Kynsitaiteilija Sari Vuoren kasvoille on piirtynyt keskittynyt ilme, kun hän hioo asiakkaan rakennekynsiä. Vain silmät näkyvät, sillä kasvojen alaosa on hengityssuojaimen peitossa.
Kerros vaaleanpunaista tomua on laskeutunut mustille suojakäsineille jo muutaman minuutin hiomisen jälkeen.
Vuori kävi viime syksynä lääkärillä tukkoisuuden vuoksi, jonka hän arveli johtuvan pölystä ja rakennekynsien sisältämistä akrylaateista.
– Hän määräsi minulle antihistamiineja ja nenäsumutetta. Toinen vaihtoehto olisi ollut töiden lopettaminen.
Tähän mennessä lääkkeet eivät ole auttaneet oireisiin – eikä Vuori ole oireidensa kanssa yksin. Työterveyslaitos on aloittanut selvityksen akrylaattien aiheuttamista sairauksista kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa.
Näkyvillä jäävuoren huippu
Työterveyslaitoksen mukaan etenkin kosketusallergiat ovat lisääntyneet viime vuosina kauneusalalla.
TTL perustaa arvionsa muun muassa muualla Euroopassa havaittuun ilmiöön: keuhko- ja ihotautilääkärien potilasaineistossa on nähtävillä, että akrylaateille herkistyy yhä useampi työntekijä ja myös kuluttaja.
Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen TTL:ltä uskoo, että Suomessa näkyvillä on vain jäävuoren huippu. Hänen mukaansa kauneudenhoitoalalla työskentelevistä kaikki eivät tiedä tai ymmärrä, että esimerkiksi rakennekynsien ja ripsiliimojen sisältämät akrylaatit voivat aiheuttaa terveyshaittoja.
Tietämättömyys voi johtaa aineiden huolimattomaan käyttöön ja sitä kautta niille herkistymiseen.
– Ongelman laajuutta on vaikea arvioida, sillä emme tiedä kuinka moni ammattia harjoittaa. Monet kosmetologeista ovat pienyrittäjiä. Jos he herkistyvät aineille, he todennäköisesti vain vaihtavat alaa hakeutumatta lääkärin tutkimuksiin, sanoo Katri Suuronen.
Altistumista ei tunneta tarpeeksi
Akrylaateille herkistyminen tapahtuu usein pitkäaikaisen käytön jälkeen, mutta voi ilmetä jo toisella käyttökerralla, jos akrylaatteja sisältävää tuotetta pääsee uudelleen iholle tai hengitysteihin. Siksi aineiden käsittelijän tulisi suojautua asianmukaisesti.
TTL:n uuden tutkimuksen tavoitteena onkin laatia yhdenmukaiset ohjeet työtavoista ja suojautumisesta, sillä selkeää linjaa siihen ei ole.
– Altistumista ei tällä hetkellä tunneta riittävän hyvin, jotta voitaisiin antaa ohjeita turvallisista työtavoista ja suojautumisesta, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen kertoo.
Herkistymisen riski ei koske pelkästään ammattilaisia, sillä akrylaatteja sisältäviä tuotteita myydään myös suoraan kuluttajille.
Markkinointi voi johtaa harhaan
Kuluttajille myytävät rakennekynsisetit sisältävät usein kovettumattomia akrylaatteja. Iholle joutuessaan ne voivat aiheuttaa reaktioita.
TTL:n Katri Suuronen on havainnut, että osa markkinoinnista johtaa kuluttajaa harhaan. Hänen mukaansa esimerkiksi asennusliimoihin ja kosmetiikan tuotteisiin liittyy markkinointiväittämiä, joiden perusteella tuotteiden voisi kuvitella olevan riskittömiä.
– Joitakin liimoja mainostetaan terveystuotteina ja kosmetiikassa puolestaan käytetään termejä kuten “hypoallergeeninen” ja “dermatologisesti testattu”, jotka tässä yhteydessä eivät tarkoita mitään.
Kosmeettisista valmisteista on olemassa väittämäasetus, jonka mukaan tuotetta ei saa kutsua hypoallergeeniseksi jos siihen on lisätty allergisoivaa ainetta.
– Koko ainesosaluettelo tulee merkitä selkeästi pakkauksiin, painottaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Emma Tarvainen.
Osa kuluttajista epätietoisia – tai välinpitämättömiä
Akrylaatteja sisältävien tuotteiden myyntiin ei ole Suomessa rajoitteita. Vaaramerkintää kuitenkin edellytetään, jos aineen pitoisuudet ylittävät raja-arvot. Vaaralliseksi luokitelluille kemikaaliseoksille on ollut merkintävaatimus jo 80-luvusta lähtien.
