Suurin osa suomalaisista muuttaisi nykyistä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta peruskoulussa.
70 prosentille kansalaisista näiden katsomusaineiden korvaajaksi kelpaisi kaikille yhteinen oppiaine, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta.
Asia selviää Ylen taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi reilu 1000 suomalaista eri puolilta maata joulukuun alkupuolella.
Näin kysyimme:
Mielipide-erot eivät ole kyselyn tuloksessa suuria edes eri ikäluokissa. Suurimmat erot yhteisen oppiaineen kannatuksessa olivat 25–34- ja 65–79-vuotiaiden välillä.
- 25–34-vuotiaissa kannatus on 73 prosenttia
- 65–79-vuotiaissa kannatus on 67 prosenttia
Alueellisesti ehdotus uskonnon ja ET:n yhdistämisestä saa tukea eniten Helsingissä ja Uudellamaalla ja pienintä kannatus on muussa osassa Etelä-Suomea.
- Kannatus Helsingissä ja Uudellamaalla 76 prosenttia
- Kannatus muualla Etelä-Suomessa 66 prosenttia
Iisalmelaisessa Kauppis-Heikin koulussa elämänkatsomustietoa opettava rehtori Petri Kainulainen ei ole yllättynyt Ylen kyselyn tuloksesta.
– Kyllä se varmaan on ihan looginen tulos, Kainulainen sanoo.
Uskonto sanana voi olla jollekulle iso peikko tai vastaavasti ainoa vaihtoehto, hän lisää.
Lähes puolet uskonnonopettajista kannattaa yhteistä ainetta
Uskonto ja elämänkatsomustieto ovat katsomusaineita peruskoulussa.
Oppiaineissa on yhtäläisyyksiä: kummassakin aineessa – evankelisluterilaisen uskonnon oppitunnilla ja elämänkatsomustiedossa –opetetaan muun muassa etiikkaa, moraalia, hyviä käytöstapoja ja vuorovaikutustaitoja.
Suomen uskonnonopettajain liitolla ei ole virallista kantaa yhteisestä katsomusaineesta. Liiton jäsenillä on asiasta erilaisia näkemyksiä. Viime vuonna tehdyn kyselyn perusteella lähes puolet kannattaa yhteistä ainetta.
Liiton näkemys on, että yhteisen katsomusaineen haaste on oppiaineen sisältö.
Liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkösen mielestä, oppiaineessa tulisi opettaa monipuolisesti ja kriittisesti erilaisia uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä sisältöjä.
– Uskonnollinen yleissivistys ja uskonnollinen lukutaito ovat tärkeitä sekä uskonnottomalle että uskontoon sitoutuneelle lapselle ja nuorelle maailman ymmärtämiseksi ja erilaisten kulttuuristen ilmiöiden hahmottamiseksi, Pääkkönen sanoo.
Yhteisen katsomusaineen hyvä puoli on, että yksi oppiaine helpottaisi katsomusopetuksen järjestämistä. Kaikki oppilaat olisivat samassa ryhmässä. Tuolloin kenelläkään ei olisi myöskään perusteita ottaa lastaan pois opetuksesta.
– Yksi oppiaine myös tasa-arvoistaisi oppilaita, koska opetukseen osallistumisesta ei voisi päätellä kuka heistä kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan ja kuka ei.
Osa ihmisistä on sitä mieltä, että yhteinen katsomusaine voisi olla nykyinen elämänkatsomustieto. Pääkkönen kuitenkin toivoo, että siitä huolimatta nähtäisiin, ettei ET:n opetuksessa kerrota riittävästi uskonnoista.
"Maailmojen uskonnot on oppiaineeseen liian ohut näkökulma"
Elämänkatsomustieto on jo valmiiksi kaikille sopiva opintokokonaisuus sanovat puolestaan ET-opetus.fi-sivustoa ylläpitävät aktiivit. Heidän mielestään uuden katsomusaineen luominen olisi turhaa.
Tiimin mielestä uuden aineen luominen on myös pitkä prosessi, joka on altis poliittiselle vaikuttamiselle.
