"Hello. It's me."
Olavi Tanttu, 19, laulaa istualtaan Adelen Hello-kappaletta helsinkiläisessä Ihku-karaokebaarissa. Pöydässä Anna Niemelä, 21, ja Arttu Porkka, 21, kannustavat kaveriaan, jolla laulu kipuaa falsettiin ja tulkinta on voimaballadiin sopivasti ylinäytellyn raastavaa.
Tanttu on laulanut karaokea aktiivisesti parisen vuotta. Hän käy karaokebaareissa kaveriporukalla melkein joka viikko.
– Tämä on lempparihommaa ja ryhmässä ihan törkeen kivaa. Yleensä kaverit nauraa ja itse nauraa.
Karaokepaikoissa törmää yhä useammin parikymppisiin laulajiin. He lauloivat lapsina Singstar-karaokepelin tahdissa ja varttuivat katsellen Idolsia. Nyt he esittelevät taitojaan karaokebaareissa.
– Meidän ystäväporukasta kaikki käyvät eli tosi paljon on nuorta porukkaa, Anna Niemelä sanoo.
Arttu Porkan mukaan heidän kaveriporukkansa on muodostunut karaokepaikassa. Usein heitä on viettämässä iltaa parinkymmenen ihmisen joukko ja loppuillasta määrä on tuplaantunut, kun viereisten pöytien samanikäiset ovat liittyneet seuraan.
Karaoke yhdistää.
– Jos ollaan karaokepaikoissa, niin usein siellä on armeija oman ikäisiä ja kotoisa olo, Porkka kertoo.
Karaokea yhä useammassa baarissa
Karaokea on laulettu Suomessa jo 30 vuotta. Suomalaisten into laulamiseen ei ole laantunut vuosien varrella. Päinvastoin. Tällä hetkellä eletään uutta karaokebuumia.
Varsinaisia karaokebaareja on paljon pitkin Suomea ja uusiakin perustetaan, mutta uusi ilmiö on se, että monet ravintolat ovat lisänneet karaoken osaksi palvelujaan. Karaoke on hyvä vetonaula vaikka muutamana päivänä viikossa.
– On huomattu, että karaoke tuo asiakkaita ja karaokeasiakkaat viihtyvät ravintolassa pitkään. Se ilmeisesti kasvattaa myyntiä ravintolassa, sanoo karaokepalvelu Singan sisältövastaava Luca Gargano.
Karaoke vastaa myös ravintolakulttuurin trendiin, jossa ihmiset haluavat elämyksiä pienemmissä paikoissa erikoisoluiden ääressä.
Ravintoloiden pitäjille karaoke on halpa ja helppo tapa houkutella kävijöitä. Kannattavuus on toista luokkaa kuin muutaman kerran viikossa auki olevassa pari tuhatta henkeä vetävässä yökerhossa. Pienen baarin saa karaokella täyteen useampana iltana viikossa.
– Se on todistettu lukuisat kerrat, että karaoke on vaan illanviettotapana niin maaginen ja hauska asia, että samaan tilaan buukattu dj soittaa tyhjälle salille ja kaikki on siellä karaokehuoneessa, Gargano sanoo.
Suomalaista karaokekulttuuria maailmalle
Suomalaisen karaoken erityispiirre on aina ollut julkisesti laulaminen. Aasiassa, kuten karaoken synnyinmaassa Japanissa, lauletaan yksityisissä kopeissa oman porukan kesken.
Monelle ulkomaalaiselle suomalainen sosiaalinen karaoke on eksoottinen kokemus. Kaksi ja puoli vuotta Helsingin Katajanokalla toiminut Wallis-karaokebaari vetääkin paljon turisteja hämmästelemään paikallista illanviettotapaa.
– Kun avasimme 2017 täällä oli porukka italialaisia ja he olivat aivan täynnä intoa. Heidän mielestään tämä oli aivan mahtava konsepti. He olivat kolme päivää Helsingissä ja joka ilta täällä laulamassa, kertoo Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio.
