Hallituksen työllisyyskeinoja pohtivista työllisyysryhmistä kantautuu turhautuneita viestejä.
Työryhmissä istuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat kertovat Ylelle, että asiat eivät oikein tunnu etenevän.
Jäsenet kuvailevat Ylelle työskentelyä seuraavasti: Työryhmiltä puuttuu riittävä puhti, tarmo ja ohjaus, ryhmien työ on kovin levällään.
Työnantajia edustava jäsen kertoo, että toiminta ei ole tavoitteellista ja poliittinen johtajuus on hukassa. Hän on jättänyt väliin osan ryhmänsä kokouksista.
"Kokoukset ovat lähinnä olleet ympäripyöreätä keskustelua tai puhetta lämpimikseen."
Palkansaajien edustaja kaipaa parempaa koordinaatiota työryhmien kesken, koska osa esitetyistä toimenpiteistä koskee useamman työryhmän tonttia.
"Homma on polarisoitunut eli osassa ryhmissä on tiiviimpi ja konkreettisiin toimenpiteisiin keskittyvä ote. Osassa on yhtä pitkää kuin leveää. Osa toimenpiteistä on sellaisia, että ne leviävät useampaan ryhmään, joten lisäkoordinaatio olisi tarpeen."
Tiedot jämäkän otteen puuttumisesta hämmästyttävät. Hallitusohjelma nojaa kuitenkin pitkälti työllisyyden kasvuun, joka on elintärkeä myös hallituksen muille tavoitteille.
Lähteitä on haastateltu nimettömänä, koska työllisyysryhmien työ on luottamuksellista.
Hallituksen iltakoulu käy läpi väliraportteja
Seitsemän kolmikantaista työryhmää ovat istuneet nyt puolisen vuotta, ja osa työryhmistä työstää parhaillaan väliraportteja aikaansaaduista ehdotuksista.
Hallitus käsittelee raportteja iltakoulussaan tammikuun loppupuolella.
Hallitus tavoittelee 30 000 uutta työllistä ensi syksyn budjettiriihen mennessä. Keinoista pitäisi olla näkemys kevään kehysriihessä. Jo päätettyjä menolisäyksiä voidaan joutua perumaan, jos tavoite ei toteudu.
Koko hallituskauden aikana pitäisi saada aikaan 60 000 uutta työllistä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Marraskuussa työllisyysaste oli 72,6 prosenttia.
Toinen työntekijöitä edustava jäsen kertoo, että talveen jää vielä paljon työtä, jos erilaisista ehdotuksista aiotaan saada järkevä kokonaisuus kevään kehysriiheen.
"Asioiden paloittelu moneen eri työryhmään on tuonut työskentelyyn haasteita, koska käsiteltävät asiat menevät kuitenkin limittäin ja lomittain. Työryhmissä on pöydillä myös asioita, joista on erilaisia näkemyksiä."
Tällainen asia on muun muassa säännöllisin väliajoin keskusteluun nouseva ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.
Vaikuttavat toimet puuttuvat, kulut kasvavat
Työnantajien ja työntekijöiden mukaan ryhmien työn anti hallituksen iltakouluun on varsin vähäistä.
Toisen työnantajien edustajan mielestä syksyllä on askarreltu pikkuasioiden parissa, ei työllisyyteen merkittävästi vaikuttavien toimien.
"Nyt yritetään kivoilla keinoilla, on edetty lähinnä lillukanvarsityyppisissä keinoissa, joilla ei saada työllisyyttä kasvuun. Missä vaiheessa hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen? Pitäisi puuttua rakenteisiin."
Hän sanoo, että hallitus luottaa nyt liian paljon keinoihin, joilla ei ole vaikutusta nettotyöllisyyteen. Sen sijaan toimet lisäävät julkisia kustannuksia.
Työnantajat eivät usko, että työllisyys kasvaa palkkatukea hienosäätämällä. Myös työllisyyden kuntakokeilun varaan laitetaan paljon, vaikka aiemman kokeilun vaikutukset työllisyyteen ovat tutkimusten mukaan olleet hyvin vähäiset. Sama lopputulos on osatyökykyisten työllisyystoimilla ja paremmilla työllisyyspalveluilla.
Tämä tarkoittaa, että vain tuettuja työpaikkoja tulee lisää. Työnantajapuoli epäilee, ettei suunnitteilla oleva palkkatuki kiinnosta edelleenkään yrityksiä.
"Nyt pitäisi tehdä asioita, jotka voi myös kirpaista ja siihen tuskin on poliittista rohkeutta akselilla SAK, SDP ja ja vasemmistoliitto." sanoo puolestaan palkansaajien edustaja.
Toinen työntekijäjäsen ihmettelee erityisesti sitä, että ikääntyneet eivät ole minkään ryhmän asialistalla, vaikka heissä olisi suuri joukko potentiaalisesti työllistyviä.
Entinen työministeri Timo Harakka (sd.) ja monet asiantuntijat ovat nostaneet juuri yli 55-vuotiaiden nykyistä korkeamman työllisyysasteen yhdeksi keinoksi, jolla hallitus pääsisi tavoitteeseensa.
Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi.
Kulmunilla kovat odotukset
Antti Rinteen (sd.) hallitus vaihtui joulukuussa Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, ja Tuula Haatainen (sd.) nousi Harakan tilalle työministeriksi.
Ylen tietojen mukaan Haatainen aikoo tavata ennen iltakoulua työmarkkinajärjestöjen johtoa. Ehkä nyt löytyy aiempaa aktiivisempi ote.
Odotukset työllisyysryhmien työlle olivat aluksi suuret, mutta syksyn mittaan on alkanut näyttää, että konkreettiset tulokset jäävät alkuvuonna laihoiksi.
Työnantajien edustajan mukaan työvoimapolitiikan palvelurakenteita pohtinut ryhmä on ainoa, joka on saanut aikaan valmiin esityksen, joka koskee työllisyyden kuntakokeilua. Muiden ryhmien paperit ovat enemmänkin nykytilanteen ja ongelmien kuvausta, ei varsinaisia ratkaisuehdotuksia.
Tosin palkansaajapuolelta kerrotaan, että maahanmuutto- ja palkkatukiryhmästä olisi tulossa myös joitakin konkreettisia toimenpiteitä.
Paikallisen sopimisen ryhmän toiminta taas on pysähtynyt, koska sen puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Luoma jätti paikkansa hallituksen kaatumisen jälkeen.
Työnantajapuolen mukaan työryhmillä on ollut kokouksia harvakseltaan ja niitä on myös peruttu. Ryhmissä käsiteltyjä ehdotuksia ei ole myöskään valmisteltu, jotta asioissa päästäisiin eteenpäin. Tämä kuuluu työryhmissä istuville virkamiehille.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmunilla voi siis olla edessään karvas pettymys.
Hän kertoi viime perjantaina Maaseudun Tulevaisuudessa odottavansa paljon kolmikantaisilta työryhmiltä. Kehysriihen työllisyystoimet on tarkoitus mitoittaa työryhmien vaikuttavien toimien mukaan.
Työntekijöiden edustaja hämmästelee hallituksen tiedonkulkua.
"Työryhmien työlle ei juurikaan asetettu toimenpide-esitystavoitteita, vaan pelkästään kartoittavia väliraportteja. Keväällä on kyllä mahdollisuus saada aikaan esityksiä, mutta tämä vaatii vastuuministeriltä, ministeriryhmältä ja projektijohdolta napakampaa otetta."
Jos työryhmiltä ei tule käyttökelpoisia esityksiä, Kulmunin mukaan hallitus vastaa lopulta tarvittavista työllisyystoimista, jotta hallitusohjelmassa sovitussa pysytään.
Tässä poliittiset realiteetit
Työllisyystoimet junnaavat, koska osa keinoista on aina jollekin puolueelle poliittisesti epämieluinen tai vähintään poliittisesti hyödytön.
Työperäisen maahanmuuton puolesta puhuminen ei houkuta, vaikka se on todettu monen asiantuntijan voimin tarpeelliseksi.
Palkkatuki taas tekee loven valtion kassaan, samoin ansioverotuksen madaltaminen. Kuntoutus ja koulutuskin maksavat. Ansiosidonnaisen porrastus ei maistu vasemmistolle, eikä kotona lasten kanssa olevien kotihoidontukeen puuttuminen keskustalle.
Työllisyyspolitiikkaa seuraavat asiantuntijat toteavat Ylelle, että 75 prosentin työllisyys on "teoriassa mahdollinen", mutta vain jos käyttöön otetaan kaikki keinot, sekä keppi että porkkana.
"Jokainen joka tuntee reaalimaailmaa tietää, että kivat keinot eivät yksin riitä, ja toisaalta sen että ihmiset tarvitsevat myös positiivisia kannustimia, kuten koulutusta", summaa yksi asiantuntija Ylelle.
Lue lisää: