton mukaan kuntien tulevaisuus ja määrä riippuu siitä pitkälti siitä, miten sosiaali -ja terveydenhuollon uudistus etenee, sanoo Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki.

– Tämä vaikuttaa siihen, mikä on kunnan rooli ja minkälaisia tehtäviä sillä on. Tätä kautta mietitään sitten kuntaliitosten tarvetta.

Pyöräilijä odottaa suojatien edessä Nurmeksen keskustassa.
Uusi Nurmes nousee väkiluvultaan maamme sadan suurimman kunnan joukkoon. Kuva: Lea Joutsensaari / Yle

Uusi Nurmes oli vähästä kiinni

Valtimon ja Nurmeksen liitto meinasi jäädä hyvin vähästä kiinni. Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi viime keväänä yhdistymisen vain yhden äänen enemmistöllä äänin 11-10. Tämä herätti ihmettelyä, sillä kuntaliitosta lähdettiin valmistelemaan Valtimon aloitteesta.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto sen sijaan otti Valtimon avosylin vastaan täysin yksimielisesti.

Valtimoa ja Nurmesta on naitettu aiemminkin. Edellisen kerran liitoshanke karahti kiville, kun Valtimon päättäjät torjuivat yhdistymisen Nurmeksen kaupungin kanssa vuonna 2014.

Vuoden vaihteessa syntynyt uusi Nurmes on noin 9 700 asukkaan kaupunki. Se on maakunnan kuudenneksi suurin paikkakunta asukasluvultaan.

Uusimman kuntaliitoksen jälkeen Pohjois-Karjalaan jää 12 kuntaa.

Lue lisää:

Nämä kolmekymppiset ovat jokaisen kituvan pikkukunnan päiväuni – ihmeperhe Laaniset romuttaa 6 synkkää ennakkoluuloa autioituvasta Suomesta

Suosittelemme sinulle