Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus alkoholin liikakäytöstä toi huolestuttavia uutisia Satakuntaan: maakunnassa on eniten alkoholin riskikäyttäjiä.
Tutkimuksessa toisena on Varsinais-Suomi, kolmantena Pohjois-Pohjanmaa. Vähiten alkoholin riskikäyttäjiä löytyy THL:n mukaan Vaasasta. Koko tilasto löytyy tämän jutun lopusta.
Riskikäyttäjällä tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilöä, joka juo kuusi annosta tai enemmän kerralla. Muita tunnusmerkkejä ovat juomisen humalahakuisuus, juominen vähintään neljänä päivänä viikossa ja yksittäisten suurien annosten nauttiminen.
Miehillä runsaan käytön määrä on 24 ja naisilla 16 annosta alkoholia viikossa.
Porin A-klinikan johtaja Matti Järvinen toppuuttelee THL:n tutkimuksesta heräävää huolta. Hän huomauttaa, että tutkimuksen vastausprosentti on vain 26, eikä Satakunta ole yhtäkkiä ampaissut kärkeen suurella erolla muihin alueisiin.
– Vaikka Satakunta nousi tilastossa kärkeen, muutos on todella marginaalinen. En ole tämän perusteella ollenkaan huolissani.
"Käytän aika paljon alkoholia"
THL:n tutkimuksessa satakuntalaiset ovat maan suurimpia alkoholin riskikäyttäjiä. Jalkautuminen vajaan 7 000 asukkaan Harjavaltaan osoittaa sen, että tieto tulee myös ainakin osalle satakuntalaisista yllätyksenä.
– Kyllä tämä tieto yllättää. Ajattelin, että eniten riskikäyttäjiä olisi Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla, miettii harjavaltalainen Terhi Niemenmaa.
Tutkimuksessa selvitettiin työikäisten, eli 20–64-vuotiaiden alkoholinkäyttöä.
Monelle on iskostunut mieleen stereotypia erakoituneesta lappilaismiehestä, joka juopottelee paljon. Satakunnassa kuitenkin etenkin naiset nousivat runsaasti alkoholia käyttävien tilastokärkeen.
– Käytän aika paljon alkoholia. Teen vuorotyötä ja vapaa-ajalla ei ole paljon muuta, tulee helposti lähdettyä lähipubiin istumaan ja juttelemaan työkavereiden kanssa, sanoo Harjavallassa asuva Tanja Pikkarainen omasta alkoholinkäytöstään.
Nopea gallup osoittaa sen, että stereotypiat alkoholinkäyttäjistä elävät vahvana: monella on yhä se kuva, että alkoholia kuluttavat runsaasti keski-ikäiset miehet.
– Kyllä se yllättää, että naiset ovat tässä tilastossa niin hyvin edustettuina. Ajattelin, että vähän vanhemmat miehet olisivat olleet kärjessä, nakkilalainen Sampo Hyökyvirta sanoo.
- "Mikään ei tuntunut niin hyvältä kuin ajatus pullon korkkaamisesta" – nuorten naisten viinin lipittelyssä uhkana riippuvuus
- Kirkkaiden kulutus ukkoutuu – nuorista aikuisista tullut "epälojaaleja" alkoholin kuluttajia
- Nuorten pitkään jatkunut raitistuminen pysähtyi – humalaan juodaan kavereiden kanssa ja koska "se tuntuu kivalta päässä"
Varhainen puuttuminen tärkeää
Vaikka THL:n tutkimus ei herätäkään Porin A-klinikan johtaja Matti Järvisessä suurta huolta, alkoholinkäyttö ylipäätään herättää.
Suomessa käytössä olevat riskirajat ovat Järvisen mukaan suuremmat kuin kansainväliset rajat. Tätä hän pitää osana ongelmaa.
– Rajojen laskeminen ehkä havahduttaisi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kiinnittämään alkoholinkäyttöön enemmän huomiota.
A-klinikalle tullaan siinä vaiheessa, kun käyttäjällä on jo päihdeongelma. Matti Järvinen listaa toimijoita, joiden pitäisi puuttua alkoholinkäyttöön varhaisessa vaiheessa.
– Työterveys, perusterveydenhuolto, neuvolatoimijat ja ikäihmisille palveluja tuottavat – porukkaa riittää.
Eikö liialliseen alkoholinkäyttöön sitten puututa Suomessa tarpeeksi varhain?
– Ei puututa. Liian vähän kysytään, Matti Järvinen sanoo napakasti.
Alkoholia runsaasti käyttävät
Taulukosta löytyvät alkoholia liikaa käyttävien 20–64-vuotiaiden suomalaisten osuus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2018. THL:n tutkimuksessa alkoholin runsaalla käytöllä tarkoitetaan kuuden tai useamman annoksen kerralla nauttimista.
Taulukkoa ladataan
Länsipohjan sairaanhoitopiiri sisältyy THL:n taulukossa Lapin sairaanhoitopiiriin.