– Se, että Ylen kysymyksessä on mainittu uudessa yhdistävässä aineessa opetettavan vain maailmojen eri uskontoja on aivan liian ohut näkökulma, toteaa myös tamperelainen vapaa-ajattelija ja ET-opetus.fi -aktiivi Riku Salminen.
Salmisen mielestä on tärkeää, että elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmassa käsitellään etiikkaa, moraalia ja arvoja yhdessä, ei vain uskontojen tai uskonnottomuuden näkökulmasta.
Sen lisäksi elämänkatsomuksellisten asioiden käsittely yhteisesti koululaisryhmissä on tärkeää, koska katsomuksellinen kirjo luokissa lisääntyy.
Yksi vaihtoehto voisi olla myös se, että koulussa opetettaisiin kaikille elämänkatsomustietoa ja uskonnolliset yhteisöt voisivat tarjota itse omista lähtökohdistaan kumpuavaa opetusta omissa tiloissaan.
Muutokset eivät mene yleensä läpi eduskunnassa
Opetusneuvos Satu Honkala Opetushallituksesta katsoo, ettei katsomusopetus voi olla vain uskontojen esittelyä, koska katsomuskysymykset eivät liity nykymaailmassa enimmäkseen uskontoihin.
– Ajatus on vanhanaikainen ja siitä on luovuttu jo aikoja sitten, Honkala sanoo.
Maailmanuskonnot käsitellään jo nyt kaikissa katsomusopetuksen vaihtoehdoissa, mutta ne ovat vain osa oppiaineen sisällöistä.
Katsomusopetusta on pyritty uudistamaan erilaisilla lakialoitteilla, mutta järjestään eduskunta on hylännyt aloitteet.
Kun tuloksia tarkastellaan pienempien muuttujien kuten puoluetaustan kautta, virhemarginaali voi kasvaa. Näin Ylen kyselyn vastausprosentit jakaantuivat puoluekannoittain:
| Puolue | Kannattaa | Vastustaa | Ei osaa sanoa |
| SDP | 79% | 14% | 7% |
| Vas. | 91% | 7% | 2% |
| Kok. | 73% | 23% | 4% |
| Kesk. | 66% | 30% | 4% |
| RKP | 71% | 29% | – |
| KD | 16% | 71% | 13% |
| Vihr. | 86% | 13% | 1% |
| PS | 59% | 35% | 6% |
| Liike Nyt | 100% | – | – |
| Muu | 86% | – | 14% |
| Eos | 65% | 24% | 11% |
Tällä hetkellä myös Honkalan mielestä neutraalein kaikille oppilaille sopiva oppiaine on elämänkatsomustieto, jota nykylain mukaan uskontokuntiin kuuluvat oppilaat eivät voi valita lainkaan.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) ilmoitti selvittävänsä syyskuussa, miten elämänkatsomustiedosta saisi kaikille vapaasti valittavan oppiaineen, vaikka lakimuutos ei ole mukana hallitusohjelmassa.
Helsingin Sanomien syyskuisen uutisen mukaan asia on kuitenkin ministeriön työlistalla.
Vastaava lakimuutos ei ole mennyt läpi aikaisemmin eduskunnassa.
Honkala uskoo, että elämänkatsomustiedon avaaminen vapaasti valittavaksi voisi olla realistinen muutos, joka auttaisi kehittämään katsomusopetusta yhdenvertaisemmaksi ja sellaiseksi, että siinä käsitellään nykyistä paremmin lasten ja nuorten omasta elämästä nousevia elämänfilosofisia kysymyksiä.
Sen sijaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon korvaaminen uudella oppiaineella tuskin onnistuu.
– Kun edes elämänkatsomustiedon avaaminen valittavaksi uskonnon rinnalla ei ole aiemmin mennyt läpi eduskunnassa on epätodennäköistä, että siellä menisi läpi päätös luopua uskonnon opetuksesta kokonaan, Honkala sanoo.
Näin kysely tehtiin:
- Ylen tilaaman kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy
- Kyselyyn vastasi 1006 ihmistä joulukuun lopussa, vastaajat olivat 15–79-vuotiaita
- Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa
Pitäisikö peruskoulun nykyinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvata yhteisellä oppiaineella?
Minkälaista korvaavan aineen opetus voisi olla? Aiheesta voi keskustella klo 22.00 saakka.
Lue lisää aiheesta: