Vastaanottohuoneen kaapin päällä on muovinen ihmisen tukiranka. Riihimäellä työskentelevä koulufysioterapeutti Sirkka Ruokonen näyttää sen avulla, miten ihmisen rintarangan lihasten liikkumattomuus vaikuttaa niskaan ja hartiaseutuun.
Päänsäryt sekä niska- ja hartiavaivat ovat varsin tavallisia koululaisten keskuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan lähes neljännes kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaista kertoo kärsivänsä viikoittain niska- ja hartiakivuista. Melkein kolmanneksella päätä särkee viiikoittain. Tytöillä vaivat ovat poikia yleisempiä.
Joka viikko Ruokosen puheille tulee useita uusia asiakkaita juuri näiden kipujen takia. Suurin osa heistä on tyttöjä, kuten Pohjolanrinteen koulun kahdeksasluokkalainen Peppi Sola.
– Niska ja hartiat olivat kipeät, silmät väsyivät ja päätä särki, kertoo Sola.
Jo aikaisemmilla tapaamisillaan Peppi Sola on saanut ohjeita liikkua entistä enemmän, venytellä usein ja muistaa pitää taukoja koneen äärellä istumisessa. Neuvojen noudattaminen on Solan mukaan kannattanut.
– Säryt ovat selvästi helpottuneet, eikä tule enää pitkää jumiutumista, sanoo Sola.
Koulufysioterapeutteja vain kourallinen
Sirkka Ruokonen on Suomen Fysioterapeutit ry:n mukaan maan ensimmäinen koulufysioterapeutti. Alansa pioneeri kiertää viidellä koululla Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä ja on työskennellyt koulufysioterapeuttina jo viisitoista vuotta.
Hän pitää terveystiedon tunteja yhdessä opettajan kanssa, tekee yksilöllisiä harjoitusohjelmia oppilaille, ottaa heitä vastaan kouluilla ja järjestää muun muassa rentoutusryhmiä. Jatkossa luvassa on välitunneilla järjestettäviä keskittymisharjoituksia.
– Se on irtautumista digiaddiktiosta, eli puhelin laitetaan silloin reppuun, sanoo Ruokonen.
Ruokonen on edelleen harvinaisuus. Suomen Fysioterapeutit käynnisti vuonna 2019 Fysioterapeutit kouluille -hankkeen, jonka myötä selvisi, että fysioterapeutteja työskentelee kouluilla edelleen vain kourallinen.
– Heitä on alta kymmenen, todennäköisesti jopa vähemmän kuin viisi. Mutta nyt on tullut viestejä eri paikkakunnilta, että he ovat käynnistämässä tälläistä toimintaa. Siinä mielessä näyttää lupaavalta, sanoo Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen.
Mäkinen uskoo, että fysioterapeutti voi koululla työskennellessään puuttua aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa muun muassa lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Mäkisen mukaan koulufysioterapeutti voi tarjota matalan kynnyksen palvelua, jonka tavoite on erityisesti ennaltaehkäistä ongelmia.
Niskasärkyjen syyt voivat olla syvällä
Vaikka koululainen tulisikin vastaanotolle hartiavaivojen tai päänsäryn takia, Ruokonen selvittää aina ensin nuoren elintapoja yleisesti.
– Kysyn, että millaista sinun elämäsi oikeasti on? Istutko vain vai liikutko? Huolehditko itsestäsi ja välitätkö yöunestasi? kertoo psykofyysiseen fysioterapiaan erikoistunut Ruokonen.
Vasta sen jälkeen koulufysioterapeutti keskittyy hartiaseutuun ja tutkii johtuuko särky esimerkiksi niskan toimintahäiriöstä.
– Se on vähän kuin sipulia kuorisi – mitä kaikkia syitä pääkivun ja hartiasäryn takana voi olla, ja mitä me voimme yhdessä sen eteen tehdä, sanoo Ruokonen.
Sirkka Ruokonen sanoo, että koululaisten stressi ja ahdistus on viime vuosina lisääntynyt. Moni nuori kärsii nukkumisvaikeuksista. Nuoret kokevat riittämättömyyttä, koska Ruokosen mukaan vaatimukset nuoria kohtaan ovat kasvaneet.
– Stressitekijät ja univaikeudet vaikuttavat, liika istuminen, liikkumisen vähentyminen ja älylaitteiden lisääntyminen, listaa Sirkka Ruokonen koululaisten niska- ja hartiakipujen sekä päänsärkyjen syitä.
Pelaaminen vaikuttaa unensaantiin
Peppi Sola tietää, ettei ole niska- ja hartiakipujensa kanssa harvinaisuus. Aihe nousee esiin esimerkiksi silloin, jos joku alkaa valitella kipeää niskaa ja etsii särkylääkettä.
– Niillä, jotka pelaavat enemmän kuin minä, heillä on rajustikin vaivoja ja monilla on selkä kipeä, kertoo Peppi Sola.
Pelaaminen ja älylaitteiden käyttö aiheuttavat ongelmia, jos ne vievät aikaa liikunnalta ja unelta.
Peli-innostus lisää kokeneen koulufysioterapeutin mukaan niska- ja hartiavaivoja sekä päänsärkyjä, sillä usein pelaamista ei malteta lopettaa ajoissa. Koululainen on koneen sinisen valon ääressä ja yöuni jää lyhyeksi.
– Asentokaan ei niin kauhesti vaikuta, vaikka istuisi kovin kyyryssä. Mutta unen saanti vaikeutuu, jos illalla pelaa. Uni vaikuttaa moneen asiaan, sanoo Sirkka Ruokonen.
Peppi Sola ottaa reppunsa ja lähtee vastaantotolta kohti bussipysäkkiä.
– Voi hyvin ja muistathan tehdä harjoituksia, huikkaa Sirkka Ruokonen asiakkaalleen.