Tampereelle kokoontuneet lentokonebongarit saivat, mitä olivat lähteneet hakemaan, kun Hornet-hävittäjien korvaajaksi tarkoitetut Eurofighter Typhoon -hävittäjät jyristelivät ensimmäiselle testilennolle kirpeässä pakkassäässä.
Testilennot ovat osa ilmavoimien kaikille hävittäjäkandidaateille tammi-helmikuussa järjestämää testausjaksoa, jonka tarkoituksena on punnita, miten hyvin hävittäjävalmistajien lupaukset pitävät suomalaisissa olosuhteissa.
Ensimmäisenä testattavan yhteiseurooppalaisen Eurofighterin lisäksi ehdolla ovat ranskalainen Rafale, ruotsalainen Gripen E sekä yhdysvaltalaiset Super Hornet ja F-35.
Useita miljardeja euroja maksavien hävittäjäkoneiden hankinta on vaikea päätös, jossa taustalla vaikuttavat teknisten seikkojen lisäksi myös puolustuspoliittiset syyt.
Ennen testilentoja Satakunnan lennostossa Pirkkalan tukikohdassa järjestettyyn mediatilaisuuteen paikalle olivat saapuneet ilmavoimien ja hävittäjävalmistaja BAE Systemsin edustajien lisäksi myös Eurofighter-kumppanimaiden eli Britannian, Saksan ja Italian Suomen-suurlähettiläät.
Yle esittelee testijakson aikana kuhunkin hävittäjätyyppiin liittyvät keskeiset kysymykset. Haastatteluiden ja taustakeskusteluiden lisäksi lähteenä on käytetty sotilasilmailuun perehtyneen toimittajan ja kirjailijan Pentti Perttulan kirjaa Paras hävittäjä Suomelle.
1. Millainen ehdokas on Eurofighter?
Eurofighter Typhoon on usean Euroopan maan yhteishanke. Se muodostaa Ison-Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan ilmavoimien hävittäjäkaluston selkärangan. Myös Ranska oli alunperin mukana hankkeessa, mutta se jättäytyi pois yhteistyöstä.
Vuonna 2005 käyttöön otettu Eurofighter suunniteltiin erityisesti ilmapuolustusta varten, mutta sittemmin siitä on tullut täysiverinen monitoimihävittäjä. Se pystyy siis tuhoamaan viholliskoneet ilmatilasta sekä ampumaan ohjuksia ilmasta maahan.
– Eurofighter on suorituskykyinen kaksimoottorinen lentokone, jonka alle pystyy laittamaan erittäin laajan asearsenaalin. Kuten muissakin ehdokkaissa, myös sen tutka ja elektronisen sodankäynnin järjestelmät ovat erittäin suorituskykyisiä, kuvailee Ilmavoimien HX-hankepäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.
Hävittäjä on tehokas ja tositoimissa koeteltu, mutta Eurofighter-ohjelma on saanut myös kritiikkiä myöhästelystä ja kustannusten kasvusta.
Eurofighter Typhoonille ollaan lisäksi jo suunnittelemassa seuraajaa yhdessä Ranskan kanssa, mikä herättää kysymyksiä siitä, vanhentuuko vuosikymmenten ratkaisuksi kaavailtu kone käsiin, mikäli käyttäjien määrä vähenee.
2. Missä maissa hävittäjä on käytössä?
Yhteiseurooppalainen Eurofighter on käytössä muun muassa Ison-Britannian, Saksan, Italian, Espanjan ja Itävallan ilmavoimissa. Yhtenä myyntivalttinaan Eurofighteria valmistava eurooppalaisten valmistajien yhteenliittymä pitää sitä, että Suomi pääsisi samalla mukaan Euroopan suurimpaan puolustusjärjestelmäohjelmaan.
Viime vuosina Eurofighterin asiakaskunta on laajentunut Euroopasta arabimaiden puolelle, jossa se on Saudi-Arabian ilmavoimien käytössä. Lisäksi Oman, Kuwait ja Qatar ovat tilanneet koneita.