Yöravintoloihin keskittyvä Night People Group ja ravintolayhtiö NoHo Partners ovat laajentamassa Wallis-karaokebaaria ketjuksi. Suunnitelmissa on perustaa uusia baareja useisiin suomalaiskaupunkeihin. Seuraava avataan helmikuussa Leville.
Walliksen osaomistajana on formulakuski Kimi Räikkönen, joka tunnetaan karaoken ystävänä. Hänen avullaan suomalaista karaokebaariketjua on tarkoitus viedä Eurooppaan. Antti Raunion mukaan parhaillaan on etsinnässä isoja ravintola-alan yrityksiä, jotka ottaisivat suomalaiskonseptin haltuunsa.
– Karaokepaikka sopii jokaiseen kaupunkiin, missä on yli 30 000 ihmistä. Niitä paikkakuntia löytyy maailmasta aika paljon.
Wallis-konseptin ympärille on kehitelty myös useita formaatteja televisioon.
– Yksi on hyvin pitkällä ja siihen liittyy karaokelaulantaa, leikkimielinen kisailu ja hyväntekeväisyys, Raunio paljastaa.
Maailmanvalloitukseen tähtää myös suomalainen karaokepalvelu Singa. Vuonna 2013 perustettu yritys tarjoaa Spotify-malliin toimivaa streaming-palvelua, jossa kuukausimaksulla saa laulettavakseen 80 000 biisiä.
Puhelimella ja tabletilla toimiva Singa on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Sovelluksella on jo kymmeniätuhansia tilaajia ja sitä käytetään noin 700 julkisessa paikassa kuten ravintoloissa ja kirjastoissa. Yrityksen mukaan potentiaalisia käyttäjiä on puoli miljoonaa.
Suomalainen karaokepalvelu toimii tällä hetkellä Suomen lisäksi Ruotsissa ja Britanniassa. Seuraavana laajentumiskohteena on Pohjois-Amerikka, missä jo parisataa baaria on halukkaita ottamaan Singan käyttöönsä.
– Karaokekiinnostus lisääntyy maailmalla koko ajan. Siellä on havahduttu siihen, minkä me suomalaiset olemme tajunneet jo aikaisemmin. Laulaminen on kivaa, sanoo Singan sisältövastaava Luca Gargano.
Ikivihreät kuuluvat karaokeen
– Marraskuu! Oijoi!
Mea Espo ja Iida Wecksell huudahtavat innoissaan, kun joku alkaa laulaa Miljoonasateen Marraskuu-kappaletta. He ovat tulleet vähäksi aikaa kannustamaan kavereitaan Olavi Tanttua, Anna Niemelää ja Arttu Porkkaa karaokebaariin.
Koko porukka yltyy laulamaan vanhaa kasariklassikkoa. Parikymppiset osaavat biisin sanat ulkoa.
Tanttu ja Porkka selaavat biisilistaa ja pohtivat, minkä kappaleen seuraavaksi laulaisivat.
– Harmi kun Eetu ei päässyt paikalle, sillä hän osaa täydellisen Vesku-imitaation Lapin kesästä, Porkka huokaa.
Jokaisella on karaokebravuurinsa ja Olavi Tantulla se on Alicia Keysin Girl on fire. Sitä ei harmittavasti listasta tällä kertaa löydy.
Nuorilta taittuvat myös vanhat suomalaiset ikivihreät ja Tanttu päättää vetää Porkan kanssa Olavi Virran Hopeisen kuun.
– Se on paras biisi ja mä en osaa laulaa Jari Sillanpäätä kunnolla, Tanttu nauraa.
Kaksikko laulaa klassikkokappaleen antaumuksella tulkiten ja he silminnähden nauttivat esiintymisestä.
– Meidät on lapsesta asti kasvatettu siihen uskoon, että Tylypahkasta tulee kirje. Nyt kun ei ole tullut, niin me voidaan olla edes sen yhden viisi minuuttia tähtiä, Arttu Porkka sanoo.