Turkulainen Leila Åkerlund kävelee usein kotinsa lähellä olevassa Vasaramäen puistossa. Siellä on penkki, jolla hän usein istuskelee pohtimassa suuria asioita – elämää, kuolemaa, rakkautta ja uskoa.
Jossain vaiheessa hän huomasi, että puistokäytävän toisella puolella olevasta puusta on tullut ystävä, joka on mukana pohtimassa tärkeitä asioita.
– Minä aloin lähestyä puuta ja muodostin energiatasolla siihen yhteyden. Puusta on ollut paljon apua ja tukea vaikeina aikoina.
Åkerlund sanoo kunnioittaneensa aina luontoa ja puita. Hänen mielestään puilta voi hakea ohjausta elämään ja niitä on helpompi lähestyä kuin ihmisiä.
– Ihmissuhteissa voi helposti tulla torjutuksi tai väärinymmärretyksi, mutta puun kanssa pystyy olemaan henkisesti avoin ja täysin rehellinen.
Åkerlundin kertomus puuystävästä tuntuu hämmentävältä.
Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaa sanoo kuitenkin, että kyse ei ole aivan poikkeuksellisesta asiasta.
– Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kokevat puun sellaiseksi, että se rauhoittaa, antaa turvaa ja sen läheisyydessä voi surra ja iloita eri tavalla kuin ihmisten kanssa.
Leila Åkerlund sanoo käyvänsä aina moikkaamassa puuta, kun kävelee puistossa. Tammesta on tullut hänelle tärkeä ystävä.
– Minä suhtaudun siihen vähän niin kuin se olisi kylän vanhin, semmoinen opas minulle.
Lähipuut ovat usein tärkeimpiä
Itä-Suomen, Turun ja hollantilaisen Wageningenin yliopistojen tutkijat yrittävät selvittää, mikä tekee jostain yksittäisestä puusta ihmiselle erityisen tärkeän.
Karoliina Lummaa on mukana tässä monitieteellisessä Puut lähellämme -tutkimushankkeessa.
Kulttuurintutkijat, kasviekologit ja taiteilijat tarkastelevat ihmisten ja puitten suhdetta eri näkökulmista. Osana hanketta on kyselytutkimus, jonka avulla tutkijat ovat saaneet käsityksen, miten ihmiset suhtautuvat puihin.
Kyselyyn on vastannut jo noin 1 500 suomalaista. 80 prosenttia heistä on naisia. Vastausten analysointi on vasta alkutekijöissään, mutta Karoliina Lummaan mukaan jotain voi jo nyt päätellä.
– Puut, jotka ovat ihmisille tärkeitä, ovat usein oman pihapiirin puita. Ne ovat puita, joihin liittyy lapsuusmuistoja, ja usein ne on istuttanut joku sukulainen tai vastaaja itse.
Kyselytutkimuksen mukaan monet suomalaiset kokevat puun jonkinlaisena elämänviisauden jakajana.
– Ajatellaan, että puu on nähnyt paljon ja tietää enemmän kuin ihmiset. Puihin liitetään ihmissukupolvet ylittävää tietämystä, Karoliina Lummaa sanoo.
Puun halaaminen tuntuu hyvältä
Toni Hautamäki muutti takaisin Turkuun kymmenisen vuotta sitten. Paluumuuton jälkeen Ruissalosta on tullut hänelle entistä tärkeämpi paikka.
Tammilehdon keskellä seisovasta hevoskastanjasta on muodostunut puuystävä, jota pitää päästä tapaamaan säännöllisin väliajoin.
– Joku vetää minua tänne ja palaan aina uudestaan. Minä tulen tänne ilon ja surun hetkillä löytämään mielenrauhaa.
Hautamäki sanoo harrastavansa silloin tällöin puiden halaamista. Esimerkiksi silloin, kun hän osallistui Puut lähellämme -kyselyyn, piti päästä heti halaamaan Ruissaloon omaa lempipuuta.
Mies sanoo myös joskus juttelevansa puuystävälleen. Asia on lyhyt ja ytimekäs.
– Kiitos kun olet siinä.
Vaikka Toni Hautamäki halailee puita harvakseltaan – ja useimmiten muiden puunhalaajien kanssa yhdessä – hän sanoo, että siitä tulee kaikin puolin hyvä mieli.
– Se tuntuu hyvältä. Se antaa semmoisen hetken pysähtyä, luontosuhteen.
Miehellä on omalle puulleen yksi toive.
– Toivoisin, että meidän ystävyyssuhde jatkuu vielä pitkään.
Puut ovat tärkeitä
Sekä Toni Hautamäki että Leila Åkerlund tunnustautuvat luonnonystäviksi. Puut ovat tärkeitä paitsi henkilökohtaisesti, myös koko maapallon kannalta.
– Ne sitovat paljon hiilidioksidia ja ovat maapallon keuhkot, Leila Åkerlund pohtii.
Puilla on siis myös ilmastonmuutoksellinen funktio. Siksikin Åkerlund on tyytyväinen, että hänen puunsa päätettiin säästää, kun Vasaramäen puiston kunnostustyöt alkoivat. Tammi sai myös suojalaudoituksen ympärilleen.
– Esimerkiksi viime kesänä tästä puusta oli minulle tosi paljon apua, kun oli vaikeita asioita. Silloin bondattiin enemmän.
Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaa ymmärtää hyvin Leila Åkerlundin huolen oman puunsa säilymisestä. Monet ihmiset kokevat puuystävän lähes ihmisen kaltaiseksi.
– Jos se puu kaadetaan, mihin on erityisen kiintynyt, on se todella traaginen asia. Se on surun paikka.
Metsää tutkittu, puita ei
Suomessa on tehty runsaasti tutkimuksia metsän merkityksestä ihmiselle. Asiaa on tutkittu ja siitä kirjoitettu muun muassa talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomalaisten metsäsuhteesta on tullut käsite. Onpa Suomessa oma metsämuseokin, Lusto, joka ylläpitää suomalaisten metsäsuhdetta.
Ihmisten ja yksittäisten puiden välisiä suhteita sen sijaan ei ole juuri selvitetty.
Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaan mukaan ajatuksena on, että tutkimushankkeen tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa.
Tutkimuksen yksi kohdekaupungeista on Turku. Tutkijoiden hypoteesina on, että Turku voisi toimia hyvänä esimerkkinä siinä, miten kaupunkilaisten suhde puihin on erilainen kuin maalla asuvien.
– Koska Turussa ei ole laajoja metsäalueita, olemme ajatelleet, että täällä ihmisillä olisi enemmän suhteita yksittäisiin puihin. Maaseudulta saattaa sitten tulla sellaista näkemystä, että metsä on metsä.
Lummaan mukaan tähän mennessä tulleiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että hypoteesi osoittautuisi paikkansa pitäväksi.
– Tuntuu siltä, että maaseudulla puu katsotaan useammin ja enemmän hyödykkeeksi ja kaupungissa niitä puita katsotaan enemmän kauniina olioina maisemassa.
Puut lähellämme -hanke on käynnissä vuoteen 2022 asti. Hankkeeseen liittyvään kyselytutkimukseen pääsee tästä linkistä. Vastausaika päättyy maanantaina 20. tammikuuta 2020.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Onko sinulla erityinen suhde puihin? Voit kommentoida Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu kello 18.
Lue lisää:
Vanha metsuri heltyi puunhalaajaksi: “Äiti sen jo sanoi, että metsässä on terveyttä”
Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"