Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kasvoilla häivähti hetken hämmennys. Eduskuntavaalien 2019 ennakkoäänet napsahtivat tv-ruutuun ja perussuomalaiset oli kannatusprosenteissa vasta neljäntenä. Mutta jo ensikommenteissa Halla-aho jaksoi uskoa, että “me nousemme tästä”.
Niin kävikin. Vaalipäivän äänissä perussuomalaiset oli suurin puolue. Jotkut puoluekonkarit arvelivat jälkikäteen, että tunti-pari lisää äänestysaikaa olisi nostanut puolueen lopullisissa tuloksissa ykköseksi ohi demarien.
Ajatuspaja Toivon analyytikko Jussi Salonranta sanoo, että vaalipäivän tulos kertoo perussuomalaisten kyvystä ja taidosta tehdä tulosta.
– Halla-ahon perussuomalaiset ovat taitavia. Kampanjakoneisto on ylivoimaisen tehokas.
Useat tutkimuslaitokset ovat osoittaneet, että perussuomalaiset imee muita tehokkaammin kannattajia katsomosta. Toisin sanoen he saavat mukaansa ihmisiä, joita politiikka ei kiinnosta lainkaan, tai jotka eivät äänestä tai ovat epävarmoja siitä, mitä puoluetta äänestäisi.
Vaalien jälkeinen aika on sekin ollut PS:n gallup-hurmaa. Tuntuu siltä, että kannatuksessa on pakko tulla katto vastaan. Mistä ja miten puolue kampeaa lisäväkeä taakseen?
Perussuomalaiset ovat ensimmäisenä paikalla
Puolueiden menestystä arvioitiin kevään vaalien jälkeen muun muassa sillä, miten puheenjohtajat onnistuivat tv:n vaalitenteissä.
Halla-aho poikkesi kilpailijoista. Hän näytti poissaolevalta ja puhui vaisulla äänellä, mutta sai sillä muut puheenjohtajat kuuntelemaan vastauksia tahattoman keskittyneesti.
Muilla puolueilla on aika pitkä takamatka tässä.
Antton Rönnholm
Viestintäteknologian murros jatkuu toista vuosikymmentään, eivätkä television vaalitentit enää yksin, jos ollenkaan, selitä puolueen menestystä. Verkon ja sosiaalisen median vaikutuksesta on puhuttu vuosikausia, mutta sen merkityksestä vaalituloksiin ei ole juuri tutkimuksellista näyttöä Suomessa.
Politiikan kentän yleinen oletus on, että perussuomalaiset on puolueena uuden median käytössä muita taitavampi. Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Antton Rönnholm ei sitä kiistä.
– On ehdottomasti. Minusta se on pitkällisen kehityksen tulos. Täytyy nostaa hattua siinä, että esimerkiksi näissä uusissa viestintävälineissä kuten Tiktok tai Jodel, he ovat useimmiten ensimmäisinä paikalla ja omaksuvat sen median logiikan. Muilla puolueilla on aika pitkä takamatka tässä.
Kysymys on suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun tulevaisuudesta, tilasta ja luottamuksesta
Veli Liikanen
Rönnholmin mielestä PS:n somevaikuttaminen perustuu myös siihen, että on aidosti paljon ihmisiä, jotka haluavat jakaa puolueen sisältöjä. Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on samaa mieltä.
– Näyttäisi siltä, että sosiaalisen median kanavissa he ovat muita edellä ja rakentaneet sitä varmasti myös pitkään.
Vihreät ovat havainneet saman kuin muutkin. Perussuomalaiset ovat panostaneet verkkovaikuttamiseen ja se näkyy. Mutta puoluesihteeri Veli Liikasen mielestä kyse ei ole kuitenkaan mistään perussuomalaisten some-etevyydestä vaan pikemminkin erilaisista politiikan toimintatavoista.
– Tässä on pelissä iso kysymys suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun tulevaisuudesta, tilasta ja luottamuksesta. Valeuutisten ja vihapuheen voimistuminen lisää jakolinjoja suomalaisten välillä.
Verkon alkujuuri: kuulapäät, ne muut ja sitten Jussi
Perussuomalaisten lehden päätoimittaja Matias Turkkila muistelee, miten maahanmuuttovastaisten keskustelusivusto Hommaforum syntyi viitisentoista vuotta sitten.