Sotatoimissa Eurofighterit olivat käytössä ensimmäisen kerran keväällä 2011 Libyassa. Lisäksi Typhoonit ovat osallistuneet Isisin vastaiseen sotaan Syyriassa ja Irakissa. Hävittäjävalmistajan edustajat korostavat myös Eurofighterin osallistumista Baltian ilmavalvontaoperaatioihin Suomen lähialueilla.
3. Mitkä ovat hävittäjän vahvuuksia?
Eurofighter Typhoon pärjää suorituskyvyltään hyvin muihin ehdokkaisiin verrattuna. Sillä pääsee korkealle ja kovaa, lisäksi nousuun riittää lyhyempikin kiitotie. Kovana valttikorttina voidaan pitää myös vuodesta 2011 asti saatua taistelukokemusta.
Valmistaja korostaa myös mielellään sitä, miten Eurofighter-ohjelmaan liittymällä Suomi voisi vaikuttaa hävittäjän tulevaan kehitykseen, päivityksiin ja räätälöintiin Suomen oloihin sopivaksi.
Valmistajan mukaan se olisi halukas siirtämään Suomelle hävittäjään liittyvän tietotaidon ja teknologian.
4. Mitkä ovat hävittäjän heikkouksia?
Koneen heikkouksia ovat pieni sisäinen polttoainekuorma ja Eurofighterin korvaajaksi suunniteltu tulevaisuuden hävittäjäprojekti, jolloin Eurofighterille voisi jäädä vähän käyttäjiä 2050-luvulla. Liian pieneksi jäävässä käyttäjämäärässä riskinä on se, että koneen kehittäminen pysähtyy.
Valmistajan mukaan Eurofighter tulee muodostamaan Euroopan maiden hävittäjäkaluston selkärangan vielä pitkälle tulevaisuuteen, eikä uusi projekti ole hidastamassa Eurofighterin kehittämistä.
Eurofighter-ohjelma on saanut kritiikkiä myös myöhästelystä ja kulujen kasvusta.
Ongelmien syy on ollut useiden maiden muodostaman yhteenliittymän rakenteessa, jossa koneen kehitystä koskevat päätökset on pitänyt tehdä neljän jäsenmaan kesken ilman yhtä päätäntävaltaista valmistajaa.
BAE Systemsin HX-kampanjan johtaja John Rossall ei pidä aiempia myöhästymisiä ja kustannusten kasvua ongelmana.
– Eurofighter on Euroopan laajin puolustusohjelma. Näin laajoissa ohjelmissa on väistämättä joitain viivästymisiä, mutta olemme nähneet ohjelman puitteissa myös monia onnistumisia.
5. Millaisia puolustuspoliittisia ulottuvuuksia ratkaisulla on?
Valmistaja vetoaa lobbauksessaan vahvasti Suomen Eurooppa-myönteisyyteen ja korostaa Eurofighterin olevan selkeästi eurooppalaisin valinta. Käytännössä tämän voidaan arvioida tarkoittavan jollain tasolla vahvempia linkkejä Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan puolustushallintoihin.
Samalla valmistaja korostaa niitä mahdollisuuksia, joita Suomen teollisuuden ja Euroopan kolmen suurimman ilmailu- ja puolustusalan yrityksen välille muodostuisi. Hävittäjien kaupanpäällisiksi Suomeen tarjotaan kokoonpanolinjaa sekä teollisuusyhteistyötä.
Argumentti eurooppalaiseen sotateollisuuteen linkittymiseksi ei ole kuitenkaan Suomen oloissa yhtä vahva kuin muualla Euroopassa. Venäjän kainalossa hävittäjien suorituskyky painottuu päätöksissä enemmän kuin teollisuudelle mahdollisesti koituva hyöty.
Lisäksi Eurofighterin asemaa eurooppalaisen puolustusyhteistyön kruununjalokivenä uhkaa Britannian lähtö Euroopan unionista. Vaikka kone on yhteiseurooppalainen, tehtäisiin kauppa Britannian kanssa.
Hävittäjävalmistaja sekä Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd kuitenkin vakuuttavat, että Brexitistä ei koidu haittaa puolustusyhteistyölle.
Lue myös:
Analyysi: Suomi onnistuu tulevassa hävittäjäkaupassaan, vaikka päätös onkin poliittinen