Helsinki on täynnä yllättävän edullisia lounaspaikkoja. Seurakunnat, asukastalot ja erilaiset järjestöt tarjoavat ruokailuja joka arkipäivä euron tai parin hinnalla tai jopa täysin ilmaiseksi. Viime syksynä pelkästään seurakuntien järjestämiä kaikille avoimia ruokailuja oli 45 toimipisteessä eri puolilla kaupunkia.
Tämän vuoden aikana nämä yhteisölliset ruokailut ja ruokakassijonot organisoidaan kokonaan uudella tavalla, kertoo Anni Heinälä, joka aloitti ruoka-avun kehittämisprojektin päällikkönä vuoden 2020 alussa.
Keskeisimmät uudistukset koskevat ruokajakelun logistiikkaa sekä jakelupaikoissa tehtävää sosiaalityötä.
Heinälä vakuuttaa, että yksittäiselle asiakkaalle uudistus näkyy vain vähän. Mitä siis oikeastaan ollaan tekemässä ja mikä nyt muuttuu?
Uusi logistiikkakeskus 600 000 eurolla
Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän keväällä 2018 alkaneen ruoka-avun kehittämishankkeen näkyvin osa on hävikkiruokaterminaalin perustaminen Helsinkiin vuoden 2020 aikana.
– Olennaista muutoksessa on logistiikan keskittäminen yhteen terminaaliin, josta ruoka sitten jaetaan edelleen kaikkiin jakelupisteisiin. Eli kaikkien ruoka-aputoimijoiden ei tarvitse käydä itse hakemassa kaupoista hävikkiruokia.
Kaupunginvaltuusto on osoittanut 600 000 euroa rahaa hävikkiterminaalin perustamista varten. Heinälän mukaan sopivia tiloja kartoitetaan parhaillaan, mutta tarkempaa kerrottavaa ei tässä vaiheessa vielä ole.
Toinen olennainen muutos on sosiaalityön lisääminen ja kehittäminen ruoanjakelun yhteydessä. Ruoka-avun asiakkaille on tarkoitus tarjota erilaista apua nykyistä aktiivisemmin.
– Nämä ruokailupaikat voisivat olla alustoja, joissa monenlainen palveluneuvonta voisi toteutua vielä laajemmin kuin se nyt toteutuu, sanoo yhteisödiakoni Jukka-Pekka Vaittinen, joka edustaa kehittämishankkeessa Helsingin seurakuntayhtymää.
Käytännössä tämä voisi Vaittisen mukaan tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ruokailun alussa yleisesti kerrotaan, että tänään täällä on paikalla vaikkapa sosiaalityöntekijä, terveysaseman henkilöstöä tai talouspuolen neuvoja.
Ruokakasseja jaetaan kuten ennenkin
Kehityshankkeen vetäjä Anni Heinälä työskenteli syksyn 2019 Vantaalla Yhteinen pöytä -projektin koordinaattorina. Tätä Vantaan palkittua toimintamallia levitetään nyt kovaa vauhtia eri puolille Suomea.
Malli on saanut osakseen myös voimakasta kritiikkiä ja väärinymmärryksiä: osa asiakkaista on luullut, että ruokakassien jakaminen loppuu. Osa on puolestaan luullut, että yhteisruokailu on jatkossa ainoa ruoka-avun muoto. Näin ei ole.
Väärinymmärrykset selittyvät Heinälän mukaan pääosin viestinnän haasteilla ja väärillä tulkinnoilla.
– Mallissa ei ole kyse pelkistä yhteisistä ruokailusta, kuten usein luullaan, vaan Vantaalla jaetaan myös ruokakasseja kuten ennenkin. Myös Helsingissä tarkoitus on nimenomaan tukea jo olemassa olevia toimintamalleja ja jakaa ruokakasseja kuten ennenkin.
Ruoka-avun asiakkaita ei jatkossakaan kirjata rekistereihin, vaan apua saa halutessaan täysin anonyymisti kuten tähänkin asti. Heinälä myös vakuuttaa, että ruokailu- ja ruoanjakopaikkojen määrä ei vähene muutoksen myötä.
– Sinänsä tällä hankkeella ei ole siihen suoraan vaikutusta, mutta esimerkiksi Vantaalla ruoanjakopaikkojen määrä on tämän myötä lisääntynyt.
Ruoka-avun asiakkailla on erilaisia taustoja ja tarpeita, kaikki eivät voi tai halua olla yhteisöllisiä eivätkä kaikki halua myöskään jutella. Miten tämä otetaan jatkossa huomioon?
– Ihan kuten nykyisinkin. Kaikkien ei tarvitse tulla yhteisruokailuihin, jatkossakin on mahdollista käydä hakemassa vain se ruokakassi kotiin, jos se tuntuu parhaalta tavalta.
Heinälän mukaan pohdinnassa on myös ajatus, että kassi voitaisiin viedä suoraan kotiin sellaisille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse sitä hakemaan.
Miksi korjataan, kun mikään ei ole rikki?
Kehittämispäällikkö Anni Heinälä ja yhteisödiakoni Jukka-Pekka Vaittinen vakuuttavat, että hankkeen astuessa voimaan muutokset nykytilanteeseen ovat asiakkaan näkökulmasta pieniä.
Miksi muutosta ollaan siis tekemässä, jos juuri mikään ei muutu? Ja mikä nykymallissa on rikki, jos korjaamiseen tarvitaan kahden vuoden kehityshanke ja satoja tuhansia euroja veronmaksajien rahaa?
Heinälän mukaan muutoksella pyritään vähentämään köyhyyttä sekä lisäämään ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa. Näihin vaikutuksiin päästään parhaiten, kun kehitetään nykyisiä toimintamuotoja järkevämpään suuntaan, hän sanoo.
– Hävikkiruokaterminaali tekee jakelusta tehokkaampaa ja järkevämpää. Hävikkiruokaa voidaan hakea suoraan tukuista ja kaupoista keskukseen ja myös isompia määriä kerralla.
Terminaalista ruoka jaetaan eteenpäin nykyisille ruoka-aputoimijoille, eli jokaisen toimijan ei tarvitse erikseen hakea kaupoista omaa eräänsä. Tämä säästää samalla kustannuksia ja vähentää päästöjä.
Lisäksi nykyisen kaltainen ruokakassien jonottaminen halutaan uudistaa.
– Tarkoitus ei ole lopettaa mitään, ei edes jonoja. Mutta ehkä sen voisi tehdä sisätiloissa vaikka vuoronumeroilla ja niin, että odotellessa voi ottaa vaikka kahvikupillisen ja jutella muiden kanssa, eikä tarvitsisi jonottaa pakkasessa, Heinälä sanoo.
Lue myös: