Hämeenlinnan Ojoisilla Ghislane Kyubwan neljä poikaa ja tyttö tervehtivät vieraita.
– Meille afrikkalaisille lapset ovat ylpeys. Että ei ole lapsia, on lähes häpeä. Perhe ei ole onnellinen ilman lapsia, sanoo kongolainen Ghislane Kyubwa. Hänellä on pysyvä oleskelulupa.
Tuoreimman tilaston (joulukuu 2018) mukaan joka seitsemäs lapsi Suomessa syntyy jo ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.
llman ulkomailta saapunutta väestöä, Suomen synnytysluvut olisivat selvästi nykyistä pienemmät.
Suomalaistaustaisten naisten synnyttämien lasten määrä on 2000-luvulla laskenut kahdeksantoista vuoden aikana 24 prosenttia. Ulkomaalaistaustaiset naiset ovat synnyttäneet niin paljon lapsia, että kaikkiaan Suomessa syntyneiden lasten määrä on laskenut kokonaisuudessaan noin 15 prosenttia.
– On edelleen maita, joissa perhearvot ovat kunniassa. Vanhemmuus nähdään itsestään selvänä, tavoiteltavana elämänvaiheena. Näin ei Suomessa enää ole, kertoo johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta.
Maahanmuuttajaäitien määrä on kasvanut
Ulkomaalaistaustaisten äitien suurta osuutta syntyvistä lapsista selittää osan se, että heitä on maahanmuuton seurauksena Suomessa enemmän kuin aiemmin. Synnytysikäisiä eli 15–49-vuotiaita ulkomailta tulleita naisia vuonna 2001 oli 37 000. Vuonna 2018 heitä oli yli 115 000 eli yli kolme kertaa enemmän kuin vuosisadan alussa.
Muuttajien määrä ei kuitenkaan yksin selitä maahanmuuttajaäitien suurta osuutta Suomeen syntyvistä lapsista. Ulkomaalaistaustaiset naiset myös synnyttävät lapsia enemmän kuin suomalaistaustaiset äidit.
Myös lähes kaikkien ulkomaalaisten äitien vuonna 2018 synnyttämien lasten isät ovat ulkomailta.
– Joissain maissa isyyden merkitys on erittäin suuri. Varsinkin miehille lapset ovat hyvin tärkeä heidän omalle identiteetilleen, mutta toki lapset ovat tärkeitä myös äideille, sanoo tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
Synnytysikäisistä Suomessa asuvista naisista maahanmuuttajia vuonna 2018 oli 10,2 prosenttia. He kuitenkin saivat 14,4 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.
Tuoreimman, vuoden 2019 tilaston mukaan Suomessa asuvien kaikkien äitien kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,35. Vuonna 2018 se oli 1,41.
Kokonaishedelmällisyysluvulla kuvataan lasten määrää, jonka naiset keskimäärin saavat hedelmällisyysikäisinä.
Suurin osa maahanmuuttajaäideistä Euroopan maista
Kaikista Suomessa vuonna 2018 synnyttäneistä ulkomaalaistaustaisista äideistä suuri osa, yli 40 prosenttia, on tullut Suomeen Euroopasta. Taustaltaan aasialaisia oli noin kolmannes ja afrikkalaisia noin viidennes.
EU maista tulleita äitejä on yli 1200, heistä noin puolet Virosta.
Maittain tarkasteltuna selvästi eniten äitejä on Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta. Myös Virosta, Somaliasta ja Irakista tulleita äitejä on paljon.
Aseen Al Bayatin perheellä on Suomen kansalaisuus. Lapset merkitsevät hänelle paljon.
– Lapseni kysyi minulta, miltä tuntuisi, jos hän olisi pois luotani esimerkiksi kuusi vuotta. Aloin itkeä ja sanoin, että älä kysy tuollaisia, en voi edes miettiä sellaista. Minä en voi elää ilman lapsia, sanoo Aseen Al Bayati.
Äidit ovat seuranneet keskustelua syntyvyyden laskusta
Ulkomailta Suomeen tulleet naiset Aseen Al Bayati ja Ghislane Kyubwa ovat seuranneet viimeaikaista keskustelua syntyvyyden laskusta.
– Elämä on monelle vaikeaa Suomessa. Ei ole välttämättä työtä eikä rahaa, joten ei lapsiakaan ehkä uskalleta tehdä, miettii Aseen Al Bayati.
Ghislane Kyubwa arvioi, että kyseessä on laajempi maailmanlaajuinen tai ainakin länsimaalainen trendi. Lapset eivät ole välttämättä etusijalla.
– Lapsissa on paljon työtä ja huolta. Suomessa elämä lasten kanssa saattaa olla työssäkäyvälle äidille ehkä vaikeaa. Afrikassa on helpompaa. Siellä lapset voi jättää vaikka naapuriin hoitoon, jos esimerkiksi haluaa käydä kaupassa, sanoo Ghislane Kyubwa.
– Palaisin itsekin Kongoon, ellei siellä olisi jatkuva sotatila, miettii Ghisella Kyubwa, viiden lapsen äiti.
Hämeenlinnan Ojoisilla elää Ghisella Kuybwan perheen mukana pieni pala Kongoa ja afrikkalaista vieraanvaraisuutta.
– Meillä on sellainen kulttuuri, että jos joku tulee vierailulle kotiimme, vaikka vain lyhyeksi aikaa, me tarjoamme aina jotain, sanoo Ghisella Kyubwa ja kantaa pöytään ruoka-astioita.
Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.
Päivitetty 29.1. 2020 klo 14.10: Kaikista Suomessa vuonna 2018 synnyttäneistä ulkomaalaistaustaisista äideistä suuri osa, yli 40 prosenttia, on tullut Suomeen Euroopasta. Aiemmin jutussa kerrottiin virheellisesti, että prosenttiluku olisi ollut 60.