Lauhaa ja lumetonta. Tällainen on ollut talvisää monessa osissa Suomea tähän mennessä.
Ainoastaan Lapissa pakkanen on paukkunut ja lunta ollut paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Etelässä sen sijaan ei ole alkanut edes terminen talvi. Tämä vaatisi sen, että vuorokauden keskilämpötila painuisi pidempiaikaisesti nollan alapuolelle.
Talvettomuuteen ovat reagoineet kasvitkin.
– Meille Puutarhaliittoon on tullut joitakin kysymyksiä siitä, mitä tehdä, kun alppiruusu on ruvennut kukkimaan jo joulukuussa ja juhannusruusukin on ollut nupullaan, kuvailee liiton toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori.
Koska lokakuussa oli lyhyt, talvisempi jakso, osa kasveista luulee, että nyt on tullut jo kevät.
Mitä toimenpiteitä leuto ja lumeton talvisää vaativat kotipuutarhureilta?
Kysyimme asiaa Puutarhaliiton toimitusjohtajan Timo Taulavuoren lisäksi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalta Anne Nissiseltä, joka on perehtynyt kasvien tuholaisongelmiin.
Älä suojaa märkää maata
Ensinnäkään se ei Taulavuoren mukaan ole vaarallista, että jotkin kasvit sekoilevat hieman vuodenajoissa. Monet kasvit selviävät koettelemuksesta hyvin, vaikkeivät enää oikean kevään tullen jaksaisikaan kukkia.
Enemmän Taulavuori on huolissaan siitä, millaiseksi sää muuttuu sateisen ja leudon jakson jälkeen. Vettä on tullut nimittäin niin paljon, että maa alkaa olla sen kyllästämä ja kovin tiivis.
– Jos nyt tulee kovat pakkaset eikä sada lunta, kasvien juuristot kärsivät ja etenkin monivuotiset kasvit saavat todennäköisesti talvivaurioita, Taulavuori toteaa.
Kun märkä maa jäätyy ja mahdollisesti sulaa taas uudelleen, kasvien juuret voivat katkeilla. Taulavuori sanoo, että esimerkiksi etenkin vadelma ja mansikka ovat herkkiä lämpötilan vaihteluille.
Hänen mukaansa kasvien kannalta olisi paras, jos seuraavaksi tulisi sopiva, alle kymmenen asteen pakkanen, joka jäähdyttäisi litimärän maan. Tämän jälkeen kun sataisi lunta, suojaisi se kasveja kovemmilta pakkaslukemilta.
Vettä Taulavuori ei kaipaa lisää.
– Normaalisti Suomessa on tähän aikaan routaa, ja silloin ravinteet ja humus pysyvät maassa. Nyt on kuitenkin satanut niin paljon ja maa on ollut paljaana, että ravinteet ovat huuhtoutuneet vesistöihin ja maa on köyhtynyt, hän harmittelee.
Kotipuutarhureita Taulavuori neuvookin odottamaan, että maa hieman kuivahtaisi. Vasta sen jälkeen kannattaa kasvien päälle laittaa talvisuojaus, kuten turvetta tai havuja.
– Jos tällaiseen märkään maahan tehdään tiivis talvisuojaus, homeitiöt ja kasvitaudit rupeavat muhimaan ja lisääntymään. Silloin talvivaurioita voi tulla enemmän, hän toteaa.
Taulavuoren mukaan muuta ei ole enää tässä vaiheessa tehtävissä.
Suosiiko lauha talvisää tuholaisia?
Vaikka kauhuskenaarioissa lämmin talvi olisi kasveja himoitseville tuholaisille juhlanpaikka, todellisuudessa ei näin ole – ainakaan yksiselitteisesti.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Anne Nissisen mukaan jatkuva maan jäätyminen ja sulaminen vuorotellen voi itse asiassa olla esimerkiksi osalle hyönteisistä hyvinkin rasittavaa. Lisäksi kosteus suosii hyönteisille tauteja aiheuttavien sienten lisääntymistä.
Toki joissakin tilanteissa leuto talvi saattaa auttaa hyönteispopulaation säilymisessä.
Ja jos talvet ovat jatkossakin lauhoja, voi olla, että jotkin hyönteiset ehtivät tehdä kasvukauden aikana kaksikin sukupolvea.
– Tämä tarkoittaa sitä, että talvehtimaan lähtijöitä on enemmän ja todennäköisesti niistä entistä suurempi määrä myös selviää talvesta, Nissinen sanoo.
Puutarhan yleisimpiin tuholaisiin kuuluviin kirvoihin leuto talvisää voi puolestaan vaikuttaa niin, että kirvat eivät vaihdakaan isäntää eli kasvilajia talveksi, vaan pysyvät samassa kasvissa ympäri vuoden. Tämä muutos avittaa kirvojen lisääntymistä.
Lämpimästä nauttivat vieraslajit leviävät taimien ja pistokkaiden mukana
Edellä kuvatut kehityskulut vaativat kuitenkin aikaa eivätkä tapahdu yhdessä talvessa. Sen sijaan lämpimmästä säästä nauttivat, haitalliset vieraslajit ovat jo täällä.
Tähän liittyykin Nissisen neuvo kotipuutarhureille.
– Olisi hirveä tärkeää, ettei tuotaisi taimia itsenäisesti muista maista, hän sanoo.
– Pistokkaan mukana voi tulla viruksia tai bakteeritauteja, ja jos tuo taimia, niin mullassa tai kasvin pinnalla voi olla nilviäisen tai niveljalkaisen munia. Huomaamattaan voi tuoda tullessaan vaarallisen kasvintuhoajan.
Lauha talvi helpottaa vieraslajien jäämistä Suomenkin olosuhteisiin.
– Vieraslajit eivät tarvitse kuin yhden onnistuneen maahantulon ja sitä seuranneen lisääntymisen, Nissinen toteaa.
Esimerkiksi espanjansiruetana on pystynyt levittäytymään jo Rovaniemen korkeudelle asti. Kyseinen etana tunnetaan myös tappajaetanana – se kun saattaa syödä kuolleita lajitovereitaan.
Eli se, mitä kotipuutarhuri voi tehdä pelastaakseen kasvinsa leudoista säistä nauttivilta tuholaisilta, on pitää huoli siitä, etteivät tuholaiset edes löydä tietänsä tänne pohjoiselle pallonpuoliskolle.