– Muistan sen ajan oikein hyvin. Vuosina 2005, 2006 verkosta löytyi pari kuulapääjengiä. Oli näitä Blood and Honour- uusnatsiverkostoja tai jotain kummallista arjalaishömppää. Sitten oli Suomen Sisu, joka oli vähän sinne päin ja Jussi.
Jussi Halla-aho erottui joukosta Turkkilan mielestä selkeydellään. Halla-aho kirjoitti maahanmuuttovastaisia näkemyksiään Scripta-blogiinsa. Aiheista kiinnostuneet kommentoivat niitä blogin vieraskirjassa. Sen lukijamäärät lisääntyivät Halla-ahoa koskevien kanteluiden ja tuomioon johtaneen oikeudenkäynnin myötä. Tästä ilmiöstä kasvoi Hommaforum, maahanmuuttovastaisten keskustelupalsta verkossa.
Se alkoi kehittyä siis jo vuosina, jolloin suomalaiset liittyivät Facebookiin, Twitteriin ja YouTubeen. Muiden puolueiden vuorovaikutteinen toiminta verkossa oli pitkän aikaa lapsenkengissä tai sitä ei ollut ollenkaan.
Yhteiskunnan yläkerroksissa on jatkuvasti ajattelua, että anonyymi netti olisi jotenkin huono asia.
Matias Turkkila
Hommaforumin aktiivien riveistä nousi kansanedustajia. Valmiin verkoston ansiosta monen kampanjakulut jäivät kymmeniä tuhansia euroja alemmiksi kuin kilpailevien puolueiden läpimenneillä ehdokkailla.
Hommaforum tunnetaan myös nimettömästä eli anonyymistä nettikirjoittelusta. Turkkilan mielestä se ei ole ongelma. Ihmiset kertovat, mitä mieltä ovat, myös sen jos poliitikot eivät toimi oikein.
– Varsinkin yhteiskunnan yläkerroksissa on jatkuvasti ajattelua, että anonyymi netti olisi jotenkin huono asia. Ne on ihan tavallisia ihmisiä nimimerkkien takana. Heidän kategorinen työntäminen johonkin Venäjän trolleihin on naurettavaa, Turkkila toteaa.
Vihreiden puoluesihteeri ajattelee nimettömänä esiintymisestä aivan päinvastoin.
– Hämmingin tunne on lisääntynyt. Siihen eivät ole syyllistyneet pelkästään poliitikot, vaan myös nämä hyvin epämääräiset taustajoukot, jotka vaikka twitterissä anonyymitilien kautta tätä veiviä pyörittävät, Liikanen sanoo.
Helsingin Sanomain säätiön rahoittama tutkimushanke “Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa” julkistettiin viime syksynä.
Vaihtoehtomedioiden toimintaa selvittänyt tutkijaryhmä nosti esille erikoisen yhteyden Suomen eduskunnan ja MV-vastamediasivuston välillä. Aluksi MV-sivusto ammensi sisältöä maahanmuuttovastaisilta perussuomalaisilta, mutta myöhemmin, sivuston levikin kasvettua, perussuomalaiset kansanedustajat ottivat sieltä käyttöön ilmaisuja ja sanastoa.
Tutkija Niko Pyrhönen ei kuitenkaan pidä esimerkiksi Hommaforumia perussuomalaisten ohjaamana sivustona.
– Ennemminkin voisi sanoa toisin päin. Hommaforumilla tapahtuva kannanmuodostus ja ihmisten rekrytointi siirtyvät puolueeseen.
Perussuomalaisten johtohahmot ovat usein olleet Hommaforumin merkittäviä vaikuttajia tai vastamedian ja somekanavien julkkiksia.
Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Antton Rönnholm on huolestunut vastamedian ja perussuomalaisten toistamasta viestistä, että perinteinen media, viranomaiset ja oikeuslaitos ovat puolueellisia.
– Tämä huolestuttaa minua sen takia, että meillä on ollut perinteisesti melko vahva luottamus näihin tiettyihin instituutioihin. Toivoisin, että se säilyisi eikä sitä ryhdytä nakertamaan, koska sitten ollaan vähän niin sanotusti liukkaalla polulla.
Inhokeista poliittisia teemoja
Perussuomalaisia on pidetty yhden asian liikkeenä, maahanmuuttovastaisten äänitorvena.
Taloustutkimuksen kyselyt paljastavat, ettei puolueen kannatuksessa ole kyse vain maahanmuutosta vaan yhteiskunnassa nousevien puheenaiheiden taitavasta hyödyntämisestä.
Taloustutkimus on pyytänyt vuoden 2018 alusta Yleisradiolle tehtävän puoluekannatusmittauksen yhteydessä vastaajia nimeämään yhden mieleen jääneen kielteisen ja yhden myönteisen asian viime aikojen politiikan tapahtumista.
Vaalikevään alussa tammikuussa 2019 perussuomalaisten kannattajat pitivät kielteisenä maahanmuuttopolitiikkaa ja Oulun raiskaustapauksia. Syksyllä ykkösinhokeiksi olivat nousseet ympäristöpolitiikka ja ilmastonmuutosasiat.
Miesten puolueeksi profiloitunut PS on onnistunut keräämään taakseen paljon niitä, jotka haluavat syödä lihaa, kuluttaa ja ajaa suurten kaupunkien ulkopuolella autoa niin kuin ennenkin vastoin yhteiskunnassa ja politiikassa vahvistunutta ilmastotietoisuutta.
Muut puolueet eivät edelleenkään tunnu oikein hahmottavan, kuinka ynseältä heidän tapansa viestiä tuntuu.
Matias Turkkila
Perussuomalaisista on tullut hyväksytty kanava niille, joita setämieskeskustelu ja ilmastohuoli jurppivat.
– Jos sanot, että luopukaa autoistanne ja ottakaa vastaan korkeampi sähkölasku, on päivänselvää, että ihmisten täytyy voida moittia tällaista, Matias Turkkila sanoo.
Poliitikkojen ja puolueiden pitäisi hänen mielestään somessa kuunnella ilman halveksuntaa, mitä mieltä ihmiset ovat.
– En lakkaa hämmästelemästä sitä, miten muut puolueet eivät edelleenkään tunnu oikein hahmottavan, kuinka ynseältä heidän tapansa viestiä tuntuu. Miten voit yhtä aikaa käytännössä haukkua viestin vastaanottajan ja sen jälkeen toivoa, että tehkää niin kuin me sanotaan. Tämä koskee erityisesti meitä vähän vanhempia miesihmisiä.
Näkemysero poliittisesta viestimisestä ja sen kielenkäytön rajoista ammottaa kuin pimeä kuilu perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä. Perussuomalaiset sanovat kuuntelevansa ihmisten tunteita. Muiden mielestä puolue lietsoo niitä.
– Keskusteluja käydään identiteettipoliittisista näkökulmista kuten väitteistä siitä, että maidon juominen ollaan kieltämässä, vaikka kukaan ei ole varsinaisesti kieltämässä maidon juomista. Siihen vastaaminen on kovin vaikeaa, pohtii SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.
Lavealla ja kiistellylläkin käsitteellä identiteettipolitiikka viitataan yleensä politiikkaan, joka ei perustu politiikan asiakysymyksiin, vaan siihen, millaisen ihmisryhmän kanssa koetaan yhteisyyttä. Identiteettiä rakentava yhteinen kokemus voi olla esimerkiksi ihonväri, uskonto, elintavat tai sukupuoli.
Kyllä unohdettu kansa tietää
Perussuomalaisten taito hyödyntää ihmisten pelkoja ja huolia on osoittautunut vaikeaksi palaksi muille puolueille. Palvelut ja työpaikat karkaavat maaseudulta ja samalla tavallisten ihmisten tärkeimpien investointien, asuntojen hinnat laskevat.
Kuin huomaamatta Suomessakin on muhinut välialueiden kosto. Myös Trumpin nousun ja brexitin takana oli kokemus siitä, että katveeseen jäävillä alueilla ja siellä asuvilla ihmisillä ei ole edellytyksiä uskoa tulevaisuuteen.
Soini oli raadonsyöjä, joka pystyi haistamaan mihin iskeä.
Jussi Salonranta
Tähän kurjistettujen tunteeseen poliittinen populismi iskee Suomessa itse asiassa jo kolmannen kerran.
Halla-ahon edeltäjät, Suomen Maaseudun Puolueen Veikko Vennamo ja perussuomalaisten Timo Soini ammensivat äänensä jo ennen somea unohdetusta kansasta. Vennamon retoriikkaan kuului herrojen rappio ja kansan edustama totuus. Soinin tavaramerkiksi nousi lisäksi uskonto ja perinteet.