– Tietojemme mukaansuomalaiset toimijat ovat noudattaneet näitä luokitus- ja merkintävelvoitteita hyvin. On kuitenkin kuluttajan vastuulla noudattaa ohjeita, sillä tuotteet ovat turvallisia vain niiden käyttötarkoitukseen, sanoo Emma Tarvainen Tukesilta.
Kynsitaiteilija Sari Vuori arvelee, että kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä tai välitä akrylaattien tuomista riskeistä.
– Herkistymisestä ei puhuta tarpeeksi. Se kenties johtuu osittain turhamaisuudesta ja siitä, että kauneuspalveluita halutaan mahdollisimman halvalla. Olen poistanut monia huonosti asennettuja niinsanottuja lomakynsiä, Vuori kertoo.
Hän toivoo, että asiakkaat luottaisivat ammattilaisten neuvoihin.
– Jos ammattilainen huomaa asiakkaan ihossa allergisoitumista, on syytä kehottaa ettei rakennekynsiä oteta enää – vaikka niistä luopuminen olisi kuinka ikävää.
Kuitenkaan edes kaikki ammattilaiset eivät tunne akrylaattien riskejä täysin.
Suojautuminen puutteellista
Kynsien hiomisen, viilaamisen ja pohjustamisen jälkeen Sari Vuori upottaa pienen siveltimen geeliin, josta rakennekynnet muotoillaan. Geeli kovettuu akrylaattien avulla.
Vuori tietää, kuinka tärkeää suojautuminen on – kiitos oma-aloitteisen tiedonhankinnan.
– Koulutuksien aikana akrylaattien riskeistä puhuttiin vain vähän, ja ne käytiin läpi nopeasti. Tämänhetkiset ohjeistukset turvalliseen käyttöön eivät ole riittäviä, sillä tietoa pitää kaivaa usein itse.
TTL:n Katri Suurosen mukaan akrylaateilta suojautuminen on monesti juuri työntekijän oman arvioinnin varassa.
– Meillä ei ole selkeää käsitystä esimerkiksi siitä, kuinka moni kosmetologeista käyttää suojakäsineitä – suinkaan kaikki eivät käytä. Saatetaan ajatella, että käsineet ovat tiellä tarkkaa työtä tehtäessä. Paljas iho on kuitenkin herkistymisen väylä.
Hammashuoltoalalla herkistymiset ovat vähentyneet
Kauneudenhoito ja kokoonpanoteollisuus eivät ole ainoita aloja, joilla akrylaatit ovat aiheuttaneet ongelmia. Esimerkiksi hammaslääkärit ja -hoitajat kärsivät 2000-luvun alussa hampaiden muovipaikkojen akrylaattien aiheuttamista ongelmista.
Työskentelytapojen kehittäminen on kuitenkin vähentänyt herkistymisiä huomattavasti. Hammashuoltoalalla käytetään akrylaateilta suojaavia käsineitä, vaihdetaan niitä tarpeeksi usein ja pystytään jopa välttämään aineisiin koskemista, sillä monet aineista ovat annosteltuina yksittäisiin ampulleihin.
Työskentelytapojen kehittämiseen tähtää myös TTL:n käynnissä oleva tutkimus. Sen aikana vieraillaan viidessä kauneudenhoitoyrityksessä ja viidessä kokoonpanoyrityksessä seuraamassa niiden tämänhetkisiä työskentelytapoja.
Lisäksi tutkitaan suojakäsinemateriaalien ja hengityksensuojainten soveltuvuutta akrylaattitöihin.
– Tarkoitus ei ole kieltää aineiden käyttöä, vaan ohjeistaa riskien hallinnassa ja parantaa mahdollisuutta työskennellä näiden aineiden parissa pidempään, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen sanoo.
"Tuskin loppuelämän ammatti"
Ilmassa leijuu makea, tunkkainen tuoksu. Sari Vuori levittää yhä geeliä asiakkaan kynsille. Työ on tarkkaa, ja rakennekynsien huoltoon kuluu kerralla useita tunteja.
Ilmanpuhdistin hurisee taustalla.
Etukäteen on mahdotonta tietää, kuka akrylaateille herkistyy ja missä määrin. Jos näin käy, paluuta niiden parissa työskentelyyn ei monesti ole. Oireet eivät poistu ennen kuin altistuminen päättyy.
Sari Vuori kokee, että akrylaatit ovat suuri riski hänen työterveydelleen. Hän on kuitenkin ollut tietoinen mahdollisita peruuttamattomista vaikutuksista jo aloittaessaan kynsien teon kuusi vuotta sitten.
– Tämä tuskin on loppuelämän ammatti, hän toteaa.