Kaikki kolme populistijohtajaa, Vennamo, Soini ja Halla-aho ovat olleet itseensä tyytyväisiä retoriikan mestareita. He ovat osanneet pelkistää iskulauseiksi sen, mitä kansa tuntee.
Ajatuspaja Toivon analyytikko Jussi Salonranta sanoo, että jo Soini tiesi mistä kannatusta saa lisää.
– Soini oli raadonsyöjä, joka pystyi haistamaan, mihin iskeä.
Annetaan asioiden olla
Populistisen liikkeen kanssa on eletty jo vuosikymmeniä, mutta muut puolueet tai niiden ajatuspajat eivät ole keksineet viisasten kiveä, millä populismiin vastataan.
Puolueet ehkä toivovat, että perussuomalaiset kutistuu ja katoaa. Siitä ei ole merkkejä. Taloustutkimuksen tuoreessa mittauksessa kannatus pysyi 24,3 prosentissa.
Myös Kalevi Sorsa -säätiön analyytikko Otto Köngäs näkee nykykehityksen taustalla identiteeettipolitiikan nousun. Duunarien uskollisuus SDP:lle ja vasemmistolle on pohjautunut aiemmin taloudellisiin olosuhteisiin perustuvaan identiteettiin. Siltä putoaa pohja, jos duunarit identifioituvatkin pihviin ja omaan autoon.
Köngäs näkee Halla-ahon perussuomalaiset Helsingin Sanomien pilapiirtäjän Kari Suomalaisen konservatiiveina. He viestivät ihmisille, että annetaan asioiden olla niin kuin ne ovat. Säilytetään kaikki, hyvinvointivaltiokin sellaisena kuin se oli 20 vuotta sitten.
Muutosten pelolla menestyvät populistit voivat jäykistää kilpailevat puolueetkin poliittisiksi säilyttäjiksi.
Ottavatko muut puolueet myös netin ja sosiaalisen median toimintatavoissa mallia perussuomalaisilta?
Svenska Yle selvitti viime vaalien alla, miten eduskuntapuolueet käyttävät räätälöityä mainontaa sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa.
Sosiaalisen median mainonta voidaan kohdentaa tiettyihin ihmisiin, joiden tykkäämisistä, elämäntavoista ja arvoista tiedetään kaikki. Puolueet myönsivät käyttävänsä kohdennettua mainontaa, koska “se on luonnollinen osa nykyaikaista vaalikampanjaa”. Perussuomalaiset ja siniset eivät vastanneet.
Perussuomalaisten sometoiminta on kuitenkin edennyt ammattimaisemmaksi Hommaforumin pöhinästä. Agit Communications Oy:n someguru Jiri Salin kouluttaa väkeä muun muassa aiheesta some poliittisen vaikuttamisen välineenä.
Perussuomalaisia tai heidän kannattajiaan epäiltiin myös viime syksynä manipuloidun videon julkaisusta somessa. Eduskunnan kyselytunnilta oli koostettu video, jossa vihreiden ministerin Maria Ohisalon vastaus Veronika Honkasalolle oli yhdistetty Jussi Halla-ahon esittämään kysymykseen. Video synnytti mielikuvan, että Ohisalon mielestä ulkomaalaisten turvallisuus menee suomalaisten turvallisuuden edelle.
Video saattoi olla koepallo tulevien vaalien verkkovaikuttamisen uusista, yhä röyhkeämmistä keinoista. Videon yhteyttä perussuomalaiseen puolueeseen ei ole todennettu.
Vihreät kohahduttivat syksyllä päätöksellään lakkauttaa Vihreä lanka -puoluelehti. Puoluesihteeri Liikasen mukaan “tänä päivänä yhä useampi Vihreiden kannattaja seuraa ja käy poliittista keskustelua sosiaalisen median kanavissa”. Siksi siihen panostetaan.
Sosiaalidemokraatit ovat myös päättäneet olla tehokkaammin läsnä sosiaalisessa mediassa.
Suunta on sama kaikkialla maailmassa. Tuoreessa Financial Times-lehdessä pohditaan sitä, voiko vaaleja enää voittaa ilman digitaalista hämärätoimintaa. Viime vaaleissa Hillary Clintonin vaalitiimi luuli olevansa sosiaalisen median ja verkkovaikuttamisen edelläkävijä Barack Obaman opeilla. Oletus osoittautui naiiviksi.